Sa’u lamalara gobbate gede haammata coyibba la`noommo; sayinsoommo. Bacu hagiirri nooha ikkirono bunshete loosinsanni mannu hagiirre coqomoorrisate wo`naaltanno wolquwanni koyeno ko’ono qarrubba qitiittanni sa`ino lamalaatinka.
Kuri baala gamba yite ninke gobbate gede uurrineemmokki gede assansannino sae hunote hasidhannonke wolquwara injeesse aannonkehano ikkinota wodanchinohu nooha lawannokki geeshsha hasiisannokki canci giddo sa`neemmo gede gadachishinoke.
Ikkollana qarra kalaqate sharrantanno soqqamaasine hee`ransa bikkinni hattonni gobbansa akati yaadisannonsari, dagansa keerunni fulte e`anno gede heddanno duuchante Itophiyu daganni coy kaimisinni moolanno gede uminsa qeecha fultino. Bunshete looso gumultannore effi`ne gimbeemmo bikkinni kuri wolquwano galateeffata hasiissannota wodancha hasiissanno.
Kunino hasaawu ku`u xa kayinni gobbanke keere hasidhanno. Koyeno ko`ono gibbonna giwansho kakkayissannorinni wala yitanni noo giira daga shettote, gobbannihano miinja shotisatenni luphiima qarra kalaqqanni no. Ikkasinnino xa gobbankera baattote aana no yinoonni keeru doorshubba baala horonsi’ra gadachishshannonke yannara hee`noommota macciishshamannoe.
Itophiya hegersate aleenni kalqete aana no yinoonni keeru doorshubba gobbanke gatissu geeshsha adhinummonsaro danchaho. Hunaano huno loosano ikko cancisha nafa dandiitannohu gobba heedhuro ikkinota huwatte duuchanta keeru doorshubba hasi`ra hooggurono qaraarannansano ikkiro adha noonsa. Korkaatuno kuri mannooti mitto barra doyite e`annohu gobbansa ikkasinniti.
Tenne aana hedeweelcho Itophiya albira tareessate e`ino qarrinni fulate daggannoti keeru furchonna keeru doorshi hallanyu hasattonna uurrinsha widoonni adhama hoogansara, xissansara, qaraaransara dandaanno. Kayinni Itophiya gatisannohanna daga albira qaafisannoha ikki geeshsha qaraarannano ikkiro adha hasiissannonke halaaleeti.
Itophiyu daga keere hasi`neemmo. Keeru hoonge wo`manta Itophiyu daga caacceessitino. Sirchunni, amma`notenni, polotiku kakkachimmanni kalaqantanno gaancubbanni haammata dagoomu bissa gawajjantanni, mininsanninna jajjinsanni barshetenni darantanni hasiissannokki mitiimma giddo heedhanni no. Tenne hajo xa ikkitino yaa hoongiro mamooteno uurra hoogasennino ale gobbate gede sufanke daafira umosi heda ayirritanno.
Hiikko deerrirano noori polotiku wolquwa insa ammananni Itophiya albira tareessanno yite ammantannoha keeru mixonna doorsha amadde shiqquro, hiikko garinnino keeru dirrara hasi`neemmo yitanno Itophiyu dagano ajanda uytanni giwanshiishshanno sharranyootinni umonsa agarturo, wedelluno macciishshammetenni ikkikkinni wodanchatenni mitte mittenti qaafonsa gobbate aana maa kalaqqannoro huwatte hodhituro xaphoomunni wodanaamonna xeertise la’’annoha ikkatenni hayyotenni hodhinummoro e`noommo qarrinni fulate shota ikkanno.
Xa gobbanke e`ino qarrira Tigrayete qoqqowi widoonni kaino ola korkaatu gede xawinsanni; ikkollana Tigrayete daga, dagate gede Itophiyu gobbate gede kawira iillitara jawa kaa`lo assitino daga ikkase deama dihasiissanno. Tenne jawa kaa`lonsa suffanno gede; Itophiya albira tareessate assinanni loosi giddo furchote biso ikkitanno gede injiitanno doogo injeessa kayinni baalinkenni agarranniho.
Qansichu gede cancishaanchu gaamo assitanno millimillonni gawajjantino qooxeessuwa baxxinohunni Affaarenna Amaaru qooxeessuwa hattono Itophiyu keeraawanno gede hasi`neemmo. Hakko keeri hiitto daa noosi yitanno hajo aana kayinni baalinke uminke qeecha fula noonke. Ikkinohurano baalanti hajo la`annonsa bissa malamanna amaalama noonsa.
Konne assa hoongummoro kayinni Itophiya banxeemmo yaa didandiineemmo. Tenne hajo baalunku dagoominna poletiku manni huwata hasiisanno. Itophiyu hajo aana hajo la`annonsari Itophiyu daga callaati. Itophiya dihasi`neemmo yaanno bisi Itophiya albira hiitto assine tareessino yitanno amaalenna hasaawi giddo e`ona yitanno urrinsha dino. Korkaatuno hajo Itophiyu dagata ikkitinohuraati.
Cancishaano ‘’Itophiya diigate Sioolete geeshshano e’neemmo’’ yitanno massagaano noowa ikkasinni; hadho qixxeessitannore xaggannire asse adha so’rono ikkannohura tini garunni la’’antara hasiisannose hajooti. Wole widoonni kayinni gobbanke gatisate kalqenkera noo keeru doorshubba baala horonsi`rankenni tirfi`neemmo ikkinnina digawajjameemmo.
Bakkalcho Onkoleessa 4 , 2014 M.D
