Sagalete gidi, minu kiri, nadaajennihu, addi addi uduunni, madaabbaru, dooramino wixi wkl waagi luphiima garinni lexxanni ha’rasinni haammatu manni barru hurbaatesi, dirunnita uddannosi, umo woranno mine afi`rannokki gede assannisi afamanno. Gobbankera heeshshote oolto iibbabbitanno gede korkaata ikkanni no yine babbaxxitino bissanni babbaxxino korkaata kullanna wodanchinanni.
Mitto widoonni daddalu dagoomi kalaqqanno qarrubba qara kaima ikkitinota kullanni; wole widoonni gobba e`ino oli iillishino miinju guffa kuni qarri iibbabbanno gede assitinota kullanni. Mitu mitu kayinni gobbannihu giwirinnu handaari yannoo`ma hoogasi jawiidi qeecha fulannota kayissanna mitu mituno gobbannihu miinju tantanote qarrubba kalaqqinoha ikkinota kayissanno. Wole widoonnino aleenni xawinsoonni karkaatubba ledishshi gumaati yitanno.
Heeshshote ooltora korkaatubbate yine babbaxxitino bissanni kullanni korkaatubba babbaxxitannonte gede baala tirate loonsanni loossano babbaxxitanno. Mitu mitu laalchimma lossa hasiissanno yite kayissanno; wolootu daddalu dagooma ga`labbisanna qoqorsha assa konni qarri giddonni fulate qara doogooti yite xawissanno. Wolootu ola keeraa`mitino doogonni uurrisa hasiissannota coyidhanno. Xaphoomunni korkaatunna tirranni doogo gede xawinsanni coyibba mootimmatenna daddalu dagoomi ledo xaaddanno hajubbaati yaa dandiinanni.
Tenne giddo baala konne qarra tirate mitte qara doogo diriirsinoonniha lawanno. Hiikku wo`naalshino guma abbara dandaannohu dagate beeqqonna annimma ledantanno woyteeti. Gobbankera batinyu mannira umu damuume ikkinoha heeshshote oolto gargadhate hallanyootunna mittu mini ayiddi miilla adhitanno qaafubba jawu qeechi noonsata deammara dihasiisanno. Qarrunniti furcho mootimmate angara calla noo gede asse heda konne qarra tirate didandiissanno. Mootimma assitanno wo`naalshi aleenni mittu mittunku hallanyi fulo ajishshanno hayyo loosu aana hosiisara agarrannisi.
Qansootunnihu heeshshote akati woyyaawanno gede assannihu qara yawo mootimmanniha ikkiturono; xaano gobbanke giddo leellanno heeshshote oolto ayirronni fulate qansootu heeshshote oolto iillishshanni noo xiiwo gargadhate mixotenni hee`ranna dikki’ra hasiissanno. Afi’ri gede woxesi fincanni dikki`ranno geexaanchi dikkote giddo muro aate qarramanno.
Mixiweelo dikko fuli kiiro biifanno uduunne afi`ranno woyte woy wolootu mannooti haammatte hidhitanno uduunne afi’ranno woyte hidhanno geexaanchi heeshshote oolto xiiwo gargadhate qarramanno.
Gobbankera laalchubbate waagi lexxoranna dikkotenni ba’’asira mitto korkaata ikkanni noohu daddalu dagoomi hattono geexaano uduunnubbate woy laalchubbate waagi aantanno yannara lexxara dandaanno yitanno yaaddonni luphiima bikki noosi laalcho hidhite duu`nansaati.
Geexaano buuxantinokki mashalaqqe aana irki`ratenni laalchubba duu`natenni waagu lexxoranna heeshshote oolto iibbabbora korkaata ikkitara dihasiisanno. Muttu geexaanchi agannate ikkanno laalcho gamba assi`ranno yannara dikkote giddo laalchu anje xaaddannohura barraho ikkanno laalchonna addi addi uduunne hasidhanno geexaano qarru giddo ubbara dandiitannota hedote giddo eessa noonsa. Agannunniha hidhate wolqa noonsakkiri Itophiyu daga qarru giddo ubbanno gede farada dihasiissanno.
Meessi dikki’ra mixotenninna tittirshunni gumula wole furchooti. Mannootu dikko fultu gedensaanni ikkikkinni fulansara albaanni hidhitannori daafiranna bikka mura, heddinohunni dikki`rate hasatto ale baajeette amade dikko fula digaraho. Heddinohunni dikki`rate hasatto ale woxe amadde fultannoha ikkiro heddinokki laalchonna owaante dikki`rate kaayyo hala`litanno. Konne qarra gargadhate furcho hasiissanno baajeette calla amade fulate.
Heeshshote oolto gargadhate wole furcho laalcho laalchunni riqiwate. Waagisi luphi yiino laalcho aguratenni waagu luphi yiino laalchi ledo shiqqanno horo aara dandaanno laalcho hidhate rosicho harunsa hasiissanno. Lawishshu gede mittu geexaanchi dikki`rara fule missiru waagi hedinnohunni ale luphi yiinoha afironna shurote waagi aana boodu badooshshi leellannoha ikkiro missira shurotenni riqiwa heeshshote oolto yannate geeshsha gargadhate kaa`lanno.
Eote korkaatinni mannootu horonsidhanno laalchubbanna owaantuwa boode fulo fushshitanno laalchubbanninna owaantubbanni riqiwa heeshshote oolto gargadhate qeechisi luphi yiinoha ikkinota jirote fullahaano huwachishshanno.
Liqoo fulote amado soorrate wolqa noosita handaaru fullahaano huwachishshannoha ikkanna; albillicho hee`ranno fulote korkaati lexxannokki gede liiqootenni meessaneeto xeertisa. Noo liqoo heedhuro rahotenni dandaami wolqanni baate asalu giddonni fula heeshshote oolto gargadhate qeechisi gotti yiinoha ikkinota haammatu manni sumuu yaanno.
Woyyino waagi noonsa dikkuwa doodhe dikki`ra; geexaano hasiissannokki waagu lexxonni gatisannoha ikkasinni; dikkote waagu xiinxallo balaxe assatenni laalchubbanna owaantuwa danchu waaginni shiqinshanni basenni dikki`ra umisi qeechi noosi. Xaphoomunni kayinni heeshshote oolto gargadhate mittu furchote biso ikka dandaannota ammana noonke.
Fulo ajishshanno laalchubba aana illachisha, doorshu laalchubba aana illachisha, hidha giwatenni aduma assa furchimmatenni owaattannore ikkansa hawa dinonke. Mittu mittunku qarrira duuchunku mala hasi’riro konne qarra shiimunnino ikkiro ajishara dandaanno. Ayee woyteno mootimma calla agaratenni fulle konne qarra tirate ninkeno furchote biso ikka hasiissannonke.
Bakkalcho Dotteessa 13 , 2014 M.D
