Ilantinohu Sidaamu Dagoomu Qoqqowira Hawaasi qooxeessira baxxino baycho ‘Bonoyya Miridde’ yinanni olliiraati.
Annise giwirinnu ogeessa ikkasinni lophose Sidaami giddo addi addi qarqarira ikkitanna; rosose kayinni mitte kifilenni kayisse Hawaasi Quchumi giddo, 1-3 kifile geeshsha Adiventistete, 4-8 Daynamikete, 9-12 geeshsha Ivanjaalikaali rosi mine rossino. Ikkollana, anjesenni hanaffe rosoho lowo hasatto dinose; rosunkunni aleenni giwirinnu loosira baxxino baxilli noose.
Konni kaiminnino Sette kifilera hanaffe roso agurte konni handaarira bobbahate hasatto nooseha ikkanna tenne halchoseno annise “aamammoserira heedhona” yitanno hedonni hedose irkisirono amase kayinni “rosose rossona” yaatenni effidhe giwasenni halchitannoha giwirinnu looso yortanni heedhe rosise widira xiiwante umi digire Hawaasi Yuniveristenni 2010 M.D barra ‘Konistiraakishiinete Tekinoolooje Manaajimente, hashsha ‘Bizinesi Manaajimente’ rosatenni lame digire mitte yannara adhitino.
Sewoote doogose koye hanaffinoti Liidiiya Tesfaayeeti; roso guddu gedensaanni looso hasidhanni kawa ka’a higantenni giwirinnu loosira injiitanno baatto hasi’ra hanaffanno. Giwirinni looso baxase korkaatino anjesenni annise giwirinnu loosira noosi baxxino baycho la’anni lophase ikkikkinni gattinokkita coydhannoti Liidiya; konni loosira ikkitannose baatto doodhitanno woyte loosu baxilli gobbaanni mitte saanteno noosekki gede qaagganno.
“Meyaa beetto asseemma yituro assitannokkiri dino. Hasiisannosehu dagoomu giddo noo laooshshe tayisse sa”a callate” yitanno.
Tenne lamala ‘Bakkalcho Gaazeexi’ sewoote gafinni haa’ne ki’newa shinqoommoti, Aadda Liidiya Alemaayyote; isewiinnino dancha roricho afidhinanni yine hexxo assineemmo.
Rosisenni Yuniveristetenni maassante fultanni heedhenni halchitanno giwirinnu loosira bobbakkino gede coyidhannoti Aadda Liidiya, giwirinnu looso halchate gobbaanni loosse egentinokki daafira hanaffu yannara lowo geeshsha ayirrinoseta coyidhanno.
Isono meyaa beetto ikkite, saeno yuniveristetenni maassante dagge giwirinnu looso loossanno meyaa beettora mannu laooshshinni kayse lowo geeshsha ayirranno. “Mannu agarannohu maassante dagge biiro e’’anni fultanno beettooti. Aneti kayinni gurchooti ikkitinonsahu. Maate’yannino anni’ya gobbaanni konni loosi’yanni hagiidhinoehu dino.
Duuchu duuchare yiinoe” yitanno. “Rosse dagge bushsha kikkissanno? Biti’noonnise; bitate togo assitanni nooseti” baala yinoonniseta maaxxukkinni xawissinoti addaa Liidiya; “Mannu coy’rannori sufeemmakki assannoho; kayinni baxillu hee’reennahe ikkiro loosattohu mannu yaannori boohaarsannehe ha’ratto yaatenni jawaantese xawissanno. “Umo looso hanafoommahu shaanunni(xiqili goommene/xaaxanchu
shaani)tenniiti. Konne shaana winxeemmohuno hakkoonti. Konni shaanu chigginyera waa hayikkissanno loosaasine no. Anino hakko galanni Ledonsaati waa hayikkiseemmahuno ikko looseemmahu.
Loosu basenni minira woy Hawaasira ha’reemmanna higeemma woyte lekkatenni ha’ray higeemma. Konneno la”annoe baali “la’e tenne! Chaynitte” lekkatenni dagganna yaannoena; quchumu beetto ikkite quchumaho lophite togo ikka ayirritanno. Kayinni wona yuummante gede baxillu hee’rihero calla dandaatto konne” yitanni giddoseta odeessitunke.
Anera yitanno Liidiya, “Anera kayinni wolqa ikkinoeri giddo mittu, laalo ati kaasseenna lophitanna la”a umisenni wole hagiirre kalaqqanno. Tenne barru baali laalote lopho la”atto woyte, insa ledo noohe xaadooshshi tashshi yaannohe.
Konni daafira mannu coy’rannore agurtanni ga’a iillattowa hedanni tashshi yaannahe ha’ratto” yitanni laalote giddo hosase hagiirsiissannose gara coyidhanno. Kaimise dhagge qorxisse gatissukkinni odeessitinonketi Liidiya; “Ane duuchu afinoehu tuqu xaadooshshira xallinoonnietaati; konni mannira qole ani dureeyye maate beetto ikke lawannonsa; kayinni coy dihattooti. Anni’ya mootimmate loosaasinchooti.
Ani konni loosira millisa hanafumma waro ikkirono loosunnihu baxillu ikkinnina woxu dinoe. Mittiri nooekkiha hakka loosoho layi’rumma darga ha’reemmare calla afi’rumma kiiro sammi yee ha’reemma; loosanno manni ledo coyi’rameemma;shallaggo shallageemma.
Hakkuy gedensaanni dancha jaalla nooena, jaalla’ya mereerinni mitte jaala’ya togoore loosi’rammare yee woxe hoogumma, yeennase loosse qolattana yite 40,000 birra sokkeennae hakko birrinni baatto karaayyae loosa hanafumma. Umi yannara loosa hanafoommahu mitto gishsha ikkitannokki baatto aana shaanunni(xiqilli goommene/ Xaaxanchu shaaninniiti). Hattee yannara dikko xaadeenna”e dancha hedeweelcho ikkiteennae kaoomma ikkinnina maatetewiinni adhoommari dino” yitanni kaimase odeessitunke.
Konne looso hanafasrara albaanni yuniveristete noo yannara giwirinnu loosi daafira yuutuubetenni seekkite harunsitino daafira loosu giddora e’u yannara lowori qarrisinoeri dixaadinose. Kayinni qarrisannori hee’riro mittu beetti no ‘Xilhun’ yinannihu hakko qarqarira loosannuhuna iso xa’mitanno. Isino lowo geeshsha kaa’lannose.
Konne looso hanaff yannara woxu anjenna mannu laooshshi lowo geeshsha mitiinsinoseta xawissannoti Liidiya; Konne baala kayinni giwirinnu loosira noose kaajjadu baxillinni qeelte sa’inota xawissanno.
Mite yite looso hanaffu yannara shaana calla loosinoha ikkanna hundaseenni lame loosaasine: mittu, waa haayikkisannohunna mittu, agaraanchira calla looso kalaqqinonkanni; iseno ledonsa loossanni keeshshitino. Xaa yannara kayinni Shaana, Timaatimenna Qamade loossanno.
Ise hundaanni 40 uurrinshate loosaasinenna 100 ale ikkanno yannate geeshshi mannira loosu kaayyo kalaqqino.
Konne looso loosanno manna bashsho Meqinniiti abbidhannohu; xa kayinni qarqaru manna rosiissino daafira, xa qarqaru manna Timaatime usuratenna xinqate meento, shuqunate kay labballo qaxarte looso kalaqqinonsa. 40 kume birra liqiidhe looso hanaffinoti Selaamaawiti Xaa yannara noose jiro Onte Miliyoone iillitinotano buuxissinonke.
“Aleenni xawisummantenni gede rosu hoowenni fulanni hee’renni ani calla’yaatilla looso hanafoommahu; ayino ledo waaxame diegennoomma.
Mootimmate ledo loosa hanafoommahu Qamade loosa hanafumma kawaati. Mootimmate ledo xaadumma kawa mootimma dhaggeeffachishshanno kaa’lo assitanni nooe.
Sidaamu Qoqqowi Giwirinnu Biiro Sooreessi Kalaa Mesfiin Qarrehu, hattono Hawaasi Gaangaawi Woradi Giwirinnu Borro Minino hattonni lowo kaa’lo assitanni nooe” yitanni gashshootu assanni noose irkono maaxxukkinni xawissanno.
Albaagge noose mixo xawissanni; “Xaate roore illacha’ya Qamadete aana assa hasi’reemma.
Qamade gobboomu woxarattono ikkitinohura. Babbaxxitino gobbuwanni Qamadete daafira qajeelshubbano adhanni noomma.
Qamadete kay hala’lado baatto hasiissanno. Konni daafira ani xa mootimma kaa’lo assitaera hasi’reemmahu baattoote. Xaa geeshsha nafa baatto lowo geeshsha mitiinsitinoe; baatto karaayyaeeti loosanni noommahu. Karaayyaoomma baattono Xibbe ale ikkanno manniwiinniiti. Kuni baalu manni farosira malaate qasi’ranno; kuni malaatisi kisamara qole dihasi’ranno.
Kuni malaati kisamannokki gedeno tiraakitere mitto mittonka malaate kubbitanni hadhanno.
Kuni lowo geeshsha mitiinsanno. Saeno aantete latisa hasi’reemmahu Qamade ikkinohura Qamade qole hala’lado baatto hasidhanno; konnira mootimma hala’lado baatto uytuero lowore loosa dandeemma” yaatenni mootimmate woxaratto shiqishshino.
Xa la’nanni woyte duuchu manni looso hanafikkinni togoore loosammoraati; yee baatto adhanno. Ise kayinni loose leellishinota basete geeshsha iilline daa’’antoommo. Ise hasatto loose leellishate.
Egenno lexxate noose hasatto xawissanni “ handaaru daafira afe gudoomma yaano hoogummaro handaarunni kay ikkado ikkino rosichi nooe yaa dandeemma.
Xa mootimma baattote injo kalaqquero konnini woyyino garinni loosa hasi’reemma” yaatenni qummeessitanno.
Xaa yannara Qamadenna wole addi addi looso loosate piropozaale qixxeessite mootimmate shiqishshe tumo agadhitanni no.
Mootimma baattote xa’mo’sera dawartusero 121 uurrinshatenna 900- 1000 ikkanno mannira loosu kaayyo kalaqantanno kaayyo noota buuxisse; gobbaayidi gobbuwanni eessinanni gide giddo laalchinni riqiwatenni Doolaarete anjeno gatisate mixidhe millisanni nootano qaagissitino. Konni albillicho mixose giwirinna yannaasincho ikkino garinni loossate.
Konnira lowo deerra hadhe gobbate gobbaanni afantanno jajjabba uurrinshubba ledo hasaabbanni afantanno.
“Qamadete loosira hala’lado baatto hasiissanno; hasaawanni noomma uurrinshubbano baatto uynae geeshsha calla agartannie no. Qamadete ikkitanno baatto nooe gedeenni buuxa hasidhanno daafira.
Kuri uurrinshubba gobbansara boodu darginni calla yannaasincho giwirinnu hayyo horonsidhe gobbansannino sa’e wole gobba itissanno.
Ninkewa ninke giwirinnu loosira horonsi’neemmo hayyo yannaasincho ikka hoogasenni kainohunni, umonkenni itisa didandiinoommo” yitanni giddose laalaatto xawissinonketi Liidiya; “Aneti kayinni muli yanna mixo’ya gobba’yata Qamade hasatto wonshate” yitanno.
Ninkeno mixokki wo’miteenna la’nammora halchinanni, mootimmanno Aadda Liidiya noose ajuuja, wedellaho uytanno rosichonna gobbanke sagalete umose dandiitanno assate noose mixo la’e hasiissannose kaa’lo baala assitannoseta ammaneemmo. Jawaati.
Addisu Adoola
Bakkalcho Badheessa 1, 2014 M.D
