“Gobboomu Amaale Qin­eessate Co`icha Keerenna Keeraanchimma Buuxisa Hasiissanno”Kalaa Abaate Kisho

Addis Ababa:- Gobboomu amaale qin­eessate co`icha keerenna keeraanchimma buuxa hasiissannota albihu Wodiidi qo­qqowi pirezidaantichi Kalaa Abaate Kisho buuxisiisi. Gobbate sufamaancho keeri buuxamanno gede baalunku umisi qeecha garunni fula noosi yino.

Kalaa Abaate Kisho baxxinohunni Itophiyu pireesete uurrinshara yuno xawishshinni; gobboomitte amaale harisate hendoon­nihu gobbate giddo tirama noosi qarri hee`rasinniiti. Yanna baalate kalaqantanni noo qarrubba kaimino sumuu yaa hoogate qarrubba hee`ransanniiti. Mootimmano ha­jote ragaanni wirro wirro higge xawishsha fushshitino; mite mite qooxeessubba­rano qaafo adhitanni afantanno yino.

Duuchunku aleenni kayinni sumuu yaa hoogate qarrubba tirate addi furcho ikkinoha gobboomu amaale harisate co`icha keerenna addaxxisiisanno keere kalaqa baalunku yawo ikka hasiissan­nota coyi`rino.

Mootimma qansootu keerenna keer­aanchimma agarsiisa balaxote loososi ikkasinni tenne lamala giddo beeraawe keeraanchimmate amaale mini tenne hajo lainohunni fushshino xawishshi konni biso ikkinota coyi`rinohu Kalaa Abaate; xaa yannara qansootu keer­aanchimmanna gobboomu mittimma jifanni noo qarra kaimisinni tirate gob­boomu amaale harisa furchote. Kon­nirano mootimma addi illachinni loosa agarantannosi yino.

Kalaa Abaate xawishshi garinni; keeru wolootu qaccete da“aataano ikkite mootimmate bisinni calla buuxisiin­sanni hajo dikkino. Keeru duuchunku ledishshi gumaati. Xa leeltanno qarrub­ba garunni tirama hoogguro gobba ful­tannokki shettora eessitara dandiitanno. Ikkinohurano keeroho balaxo aatenni loosa hasiissannota huwachishino.

Xa gobbate leellanno garinni rumuxxi­tino gibbonna giwansho dagate mereero nookkita xawisinohu Kalaa Abaate; boode polotikunna ninke fullahaanote yiteemmeri sharre qarrubba iibbabbi­tanno gede korkaata ikkitinota kaysino.

Gaance kalaqantu, mannu lubbami, daga darantu, jajju diigami yitanno duduwo macciishsha hoogate baalunku keeru qote uurra hasiissannote. Lawino garinni gaancenna huno qitiissate rak­kanno bissano albansa keerehonna dan­cha ikkitino dagoomu assootubba widi­ ra wirri assitara hasiisanno yino.

Dagoomu mereero mashalaqqe doo­dhatenna bade horonsi`rate rosicho los­sa hasiissannotano coyi`rino.

Keeriweelo gobba, gabba ikkite uur­ritannokkita mitte yannara ayirradda ikkitinori xaa yannara kayinni Addis Ababu doogga aana la`neemmonsare Sooriyu daga la“a ikkadote yinohu Ka­laa Abaate; konni kaiminni amma`note annuwi, gobbate geerri, abba gadootu, polotiku manninna fullahaanono daga xaadisate gutunni loosa hasiisanno yino.

Gobboomu amaale komishiineno xa`mo noosihu baalu bagadosi heeshshi as­satenni xa`mosi amade amaalete shiqa gede doogo injeessate yawo fulara ha­siisanno yino.

Kalaa Abaate xawishshi garinni; xaa yannara mimmito kaa`late harinsho duushshitannota ikka hoogasenni qar­rantino dagara assinanni kaa`lono mittu widinni calla ikkatenni sa“e dagittete xinti hee`rasira hasiisanno.

Gobbate gede keeshshinoha dagate xaa­dooshshe kaajjishate ga`labbi yitino qooxeessuwara heedhanno dagoomu kifilla mannu anga loossinonna kalqote danonni gawajjo iillitinonsa daga towaatantanno gede assa wolootu qarra huwattanno gede assa rodiimmate mac­ciishshamme kaajjishanno. Baxxinohu­nni aliyye oli korkaatinni qarru aana ub­binorenna moollete korkaatinni gawajjo iillitinonsa dagara kaa`lo assa kalaqara dandaanno xadooshshi luphiima ikki­nota coyi`rino.

“Hawalle Sidaamu Daga Diru Soorro Fichee Cambalaallate Ayyaana Keerun­ni Iillishi’ne “

ABBEBECH MAATEWOOS

Bakkalcho  Dotteessa 20 ,  2014 M.D

Recommended For You