Ilante lophitinohu Shimmenu loosinni egennamino olaa Shuro Meedahooti. Gobbate budu uduunni danu danunni loosamanno qooxeessiwa ilante lophitino. Shimennu loosinni bobbaha hooggurono, wole hoccu loosinni bobbakke gumaame ikka dandiitino.
Hattenne yannara rosunni gumi dayikkinni gattino haammata rosaano gede jajjabbu rosi golira ea didandiitino. Rosunni gumaame ikka nafa hoogguro, hoccu loosinni bobbahatenni albisino. Konni loosinni qaxarante woloota qaxarate geeshsha iillate waalcho faninose. Looso mishshukkinni mitte hoccu loosu uurrinshara qaxarante kaa`laancho ikkite gowattote loosira gaamante hallanya uurrinsha giddo qaxarante loossino. Tenne uurrinshara qaxarante loosate kaima ikkitinoseto iltinose amaati. Iltinose ama uurrinshate anna egentino daafira isiwa qaxare loosiisara xa`mitino.
Qaxarante loosate tunceenya afidhino daafira, uurrinshate giddo loonsannita duuchu dani ogimma rosate kaayyo afidhino. Umose soorrate jawa halcho nooseti tini beetto, uurrinshate gido loonsanni looso mitto mittonka seekkite affino. Konnira umise urrinsha fanate dandiisiissannoseha womaashshanna wolqa hattono ogimma adhate jawa wo`naalsha assitno. Tini ajujase wo`miteenna mitto gowattote kaameela hidhite looso hanaffinoti, tenne yannara uurrinsha halashshite woleno qaxarte loosu kaayyono kalqate geeshsha iilitino.
Mitto gowattote kaameelinni minu giddo looso hanaffinoti techo 160 gowattote kaameela hattono hoccu loosira hasiissannota addi addi maashine ama ikkitinoti techo sewoote gafinke wosincho Dukko Haregowa Wondimagenyiti, Haregowa Hoccu Uurrinsha Loosu harisaanchooti. Haregowa loosu widira e`u yannara alba loossanno uurrinshanni keerunni geegiisineennase uurrinsha loossanno laalcho wolu hidhanno gede assitanni hattono lawanno loosono loosate kaayyo xaaddinose.
Uurrinshate giddo halashshine laashshinannihu Bottete caammi gaware ikkinota qaagiisitinoti Haregowa, konne looso iseno balaxxe loossino. Hattenne yannara lame loosaasine qaxarte minese Bottete caammi gaware laashshanna woloottu uduunnu loosi hala`lanni dayta, loosu base ruukkituse. Mini giddo qorqorrotenni loossino mini ruukkate alennii iibbillu loosu aana qarra kalaqino. Konne qarra tidhate yite loossanno woradira woxaratto ku`litino.
Aqaaqi Qaalliti lamalki woradi Borro Mini hasiissannoha balaxote looso wonsha dandaase buuxi gedensaanni, 160 kaare meetire laashshinanni sheedete baycho uynose. Tenne yannara Haregowa, alba noo lamu loosaasine aana 28 losaasine ledde xaphoomunni 30 loosaasine qaxartino. 30 loosaasine amadde 160 km aana looso hanaffe laashshitu. Addi addi qaaqquullunihanna jajjabbu manni uddanna isilanchimmatenni laashshitanni dikkote shiqishanni barru baala loosose gumaamo assa dandiitino.
Addsi Liqootenna Suuqote Uurrinshanni umo assite 6 xibbe liqiidhe qolte lophitanninna loosose halashshitanni dagguti 5 kume hakkiinni suffe 1 miliyoone geeshsha liqiidhe loosose halashshite suffino. Tenne yannara liqiidhino liqoo qolte gudde addi addi maashine agurranna 3 miliyoone kaapitaale jiro afi`rate dandiitino. Xa noo deerra iillate umiseti sharronna wo`naalshu nooha ikkirono, meentu daddalaano irkisate, bobbakke noo daddalu uurrinsha halashsha dandiitanno gede addi addi liqoonna qajeelsha uytannori Meentu Latishshi Pirojekte ise lophora jawa qeechi noota xawissino.
Ise uurinshara qaxarante loossannori 90% anga ikkannohu seenna ikkanna, tekiniiketenna ogimmate kolleejenni qajeele fulinorino afammannota qummi assitino. Uurrinshate giddo 120 ikkitannori gowattote kaameella nooha ikkanna, gobbannore agurranna murtannori, zamazamatenni, kaa`laanchimmatenni bobbakkino loosaasine no. Baychu ruukkammenni gobbaanni worroonni addi additi 37 maashiine nootano kultino. Uurrinsha xa noowiinni ledote kaare meetire afi`ra dandiituro gobbaanni noo maashiine eessine loosu widira qollannita Haregowa xawissino.
Tini baycho hoogge gobbanni nooti addi addi maashiinna baalanti Hoccu loosira hasiissannote. 120 ikkkitannori gowattote kaameelino loouso isilanchu garinni loosatenni dancha uduunne dikkote aana shiqishanni leellanno. Jiinseno ikko dikko hasidhannoha baala uduunne isilanchimmatenni laashsha dandaannota xawissinoti Haregowa, qara gede addi addi ispoortete qodho, pooli tiisheerte, bolaale, shamizenna wolootano laashshinanni. Haammatu yannara dikko hasidhanno uduunne dikkaasinu hidhitannonna hajajjanno garinni loonsanni. Qoleno Haregowa Hocca-Hoccoote badooshshi nooha harancho qumixa laashshine dikkote aana hosiinsanni.
Haregowa, uurrinshate giddo ogimma noore calla ikkikkinni mitte ogimma nookkkireno haa`ne rosiisinseenna ogimma afidhe tenne yannara gowattote widira sainori duuchu nootano hasaabbino. Loosu aana heedhe qajeelsha adhite ogimma lexxite damooza losidhinori duuchaho.
Laashshineemmo laalchi isilanchimma agarre wolootu ledo heewisamanni hee`noommo yitannoti Haregowa, baxxinohunni baara widira laacho soyaate qajeelsha adhitinota xawisse, gobbara isilancho ikkino laalcho soyaate qixxaawo assinoonnita xawissanno. Konnira, loosaasinete addi addi qajeelshanna gade soorrirate hasissanno looso aana loossanni noota kultino.
Uurrinshanniwa dagge ise laalcho hidhitannori dikkaasinu xamidhannohu baxxinohunni gobba loonsoonni udunneeti. Gobba loosantino tiisheerte haadhe abbite konni garinni lawissine loossenke yitanohura, xa`mitino garinni mitte soorro nookkiha loonse uynannita xawissinoti Haregowa, xeinohano wonshine isilancho assine loonsannita coydhanno. Lawishshaho Chaanu gobbara loonsanni uduunni haamatu isilancho dikkanno. Mitu goowa ajanno; mitu anga ajanno; ninkewa kayinni xeinore wonshine loonsanni yitino.
Konnira, togoo laalcho la`nummoro gobbate giddo laashshinanni uduunni isilanchimma noore ikkansa ani farcireemma yitannoti Haregowa, dikkaasinu leellishshara hasidhanno uduunni aana isilanchimma ledde loossannota buuxissino. Konne qarra dandee albillicho jawaate uurrinsha sufisatenna wolu ledo heewisamaano ikkate laalcho halashshinenna isilanchimmasi agarte loosanni afantanno.
Halashshinenna isilanchu garinni laashshinanniti Haregowa Hoccu uurrinsha laalchi, dikkote iilladimmase Maarkaatonna Kolfe dikkora noo daddalaasineeti. Daddalaasinu halashshite hidhitannori hasidhanno bikkinni hajajjanno; laalcho adhite dikkote shiqishanno. Hakiinnino olluu daddalaanorano beekkanno.
Hoccu looso hanaffunkunni 10 diro ikkinoseti Haregowa, yanna yannateni loosose woyyeessitanni hattono 160 ikkitanno mannira loosu kaayyo kalqate geeshsha iillitino bareeda amaati. Haregowa, loosoho jawu baxilli noosete; bareedate, jawaatate; qoleno woleho dancha rosicho ikka dandiitannote. Ayii qarrino dayiro xiibbenna qeelte sa”ate dhuku noosete; anga diuytannote.
Loosu basera soodo guurate marte loosaasine balaxxe leeltannoti Haregowa, loosaasine e`e ka`eenna nafa barrisidhe loosu basera leellate dihasidhanno. Gumaame ikkate dandiitinohu loosose baxillunni loossanno daafir ikkinota xawissanno. Ayii manchino loososi baxenna giddoydi hasattonni loosiro gumaamo ikkanno.
Dagoomittete qeechaseno fulate widoonni woradaho addi addi korkaatinni qarrru aana noo qaaqquullenna amuwa irkisatenni dhukise fajji garinni qeechase fultanno. Gobboomu woshshatto heedhurono rahotenni dawaro qolate jawaata ikkitinota qummi assitino.
Ayii mannino loosu handaarisinni gumaamo ikka hasiriro shiimu loosinni hanafa noosi yitannoti Haregowa, shiimunni hanafa jawa basera iillishannota kultano. Baxxinohunni wedellu, hasattsinna giddosi noo dhukkanna dandoo horoonsi`re ajuuja amade, milli yaa hasiissannonsatanna looso mishshukkinni loosse soorrama noonsa yite amaaltino. Doogote aana hexxo mursiisannori duucha guffanna jifo nafa xaadduro, hinko ga`mine sa”ate cincanna loosa noota anfe ka”a no yite, wedellu kayinni balaxxe ajuujansa ofoshshiisha noonsata kaajjishe kultanno. Ajuuja noosi manchi ajuujasi harunse baxanno ogimmanni bobbahe gumaamo ikkanno yite sokkase saayissino. Keerunni!!
ABRAHAAM SAAMUEEL
Bakkalcho Dotteessa 20, 2014 M.D Hamuse 2
