Kalqe yaa mulla baatto dikkino. Kalqete woyi gobbate yinannihu manchi beetto Muaadanna mu’rote hee’raati yiniro kapho dikkanno. Muro heedhannohu saada heedhurooti;saada heedhannohu muro woyi haqqu hee’rirooti.
Saada dubbunninna murotenni CO2 afi’ra hoogguro di sirtanno. Saadanna manchi beetti haqqe foo’litanno oksijiine/O2/ afi’ra hoogguro hee’ranna sira di dandiitanno. Konni daafiraati mimmitu hee’ra kalqe suffanno yinannihu.
Haqqa kaansanni gaado assinanni wote poletiku laooshshe asse adhannohu di hooganno. Kuni kayinni so’rote. Haqqe kaansanni wote kalqe sufate ikkinota huwata hasiissanno. Manchi beettira haqqu duuchu ragaanni hasiisannota rossinokki annuwinke buuxxe huwattino. Rossukkinni haqqe qaete kaassanna la’’a loosidhe galtino dagara haaro dikkitino.
Ninke ronsoommori haqqete giddonni O2 afi’neemmota sayinsetenni ronsummorono annuwinkenna akaakkanke maa ikkinoro badde konneeti yaa hooggo ikkinnina haqqu saada nookkiha,saada haqqu nookkiha tenne kalqe aana hee’ra dandiitannokkita buuxxe affino. Xa kayinni annuwinke egenno aana yannaasincho lendanni wote Itophiyu haanju haruminni gobba latisse sagalete wowe buuxisate kaayyose halashshitanno.
2014 M.D e’nummonkunni lee aganna ale kiirantino. Hawado e’’ate hee’noommo. Baadiyyetenni quchumu geeshsha, hakkiinnino olluu geeshsha dirrine gumullannihunna ajunni akkalu geeshsha beeqqannohu haanja sumuda worate loosi shoolki doyicho iillino. Konnira tini yanna baalunkuwa agarantannote.
Baalunku qaesira haqqete chiginyenna addi addi mu’ro yanna agare kaasate bude lossi’ranno gede doogo fanino. Kakkaooshshe adhe haanju sumudinni muro kaasate looso hanafisiisinohu xaphoomu ministrchi dokter Abiy Ahimedihu; shoolki doyicho haanju harumi mixo iillase lamalate giddo qaagiissinonke. Haanju harumi mixo millimmo shoolu diri mixo gumulsate calla ikka dinose yino.
Dhagge soorranno guma afi’nanni looso loosa hasiissannotaati sokkasinni sayisinohu. Shoolki doyicho haanju sumudi mixora xaanni hananfe chiginye qixxeessate looso hananfoonnita egensiisino.
Haanju sumudi mixo dubbu jiro lossate calla ikkikkinni sagaletenni umo dandaate gobbate gede gumullanni hee’noonni looso irkisannoha gati muronna gummate laalo latisate aana illachishinoha ikkasi dihambannite. Gobboomu millimmo kalanqe sase doyichonni harinsoonni millimmonni addi addi foonqe xaaddinoha ikkirono dancha rosicho afi’noonnita babbaxxitino yannara kayinsoonni. Foonqe taashshi’ratenni jawaata midaadono kaajjinshe sufatenni xa hee’noonni deerra iilla umose danchummate gede kiirranni.
Shiqqanni noo shoolki doyicho haanju sumudi qixxaawonni balaxote qixxaawonna sase doyichonni gumulloonni loosinni afi’noonni soorro baxxinohunni dubbu jironni, giwirinnu miinji aana assitino kaa’lo, dubbu latishshi miinji aana kaa’lo assanno gede assate widoonni uynoonni illacha, baxxinohunni dubbu latishshi aana beeqqitanno daga latishshunni horonsi’raano ikkitanno gede assinanni hee’noonni.
Haqqe kaasa hasiissannota mootimma faajje assitara agara di hasiissanno. Manchi beetti hee’ra hasi’ranno;hee’rate kayinni haqqu hasiisanno. Haqqe kaansanni wote lamunna sasu danite. Umiti dubbu agarooshshira hossannota ikkitanna wole gati laalonna sagalimmate hossannote yine bandanni. Abukaado,loome, paappaayyu,mangonna kiirre gundannikkiri lame sase widoonni kalqe agarate woweeti. “Mittu kinchinni lame ceicho” yaanno maammaashshu.kuni maammaashshi cea shinara ikkinokkita huwatta hasiissanno.
Aleenni xawinsi haqqete sirchi sagalimmateno hosanna;lubbo noo kalaqamira okisijiine/ O2/ qixxeessatenni jawa horo uyitannoreeti. Haanju miinji latishshire harancho borronni xawinse gundannita dikkitino. Ikkireno ikkeenna albankeenni harinsanni shoolki doyicho haqqu kaashshira beeqqa wole poletiku jajo ikkitukkinni kalqe sufisate wowe ikkinota buunxe qeechanke fula qansichimmanke gadacho ikkitinota huwanto.
Bakkalcho Badheessa 29, 2014
