Itophiyu daga birqiiqinni techo geeshsha jifantino; jifonsa kayinni qeelletenni sa’ino. Tini jifamme sa’’ate fojo wodaninni ikkitino mittimma, rodiimmatenna baxilleho.
Kuni manchi beettiha halaalanya xawishsha; Itophiyu dagaha sanna tareessitanno dhagge, ayimmatenna batinyimmansa xawishshi kalqenniha lawishshimmate su’mansaati. Kuni halaalaancho Itophiyu daga ayimmaati; jifotenni qeelamannokki gede; sharretenni sakaalantannokki gede; bushuuddu assootinni balchoomansa shotissannokki gede asse sanna tareessinonsaho.
Ikkollana be’rono ikko techo Itophiya gotti assitino daga heeshshi assate haammatu daafurtino; bagado amadde danna sa’e eewanni shollite higgino; hasidhuro ayimma, hasidhuro amma`no gaa’lite babbaddaranna laafissankera lowo geeshsha wo`naaltino; konnirano babbaxxino garinni jiro, wolqa duntino. Tini baala sharrenna jiro kayinni Itophiya dirrisasera; Itophiyu dagano babbade shollishansara didandiino. Korkaatuno batinyimma diigantannokki gede Itophiyimmate gurdaasinchinni gurdantino.
Kuni batinyu balchoomi kayinni yannatenni yanna shiima busullootinninna sharrete soqqamaasine qaxaramaanonni amma`noteno ikko dagoomu darbata uddidhinorinni jifamanna la’’a rosantanni daggino. Baxxinohunni soorrote gedensaanni kaajjitanni daggino mittimmanna dagittete rodiimma Itophiyunniha jireenyu doogo lowo geeshsha rakkinota assannota huwattinori giddoydinna gobbaydi wolquwa Itophiyu daga mimmitinsawa babbadatenna itisiisate dandiissannonsa ajanda qixxeessidhe jiro gaante soqqamaasine qaxaramaano widoonni hashsha barra kaajjite sharramansa xawu fojo ikkitino.
Muli yanna giddono, Woraabetenna woloota qooxeessubbara leellinohu kuri wolquwa bunshete sharreeti ikkinnina mitteenni heedhino daga woy Kirisitaanano ikko Musliime ikkinokkita anfoonnite. Konne harunse tuqqanni noo hasaawubba; tuqisantanno hunote kakkayissanno sokkubbanna wolootuno gobbaydihano ikko giddoydi hajo gumulsiisaano hunote wolquwanna kaa`laanonsa ikkinnina batinyunniha ammanaanote macciishshammenna hasatto duqqitinore dikkitino. Iidinni–Iidi geeshsha bayi’ra gobbate koyishshi woshshatto harunseno qixxaawo seekkannokki gede assate kuri wolquwa kaajjillunni loossanni keeshshitinota anfoonni.
Iid Afxiiri hattono Iidi bayi’ru soolaati amanyooti ledo amadisiisaminohunnino babbaxxino garinni hadhaamma sokkuwansanna laooshshuwansa batinyu giddo fincate kaajjite kakkayissino. Afxiiri amanyooti aana seekkinonsakkire soolaatu amanyooti aana gumulsiisateno lowontanni daafurtino. Hasidhinori seyaa hooginsarono shiimunnino ikkiro gaance kalaqate wo`naaltino. Ikkeno jawu batinyu hasatto ikkinnina shiimu manni hasatto mamooteno ikkiro seekkannoha dikkinona haaqeensa haranchunni qiiddino; sharrensano gumaame dikkitino. Isliminnunniha keeru su`ma diqillo buure hunate maltinoti bunshete hende guunjote gede wiliilte ba’inonsa.
Iidi barra Addis Ababaho gumulaminoha konne bushuuddunniha sharrete assoote harunse “Dhaggete diinnanke sharrenninna giddoydi baandooti kaa`lamaanchimmanni Itophiya cancishate assinannihu bunshete assooti horontanni diseyaanno!” yite mootimmate komunikeeshiine owaante fushshitino xawishshinni leellishshino garinnino; batinye Itophiyu qooxeessuwara 1443ki Iid Alfexiiri ayyaani soolaatu iibbadu garinni harisamatenni keerunni jeefisamino. Bayinye keeru baxaano amma`note harunsaano ayyaanu keeraanchimmatenninna geino garinni harisamanno gede assitino beeqqonna ga`labbote bissa ledo mitteenni loosate leellishshino kakkayishshi lowontanni maala`linannihonna kaajjinshanniho.
Dhaggete diinnanke Itophiya cancishatenna diigate uduunnichu gede horonsidhanno hajubba giddonni soorrote harinsho jifo ikkite suffinori amma`note kakkachimmanna olliichimma qaruudde ikkansa gede; giddoydi baandooti amma`note kaabbinni gobbaydi wolquwanna dhaggete diinna ledo qinaabbe dagoomitte mittimmanke tattaysatenni; gobbanke giddo ammansiisanno keerinna ga’labbote ge’ne heedhannokki gede assate hattono mittimmatenni roore babbaxxanna babbadamme kalaqantanno gede mixidhe loossanni afantanno. Baxxinohunnino Amaaru qoqqowira Gondarete quchumira xaaddino gibbo ledo amadisiisame tenne gaance Wodiidi qoqqowira Weraabe quchumiranna wole qooxeessubbara halashshatenni gibbonna giwansho kalaqantanno gede wo`naalsha assansa qangannite.
Dagoomu xaadooshshuwara Itophiyu giwaanchimma uurrinshuwansa xawisatenni aantete kalaqqara heddino giwansho xawoho xawissanni keeshshitino. Ikkollana bunshete hendensa tenne lamalara Sanyote barra Addis Ababaho Bayi’riidi Iid soolaatu aana gumulate wo`naalsha assitino. Kakkalamaanote mooggonna Masiqalu xawira jajjunna ga`labbote wolquwa aana iillitino shiima gawajjo ka`a hiittee dani gawajjo iillitukkinni keeru baxaano amma`naanonninna ga`labbote wolquwa qinaanbenni cancishate hasattonsanna mixonsa diseekkino. Ikkinohurano wo`manti daganke dhaggete diinnanke giddonke afantanno soqqamaasinensaha bunshete sharrubba huwatte giwaanchimmanna mimmito xiiwa murci’raanchimmatenni sharramatenni daganna dagoomu mittimmasi buuxisa noosita huwachishinohu xawishshu; mootimmano hunaanote aana adhitanno qaafo kaajjishshe suffannote yiino xawishshu.
Togoo daniha dagate mittimmanna rodiimma shotisatenni bunshete hasatto seekki’rate shiimu manninni assinanni wo`naalshi may garinnino ikkiro batinye riqiwara didandaanno. Ikkinohurano bunshete sokko duqqaasine shiimu batidhe shetissankera kaayyo aa hasiissannokkihura; sanna shaartannokkiha dagate mittimmanna kaa`lama kaajjishatenni badooshshiweelo amma`no, dagoomanna olliichimma mereersha assino kakkachimmanna giwaanchimma sharrama noonke. Konne assanno woyte be’ro gede techono ikko ga`a jiffa qeelletenni sa’’a dandiinanni.
Bakkalcho Dotteessa 27, 2014 M.D
