Ayyaanu Sidaamu dagaha ayimmate xawoshsha ikkasinnino giddosi amadino babbaxxitino hornyubba, budinna balchoomi kaiminni kalqete amammandannikki dona ikke Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinshara (UNESCO) borreessaminoho.
Tayxeha Fichee Cambalaallate ayyaana baxxino garinni ayirrinsannitano xawinsoonni. Sidaamu daga haaro diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani techonni Dotteessa 20nna 21/2014M.Dnni iibbino garinni ayirrisamanno.
Ayyaanu, sa’u lame dirrara albaanni danchu garinni ayirrisamanni dayrono; sa’u lame dirrara kayinni kalqenkera kalaqame hembeelanni keeshshihu ‘’Covid-19’’ fayya taraawo korkaatinni garunni gudumaaleho ayirrisamikkinni saino. Ikkollana mine mine ayirrinsoonnihano ikkiro; tayxe kayinni baxxinonna iibbino garinni ayirrisate qoqqowu mootimmanna dagano balaxote qixxaawo assino.
Haaro diru soorro ayyaana lainohunni xawishsha uynohu Sidaamu dagoomu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu; ‘’Hawalle keere iillishi’ne!!’’ yaatenni, Sidaamu daganna mootimma hasiissanno ayyaanu qixxaawo assitinota xawisino. Konne ayirrado ayyaana daga timbiliqqe fulte ayirrissanno gede woshshattono assino.
Fichee Cambalaallate ayyaani akkalu dirinni haaro diro sa’nanni ayyaana ikkasinni; giwantinori araarantanno; babbaxxitinori xaaddannonna keeru dirranno ayyaanaati yaatenni mimmito kaa’lama luphi yite leeltanno; baalunku mine minesi hagiidhe ayirrisannonna jawa shiima yiniikkinni baalunku mittimmatenni ayirrisanno ayyaanaati.
Ayyaanu giwantinori araarantannoha ikkasinni mittuno ga’labbote qarri hee’rannokki daafira kalqoomu Fichee Cambalaalla ninke ledo daye ayirriso yaannino sokkasi saysino.
Tayxee Fichee Cambalaalla ayirrinsannihu Sidaamu daga seeda dirra sharrante umise umose gashshate qoqqowo ikkite noo yannara ikkasinni ayyaanu jawa macciishshammenni, danchu garinni sooreessu gudumaalira hagiirrunni ayirrinsamanno.
Fichee Cambalaallate ayyaani ‘’UNESCO’’te borreessaminoha ikkasinni; qoqqowu deerrinni calla ikkikkinni Itophiyu qaru quchumira Addis Ababahono sufe ayirrisamanno. Tayxe ayirrinsanni ayyaanira jajjabba ministirootinna qoqqowubbate pirezidaantootinna woloottuno ayirrado woshshatto assinoonninsa wosinnanna babbaxxitino bissa mitteenni ayirrissannotano xawinsoonni.
Ayyaanu Halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinsha (UNESCO)te manchi beetto riqiwannoha amammandannikki kalqete dona ikke borreessamasinnino mittimma, baxille, roduuwimma, mimmitu ledo baxammenna kaa’lamme hattono keeraatunni hee’ratenna araaru amanyootenna wolootta balchoomano giddosi amadinoha ikkasinni; kuri hornyubba bowirsanna xaa yannara gobbankera harisate hananfoonniha gobboomitte amaalammerano Fichee Cambalaallate hornyawa lawishshu gede adha hasiissanno. Ayyaanu keerunniha,mitt immanniha,baxillunnihanna kalaqama baala ayirrisannoha ikki eega gobbankera hananfoonni amaallammete bare irkisannoha ikkasino huwata hasiissanno. Sidaamu dagara amaalama “Affini?” yaanno balchoominni hanaffinote. Affino gobbate keerira noose qeechi jawa ikkinota kalqe huwattanno gede baalinke qeechanke fula hasiissanno.
Wo’manti Sidaamu dagano ikkito ayyaana ayirrisannohu baalunku qoqqowoho woffi yitino heeshsho giddo nooriranna wolqa hooggino manna irkisanna kaa’late rosichi albinni roore kaajje sufa noosi. Korkaatuno ayyaanu duuchunku taalo ikkino garinni mittimmatenni ayirrinsanniha ikkasinni mitu hagiidhanna wolu kayinni hoongisi kaiminni yaadanni hosara dihasiisanno. Ayyaanu hornyubba umisenni leellishshannohuno konneeti.
Ayyaanu hagiirrunniha, baxillunnihanna mittimmanniha ikkasinni mimmito xiiwamanna qussama nookkiho. Konniraati kalqete dona ikke borreessamate geeshshano iillinohu. Ayirrinsanni amanyootino gudumaaleho ikkasinni daga keeraatunni timbiliqqe fulte maala’lisanno garinni ayirrisate rosichi albillichono kaajje sufara hasiisanno. Akkalu dirinni haaru dirira sa’nanniha ikkasinnino akkalanna hedonni haaro hedo widirano sa’’ate hasiissannoti. Haaru dirinni haaro hedonna danchumma kaajjishi’ra baalinkewiinni agarantannote.
Manchi beettira calla ikkikkinni saadatenna kalaqamu baalaho ayirrinye uynanni hornya giddosi amadino ayyaanaati. Konnirano albi annuwi ayirrissanni daggino balchoomi garinni karsiisamikkinni ayirrisama noosi. Korkaatuno bi’re hundinni amadisiisame balchoomasinna hornyuwasi agadhino garinni ilamatenni ilama taraawanni daynoha ikkasinniiti kalqete dona ikkinohu. Hornyuwasi hiikko garinnino ikkeenna yanna abbitino hedonni ka’ne lawashshi yine agurrannitanna meenxannita ikka dinose. Kalqete dona ikke borreessama yaa ayyaanu hundinni adhe dayno hornyi noo garinni sufanno gedeeti hasi’nannihu.
Ayyaana ayirrinsanni woyte mittimmatenninna baxillunni, ayirrisamatenni ikkatennino sae giwantinori araarantannoha, saada gannannikkiha, saada gorrinannikkiha, haqqe murrannikkiha ikkasinni kalaqama baalaho ayirrinye uynanniho.
Ayyaana ayirrisate amanyooti bi’re hundinni amadisiisame dayno garinni ikkasinnino daga qooxeessu ga’labbo agarantino garinninna keeraatunni ayirrisatenni Kalqete dagoomira mttimma, keerenna baxille rosiinseemmoha ikka noosi!!
Ayidde Cambalaalla!!
BakkalchoDotteessa 20, 2014 M.D Hamuse 2
