Bunu gobbate giddo noo giwirinnu laalchi mereerinni albisaancho miinju buichooti. Sa`u dirrara ikko xaa yannara gobbate miinjira heelliicho ikke jawa qeechasi fulanni no. Baxxinohunni, gobba albihunni roore gobbaydi woxu soorro anjenni jifantanni noo yannara, bunu laalchinni afi`nanni gobbaydi woxu soorro shota dikkitino.
‘’Miinju Heelliicho Buna” yine woshshinoonnihu Itophiyu buni albinni roore xaa yannara dikkote aana lowonta hasi`nannihanna heewisamaancho ikke gobbano konni handaarinni horaameette ikkitanni noota konni handaarinni bobbakkino ogeeyye xawissanno. Bunu laalchinni afi`nanni miinjanna dagoomittete horo hegersitinotanna kaajjitinota assate buna laashshitanno daga aana hala`lado looso loosa gadado ikkinota ogeeyye kaajjishshe kultanno.
Barru wosinchinke bunu laalchinni hattono dikkote aana hala`ladu gadi nooha ikkanna; rosu deerrisino giwirinnu loosi ledo fiixoominohonna loosu dirosi baala bunu latishshinni, qixxaawotenna dikkote aana asse seeda diro bobbahinonna konni handaarira amalaanchoho. Loosu kalqe balaxe karsami yannara bunu loosinni ikkado egenno noosi; bunu handaarinni baxillu noosiho.
Seyoote wosinchinke, Oromote Qoqqowi Mootimma Galchimi Oromo Wollagu Zoone Giida Ayyaani Woradira ilame lophino. Rososi qooxeessaho teessosi olliira afamanno rosi minnara uminna laynki dirimi roso rosino. Layinki dirimi roso jeefise Addisi Ababaho Debire Zaytete Irshu Loosi Kolleejera harunsino. Irshu Kolleeje rososi jeefisi gedensaanni umiti loosu qixiresi albi Bununna Shaete Latishshi Ministeerera assinohu wosinchinke, Itophiyaho Buna Sokkanno Mitimmara Pirezidaantichaho; kalaa Dessaalenyi Jannihu.
Kalaa Dassaalenyi bunu handaarinni jawa qeechasi fulino. Wo`ma yannasi bunu ogimmara aatenni owaatanni nooha ikkanna, baxxinohunni, bunu latishshinna dikkote aana noosi rosicho buna laashshitanno dagara beehatenni gumaamma ikkitanno gede owaante aanni afamanno.
Albi woshshattonni Sidaamu kifilehagerenni Yirgaalamete Quchumi qooxeessira bunu latishshi looso hanafinohu Kalaa Dessaalenyi; bobbahino ogimmanni gumaamo looso loosa dandiinohura qooxeessaho massagaancho ikke loosino. Hattenne yannara baatto loosidhe galtino daga buna halashshite loossanno gedenna horaameeyye assate mittimmate loosi maamara uurrisatenni jawu qeechi noosita coyi`ranno.
1985M.Diro haaro tantanonni qoqqowo xintini yannara qoqqowubbate bunanna shaete biiro fannoonniha ikkanna, yannate Oromote qoqqowi bunanna shaete biiro giddo albisaancho loosaasinchooti. Hattenne yannara biirote albisaancho ikke loosaasine qaxaratenni loosu loosamanno gede assino. Konni ledo amadisiise bununna shaete hattono giwirinnu biirora mittowa karsantu woyte mittimmate loosira odiitete qineessaancho ikke loosino.
Mittimmate loosi owaante handaari kifile
fulte biiro ikkite lophitu yannara, Oromote Mittimmate Loosi Biiro giddo Odiitetenna qorqorshshu owaantera massagaancho ikke keeshshinohu Kalaa Dassaalenyi; hattenne yannara Oromote Qoqqowi zoonna giddo afantanno mittimmate maamarra tantano hiikko handaarirano bobbakinorenna loosidhe galtino daga mittimmate loosi giddo tantanate qeechasi fulinoha ikkanna, loosidhe galtino daga horaameeyye ikkitanno gede assino.
Baxxinohunni, bunu laalchi aana bobbakkinori laashshitanno mittimmate loosi maamarra gumaamma assate hala`lado looso loosinota kulinohu Kalaa Dessaalenyi; hattenne yannara kalqete bunu waagi dirranni daynoha ikkinohura, mittimmate loosi maamarra miilla gatisate yine gobbate giddo hirantenni baara widirano shiqisha hananfoonni. Konnira, mittimma mittowa karsatenni ‘’Oromote bunu laashshitannori mittimmate loosi Yuniyeene’’ xintine Yuniyeenete giddo karsantino; mittimmano buna halashshite laashshatannonna laashshitino buna gobbara sokke gumaamma ikkitanno gede kaa`late qeechasi fulino.
Tenne yannara mittimmate loosi maamarra tantanatenna kaajjishate jawa qeecha fulinohu Kalaa Dessaalenyi; 34 mittimmate loosi maamarranni hananfoonniti Oromiyu Bunu Gaware Mittimma Yuniyeenera Layinki Loosu harisaancho ikke owaante uyno.
Hattenne yannara kalqete dikko xiinxallo assatenni kalaqamu buna ikkinohunna borreesamino buni woyyaawino waaga fushshannoha ikkasi huwate hasiissano harinsho baala sa’e Yuniyeene buna gobbara soyaatenni albisaancho ikkitino. Hakiinino sa’e, Kalaqamu buni taje afi`ratenni Oromote Bunu Gaware Mittimmate Loosi Yuniyeene Itophiyaho umi Yuniyeene ikka dandiitino.
Ikkinohura, bunu woyyaawino waaga fushshanno gedenna laashshaanono horaameeyye ikktanno gede assate gobbano konni handaarinni afidhanno woxu soorronni horaammette assate dandiissino. Konnini lede, dagoomu qeechansa fulate widoonni Yuniyeene Oromote qoqqowira noo qooxeessubbara haammata latishshu looso loosa dandiinota, konnini jawu qeechi noonsata qaagiisse, Yuniyeene loossino latishshu loosi mereero doogo, xalala waa, 100 ikkanno umi dirimi rosu mine, 30 ikkitanno fayyimmate uurrinsha, buna hayishshinanni uduunnichi anje noowa baycho 50 ikktanno buna hayishshinanni maashine uurrisa dandiinoonnita xawisino.
Kalaa Dessaalenyi, Yuniyeenete calla 18 diro wo`ma layinki loosu harisaancho ikke loosinoha ikkanna, handaarunni hala`lado egenno afi`rara dandiino. Egennosi loosu aana hosiise bunu laalcho gobbate gumaame ikkitanno gedenna laashshitannore horaameeyye assate jawa qeecha fulino. Bunu handaarinni hala`lado bunu investimente uurritanno gede assate loosono loosino.
Giwirinnu Kolleeje rososi calla ikkikkinni Addis Ababu Yuniverstenni Akkawuntingetenna Faaynaansete golinni umi digire afi`rino. Rosoho noosi hasatto kaiminni Hindete gobbara ‘’Rural Development’’enni, Isiraeelete gobbannino qole hattono ‘’Rural Industrialization’’ roso harunsino. Kopireetiive kolleeje gobbate giddo nookkihura Keeniyaho ‘’Cooperative Business Administration’’ roso harunse Adivaansidete dipolooma adhino.
‘’Harunsoommoti rosu golla giwirinnu widira fiixoontanno” yiinohu Kalaa Dessaalenyi; wole biirora loosikkinni Bununna Shaete Biilloonyira 40 diri geeshsha loosino. Gadesinna egennosi buna latisatenninna dikkote handaarira illacha asse, baxxinohunni bunu laalchi daddali aana bobbakkinore buna laashshidhe galtino daganna daddalaanote noosiha gadenna egenno beehanni bunu handaari looso irkisanni afamanno.
Ilame lophinowa bunu laalchi mininni sae dikkote fushshinanniha ikka nafa hoogirono, bunu laalcho olliisira la”anni lophinohu Kalaa Dassaalenyi, wedellichimmasi yannanni kayse bunu loosinni bobbaha dandaasi, bunu
latishshira jawu baxilli noosita leellishanno. Konni daafira umisira yiikkinni buna loosidhe galtino daga horo balaxiise dagate wo`ma yannasi aatenni egennosi beehanni gobba bunu laalchinni horo afidhanno gede assino.
Kalaa Dassaalenyi, buna laashshite galtino daga halashshite loossuro gobbate ikkitano horonna gobbaydi woxu soorro aana qeechansa fultanno daafira, buna laashshitanno daga laalcho halashshite laashshitanno gede addi addi hayyo kalaqe dagano mootimmanno horaameeyye ikkitanno gede jawa qeechasi fulino.
Xa Bununna Shaete Biilloonyiwinni xuratunni fule, Buna sokkanno Mittimma Maamarri Pirezidaante ikke dancha fajjo owaante aanni leellanno. Bunu daddali aana bobbakkino bissarano umisiha gadenna egenno beehanni amaalanni afamanno. Wolu kayinni, xoxxiissinoonni buna usure gobbate giddoranna baara widi dikkora shiqishanni nooha ikkanna, 10 ikkitanno mannirano loosu kaayyo kalaqa dandiino.
Itophiyu buni kalqete deerrinni heewisamaanchonna dancha waaga fushshanno gede assate Oromiyu Bunu Gaware Mittimmate Loosi Yuniyeene xintate umiha ikkino daafira, hakkono 18 diri geeshsha loosa dandaasinni hagiirru maccishamannosita coy`ranno.
Isira seyoo`yaati yaannohu, “Ani nooeha gadenna egenno beeheenna buna laashshitanno daga gumaamma ikkite buna halashshitenna isilanchu garinni shiqishshanno gede assa anera jawa seyoo’yaati” yaanno. “Daga`yaranna gobba`yara nooe dhuka horoonsi`re loosoommo; gumaamma assoommo” yee ammannatenni kulanno.
Bunu laalchinni kayse kalqete dikko geeshsha konni handaarinni hala`laddo egenno noosihu Kalaa Dassaalanyi; buna laashshitanno gobbuwa doyee xiinxallo assatenni Itophiyu konni handaarinni horaameette ikkitanno gede loosanni no. Tenne yannara gobbate nooti poolise loosiissannota ikkasenni duuchu loosi loosamanni noota qummeesse, bunu laalchi kalqete dikkora shiqinshanniha ikkanna, buna riqiwanno laalchi xaano ikko ga`ara nookkita xawisanno. Gobbaydita woxu soorro anje gatisate bunu aana illacha tugge la`anno bissa loosa nootano qummi assino.
Saiha muli barra Ameeriku gobbara diru dirunkunni harinsanni bunu reqecco aana addi addi kalqete gobbuwanni bunu aana xiinxallo assitanno fullahaano ledo buna laashshitannori hattono isseete ledde dikkote shiqishshannori 100 ikkitannori buna sokkanno bissa beeqqaano ikka dandiitino. Buna sokkannori buna hidhitanno gobbuwa ledo xaadde dikko kalaqa dandiitinoha ikkanna, gumano albillicho buunxanniha ikkannota xawisino.
Bunu loosi cee`minanniha dikkino; albillichono konni handaarinni baxxikkinni Itophiyaho buna sokkannori Mitimma Pirezidaante ikkate aleenni, bunu loosinni Ambaasaaddere ikke, xoxxiisinoonni buna giddoranna gobbara shiqishate looso kaajjishe sufisate mixo noosi. Ninkeno mixosi seekkinota ikkito yineemmo.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Onkoleessa 4 , 2014 M.D
