Amsaalu Felleqe
Gobbankera baadiyyeteno ikko quchummate haammata looso hooggino qansooti no. Kuri giddonnino roore anga ikkitannori jajjabba rosu uurrinshuwanni diru dirunkunni maassantanni fultanno wedellaati. Looso hooggino wedelli kiiro ajishateno mootimma babbaxxitino yannara duuchu handaari loosu kaayyo kalaqate wo’naaltanni keeshshitino. Kunino wedellu shiimmaaddunna manaaddu maamarranninna gaamonni tantanante hattono uminsanni loosu looso kalaqqe loosa dandiitanno gede kalaqqino injoo lawishshaho kayinsanni.
Ikkirono kayinni xaa yannara looso hooggino wedelli kiiro bikkinni loosu kaayyo hiittenneno loossate handaarranni hasi’noonni garinni wedellaho looso kalaqatemnni looso hooginori kiiro ajishate didandiinoonni. Wedelluno uminsanni looso kalaqqe loosate gede mootimmate loosu minnara calla qaxarante loosate hasattonsa calla leellishshanna la’nanni. Mootimmate widoonnino wedellu uminsanni looso kalaqqanno gede injeessinoonniri guuta di-ikkino.
Muli yanna kawanono albihu federaalete loosu kaayyo kalaqo komishiine xaahu kayinni loosunna dandoote ministere haaru garinni tantanantu kawa wedellu haaruudde loossate hedubba burqissanni heewisama dandiitanno ba’re injeessatenninna qeeltinore jawaachishate baraarsha aatenni hattono irko assate loossano loossino.
Sayinsummo muli barruwa giddono loosunna dandoote ministere qoqqowubbate ledo gutunni ikkatenni ministerenniha 2014M.D loossate mixo umikki boci diri mixote gumulsha keenono Hawaasi quchumira harissino. Konnirano ledotenni handaara massaggannori qoqqowubbate massagaanonna deerru deerrunkuu afantanno ogeeyyera qajeelshano uytino.
Mixote gumulshi keeno assini yannarano illacha tunge la’noonninna hassamboonni hajubba mereerinni qarunna mittichu loosu kaayyo kalaqa ikkanna handaarunni qoqqowubbate mixi’ne gumulloonni gara keennoonni. Konninnino loosu kaayyo kalaqate ragaanni Sidaamu qoqqowi woyyaawa guma maareekkiiisinotano keenote yannara xawinsoonni.
Ninkeno qoqqowoho handaarunni loonsoonnire lainohunni techohu Bakkalcho gaazeexi wosinchu gafinkenni qoqqowu loosu dandootenna interpirayzootu latishshi biiro miseessa sooreessanna baadiyyete loosu kaayyo kalaqo handaari sooreessa ikkinohu kalaa Keffiyalew Kebbedehu ledo assinoommo keeshsho aananno garinni shiqinshoommo.
Bakkalcho;- Qoqqowoho wedellaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni mixi’ne loonsoonni loossanna daggino soorro guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Keffiyalew;- Sidaamu qoqqowo ikke tantanami kawa jawa illacha tunge loosanni hee’noonni loossa giddonni mittu loosu kaayyo kalaqooti. Loosu kaayyo kalaqate ragaanni qoqqowu illacha tuginohuno korkaatu qoqqowoho rosonsa harunsite loosiweelo ofoltino wedelli kiiro haammata ikkasenninna konnirano qoqqowoho afantannota kalaqamu jiro horonsi’ratenni handaarunni wedella beeqqaanonna horaameeyye assateeti.
Konninnino sae miinju soorro abbatenna gobbate miinjira agarranni qeecha fulate loosu hoonge ajishatenni wedellu loossanni miinja lossate agarranninsa dilaala fultanno gede dandiissate qoqqowu loosu, dandootenna interpirayzootu latishshi biiro illachase loosu kaayyo kalaqo aana assitino. Konne kaima assatennino loosu kaayyo kalaqonni 2013M.D bejetete diri mixote gumulshinni leellinoha kaajjadonna laafa midaado badatenni 2014M.Dra mixo woyyeessatenni loosu giddora e’noonni. Gobbankera daggino soorro harunseno qoqqowu haaru garinni tantanami yannarano loosu kaayyo kalaqate ragaanni lowonta loonsoonnikki daafira baxxinohunni sai diri kawa kayinni handaaraho jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Amandoonnihu 2014M.Dra qixxaawote gafinni haammata loossa loonsoonniha ikkanna konni gafinni baxxinohunni huwanyoote kalaqatenna laooshshu soorro abbateno baxxinohunni qoqqowu pirezidaantichinni massagamannoha loosu kaayyo kalaqo amaale mine uurrisatenni deerru deerrunkunni noo tantano geeshsha hasaambanni gede assinoonni. Hasaawu gedensaannino loosu kaayyo kalaqo hee’ratenna hee’ra hoogate hajo ikkitinota gutunni sumuu yaatenni looso kalanqanninsa qansoota filate loosi giddora e’noonni.
Konni garinni rosonsa guddinori mootimmate loosu minnara qaxarantanno gede kalanqoonni kaayyo lainohunni amandoonnihu bejetete dirira sai umikki bocu dirira 48 kume, 184 ikkanno qansoota bande filate mixo amande isilanchimma noosi garinni wo’munni wo’ma badate dandiinoonni. Kuri giddonni xibbuunni 86 anga ikkannori wedella ikkitanna; gattinori xibbuunni 14 anga kayinni dirinsa 34 ale ikkinonsareeti. Konni filate loosinnino rosonsa dippiloomunni digirete geeshsha harunsite gumultino wedellira balaxo uynanoonni.
Bakkalcho;- Amandoonnihu bejetete dirinni qoqqowoho baadiyyete ikko quchummate qansootaho loosu kaayyo kalaqo ragaanni mageeshshi qansootira loosu kaayyo kalaqate mixi’ne loonsanni hee’noonni?
Kalaa Keffiyalew;- 2014 bejetete dirinni baadiyyete loosu kaayyo kalaqate 38 kume, 605 ikkanno qansootira loosu kaayyo kalaqate hende 17 kumi 791 wedelliranna qansootira baadiyyete calla uurrinshunni loosu kaayyo kalanqoonni. Quchumunniha lede sai bocu dirira 40 kumi 499 qansootira loosu kaayyo kalanqoonni.
Kunino giwirinnu handaarini xibbuunni 66 anga; industiretenni xibbuunni 26 anga; hattono gattinori owaantete handaarinni kalanqoonniha loosu kaayyo amadinoho. Qoqqowoho Yirgaalamete Agro-industirete paarke hattono Hawaasi industirete paarke nooha ikkanna Hawaasi industirete paarkera calla 20 kumi ale ikkanno qansootira loosu kaayyo kalanqoonni. Yannate loosinnino hattonni haammatu qansooti loosu kaayyo afidhino.
Qansootaho loosu kaayyo kalaqo loosi gumaamo ikkanno gede mootimmate irko lowohunni hasiissanno. Konnirano qoqqowoho afantannota kalaqamu jiro garunni bandoonni. Baxxinohunni konni albaanni dureeyyetenni amadante keeshshitinota babbaxxitino shiilo afantanno base haa’ne wedellaho balaxo uyne loosidhanno gede assinoonni. Konne calla di-ikkino qoqqowu giddo diro woma laggate way du’namanni hee’rannowa ikkasinni baxxinohunni Arri gorsu loosirano addi illacha tungoonni.
Giwirinnunna gorsu loossanni bobbakkanno wedellira hasiissannota waa koffe horonsidhanni paampenna woloottano hasiisannore shiqinshanni loosu giddora e’anno gede assinanni hee’noommo. Qoqqowu hala’lado saadate jiro noosiha ikkinohura konni ragaanni baadiyyete loosu kaayyo kalaqora illacha tungoonni.
Baxxinohunnino lukkuwu ceattonni haammatu qansooti horaameeyye ikkanno gede assinoonni. Haammatu wedellino konni hanadaarinni bobbakkanno gede assinoommo. Shiilote jiro handaarinnino baxxinohunni Culku, kinchu shiilo, Taalki, Tantaalemenna wolootta shiilote jiro handaarranni wedellu bobbakke laashshitanno gede assinoonni. Hawaasi gaangaawino hala’ladu shaafu laalchi noowa ikkinohura wedellu shiimunni mittu dirinni sairo kayinni lamu diri geeshsha dikkote garinni loosidhanni eonsa lossidhu gedensaanni deerransa lexxitanna wolootuno hattonni loosidhanno gede assinanni hee’noonni.
Bakkalcho;- Qoqqowoho loosu kaayyo kalanqoonninsa wedelli gumaamma ikkitanno gede haja la’annonsa bissanni suffino irko assinanninsa gara hiittoonni xawisatto?
Kalaa Keffiyalew;- Baadiyyeteno ikko quchummate afantanno qansootira loosu kaayyo kalanqo gedensaanni irkono assinansara hasiisanno. Ikkinohurano loosidhanno baatto (base) qixxeessanna shiqishate ragaanni baxxinohunni konni albaanni mootimmatenni amadante keeshshitino baatto wedellaho sayinse uyneenna loosidhanno gede assinoonni. Baxxinohunnino giwirinnu handaarinni bobbakkino wedellira baatto sasunni ontu diri geeshsha loosidhanni gumaamma ikkitanno gede assine loosu giddora eessinoonni.
Wole widoonnino mootimmannita ikkitinokkiri hallanya uurrinshuwa ledo qinaawatenni loosidhanno sheede minneenna wedellaho sayinse uynanni gede assinoonni. Mootimmate widoonnino adoet saada, saada xiikkatenni, caacurre, quuphunna maalu lukkuwa ceate handaarinni bobbakkannorirano sheede minne uynoonni. Amandoonnihu bejetete dirinni saihu umikki boci dirinni 191 sheede minate hende 188 sheede minne wedellu loosidhanno gede sayinse uynoonni.
Liqoote kaayyono lainohunni konni albaanni cibbaminohanna qollikkinni keeshshinoha liqoote woxe qoqqowu mereershinni kayse eela woradate geeshsha dirrine haja la’annonsa bissa ledo hasaawatenni gutunni sumuu yaate deerrira iillatenni xaa yannara kaajjado millimillo assine qolsiinsanni hee’noonni. Kunino ikkinohu liqiissinoonni woxinni wedellu loosidhe wirro qoltanna wolootu haaru garini loosu giddora e’annorira liqiissinanna loosu aana hosanno gede assateeti. Baxxinohunni baadiyyete loosu kaayyo kalaqora 2005M.Dnni hanafe 400 miiliyone ale ikkanno birra wedellaho liqooteni shiqinshoonniha ikkanna konni giddonni qolsiinsoonnihu 193 miiliyone ikkanno birraati. Assinoonni millimillote loosinnino qolsiinsoonni woxi aaninni wirro wedellaho liqiissinoonni. Qoqqowoho liqoote irko assate amandoonnihu 60 miiliyone birra wedellu liqootenni horonsidhe loosidhanno gede mixo amande loosu giddora e’noonniha ikkanna xaa geeshshano 30 miiliyone birra liqqootenni tuqinsoonni.
Bakkalcho;- Loosu kaayyo kalaqonna dandoo ogimmatenna hayyote ledo waanxoonnihu illachu maati?
Kalaa Keffiyalew;- Gobboomu deerrinni amandoonni ragi garinni hiikku wedellichino loosu kaayyo kalanqannisi woyte balanxe ikkado huwanyoote kalanqenna ogimmate qajeelshano afi’ri gedensaanni ikka noosi yaannohuni gutu sumiimmera iillinoonni. Konni kaiminnino biiro haaru garinni tantanantu yannara tekiniketenna ogimmate qajeelshinna loosu kaayyo mitteenni tantanantanno gede assinoonni. Kunino qajeelshu ragaanni leeltanno foonqe wonshate dandiissino.
Konni garinnino wedellu uurrinshunni qajeelsha adhite loosu giddora e’anno gede mixi’ne amandoonnihu bejetete dirinnino sai umikki boci diri giddo 9 kume 484 interpireenershippetenna wolootta qajeelshuwa adhite loosu giddora e’anno gede assinoonni. Balaxxe loosu giddora e’ino wedellirano harammaadda qajeelshuwa uynoonninsa. Shillote handaarinni bobbakkino wedellino qajeelsha adhite loosu giddora e’ino.
Biiro gumulate amanddino mixo garinni wo’munni wo’ma gumulano hoogguro amandoonni mixonna sai diri labbanno yanna ledo heewinsiro danchu garinni gumultino. Ogimmatenna hayyote qajeelshi loosu kaayyo kalaqo ledo waaxami kawa noo akatino woyyaawanni dayno. Loosu kaayyo kalaqohu qaru illachi reekko ikkasi kaiminni albaanni balaxxe tantanantinonna loosu giddora e’ino interpirayzooti shiimmaaddunni manaaddu widira; manaaddu (mereerimu) deerrinni jajabba interpirayzooti deerrira reekkantanno gede qoqqowu addi illacha tuge loosanni afamanno. Xaa geeshsha loonsoonni loossannino kubbaaniyyu deerrira iillitino dureeyye kalaqa dandiinoonni.
Lawishshahono mittu barri caacurre hidhite ce’annori loossansa woyyeessite maalu lukkuwa ce’anno gede irkinsanni. Wolootuno hattonni hanaffino loossansa woyyeessidhanni luphiima loosu deerri widira reekkantanno gede kaajjado irko assinanni. Lawishshahono Booni gaangaawi woradira adote saada ceatenni; Daarra Otilchu woradira gati mu’ro laashshatenni; Bansi woradi ‘’Oslo Saamunu loosi interpirayze’’; hattono Hawaasi quchumira siwiilu laalcho laashshatenni loosidhannori xaa yannara deerransa lossidhe hasi’nanni deerrira reekkantinore ikkitanna wolootuno hattonni lawishshaho kullanni interpirayzooti qoqqowu giddo baadiyyetenna quchummate afantanno. Loosinsa gumaamimma garinnino shallagote qorqorsha assinanni lophote (reekkote) deerra sa’anni aananno deerri widira lophitanno gede loonsanniiti hee’noonnihu.
Bakkalcho;- Handaarunni loosu guuta ikkino gede shiqqanno rippoorte no yinannitera dawarokki maati?
Kalaa Keffiyalew;- Loossa duuchante woraddara noohano ikkiro mite mite woradda wedella filte tantanote giddora eessitu gedensaanni loosu loosamino gede assite shiqishshanno rippoorte ikkinnina co’ontanni hananfoonnikkire lainohunni shiqqanno rippoorte di-ikkitino. Loossate hanafo no; kayinnilla guuta ikkinokkiri shiqanno woyte kapho lawisanno daafiraati ikkinnina kaphu rippoorte yinanniri dino. Kaphunni shiqannori hee’riro albillichono kaajjado harunsonna keeno assinanni taashshaqte loosooti biiro loossanni afantannohu. Wole widoonnino albaanni liqoote kaayyo shiqishate ragaanni Oomte widoonni leeltanno foonqeno yanna yannatenni taashshinanni dangoonni. Xaa yannara hasiisanno woxe wedellaho liqiissateno; albaanni liqiidhe loossanni keeshshitinoriwiinni qolsiisate ragaannino Oomo liqoote uurrinsha woyyaawino garinni ninke ledo halante loossanniiti afantannohu.
Bakkalcho;- Wedellu babbaxxitino loosu kaayyo giddora e’e laashshidhinore dikkote shiqisha dandiitanno gede dikkote kaayyono kalaqate ragaanni loonsanni hee’noonni gara xawisinke.
Kalaa Keffiyalew;- Babbaxxitino loosu kaayyo afidhe loosidhinoha woy laashshidhino laalchonsa garunni dikkote shiqishi’ra dandiitanno gede assate ragaannino baxxinohunni Yuniversitubbatenna kolleejjuwate ledo halamme loonsanni hee’noonni. Konnirano Hawaasi Yuniversite lawishshu gede kaysa dandiinanni. Hawaasi yuniversite hundaseenni afantanno sinnara adote saada ceate loosinni bobbakkinoriwiinni adote laalcho; quuphu lukkuwa ce’annoriwiinni quuphe; saada xiikkate loosi aana nooriwiinni maalu saada hidhitanni halantannonsa gede assinoonni. Gorsunna gatu laalo laashshate loosinni tantanantirowiinnino hattonni laalchonsa yanna agarte shiqishshanno yannara hidhitanni horonsidhanno gede dikkote kaayyo kalanqoonni.
Ikkollana xaa geeshsha noo harinshonni dikkote xaadooshshe kalaqate loosi guuta di-ikkinoho. Konnirano biirono illacha tungoonni basenna handaarra badatenni loossanni afantanno. Siwiilunna haqqu loosa handaarranni bobbakkino interpirayzooti xaano ikkiro ikkado dikkote xaadooshshi irko diafidhino. Biirono gobbaydinni eanno laalcho gobbate giddo laashshatenni gobbaydi gobbuwanni eessinanniha gatisate looso hanaffino.
Lawishshaho Hawaasi garbira qulxu’me laalchi loosinni; Gidaawo gorsira; hattono Abbaayyu garbirano qulxu’mete laalchi loosinni tantanantino interpirayzooti no. kuri interpirayzooti shiqishshanno qulxu’me dhaaddotenni yanna agarte adhitanno gede Addis Ababaho dureeyyete ledo hasaambe dikkote xaadooshshe kalanqoonni.
Laashshinanninna hirranni sheede shiqisho ragaannino leeltanno mitiimmuwa tirate baadiyyete 878 hektaare baatto amandoonnihu bejetete dirinni shiqishate hende saihu umikki boci diri giddo 145 hektaare baatto shiqisha dandiinoonni. Konnirano gumulo woffi yitinohu umisi korkaati noosiha ikkanna laashshinanninna hirranni base shiqishate ragaanni loosama hasiissannori baca loossa gattinota keennoonni. Amandoonni mixo gobbaanni quchumu gashshootinna Hawaasi Yuniversite sheede mintanni interpirayzootaho uytanni afantanno. Albaanni amadantinorinna G+1 ale ikkitino sheede minate loosi xaano goofinokkiha ikkasinni qoqqowu mootimma addi illacha tugatenni loossa gudatenna interpirayzootaho sayisse aate loossanni afantanno. Qoqqowu giddo afantanno interpirayzooti batinyinna noo hasatto garinni kayinni albillicho jawu loosi agarannonke.
Wole widoonni kayinni wedellu loosu kaayyo kalanqinsa gedensaanni duumbara higgannokki gede loosinsanni soorro leellishshino wedelliha dancha lawishsha wolootu towaatte la’annonna rosicho adhitanno gede assinanni hee’noonni. Laooshshu aana illachishshino qajeelshuwano sufino garinni wedellaho uynanni hee’noonni. Wedellu loosu kaayyo kalaqo ragaanni wolootta gobbuwaha dancha lawishsha la’anno gede assinanni hee’noonni. Biirono deerru deerrunkunni loosu giddora e’ino wedellira hasiissanno irko assitanni afantanno.
Amandoonnihu 2014 bejetete diri giddo saihu umikki boci dirira loonse gumulloonnirenna gattino yanna giddo mixote garinni loonsanni loossano bandoonni. Umihunni gattino yanna giddo wedellaho ledotenni loosu kaayyo kalaqate amandoonni mixo wo’munni wo’ma gumulate hende loonsanni hee’noonni. Layinkihunni konni albaanninna tayxe dirinnino loosu kaayyo kalanqoonninsa interpirayzootira hasiissanno irko assatenni woyyaawino deerri widira reekkantanno gede loonsanni hee’noonni. Aantetennino babbaxxitino handaarranni loosu giddora e’ino interpirayzooti gumaamma ikkite woloottahono loosu kaayyo kalaqa dandiitanno gede assate loossa kaajjinshe loonsanni hee’noonni.
Kiironsa haammatu wedelli rosonsa guddu gedensaanni mootimmate loosu mine qaxaramate hasidhanno. Wolu garinni kayinni uminsanni looso kalaqqe loosidhannori harancho yanna giddo kaappitaalensa lossidhe; loossano halashshite wolootu qansootirano loosu kaayyo kalaqqanna la’nanni. Hiitti gobbano qansoota mootimmate loosu mine calla qaxarte lophitinoti dino; looso kalaqqe loossanno qansoota kalaqqeeti gobbuwa lophitinohu. Lawishshahono Chayna, Taywaane, Jaappaane, Kooriya, Peeru, Keeniya, Ugaandanna wolootuno labbanno gobbuwa lophitinohu shiimmaadda interpirayzenni ka’eeti. Ninke gobbano lophitannonna qansootu heeshsho woyyeessatenna looso hoogginori kiiro ajishate hasiisiro looso kalaqqe loossanno qansoota kalaqate gadachammanni.
Bakkalcho;- Jeefoteno qansootaho saysate hasi’ratto sokka noohero kaayyo eemmohe.
Kalaa Keffiyalew;- Loosu kaayyo kalaqate loosi qoqqowinkerano ikko gobbankera meessi gedeno la’niro hee’ratenna hee’ra hoogate hajooti. Looso kalanqe loosa lophote doorshu nookki hajooti. Konnirano mootimma qansootaho assitanno irko noo gedeenni heedheenna wedellu kayinni looso hasidhannore ikkitukkinni looso kalaqqe uminsanni loosse lopha dandiitannore ikka dandaa noonsa yitanno sokka saysate baxeemmo.
Bakkalcho;- Kalaa Keffiyalew Kebbede; qoqqowoho wedellu loosu kalaqo loosi daafira oottonke xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Keffiyalew;- Anino galateemmo.
Bakkalcho Ammajje 24, 2014
