Maatesera umikki beettooti. Baadiyyete ilante lophiturono ile annise mootimmate loosu mine loosannoha ikkasinni anjesenni hanaffe loosu dananna handaarano bada hoogguro mootimmate loosaasincho ikkate hasatto nooseta kultanno. Hiittenneno baatiyyete oosonte gede maatesera hajajantanni hasiisannore baala kaa’litanni sa’ino. Dirise rosoho iilli yannara kayinni ile annise mini loosira lowontanni illacha assitannokkinna roore yannase rosose garunni harunsitanno gede addi irkonna amaale hattono harunso assannoseta coyidhanno. Techo iillitino deerrirano wo’manti maatese assitinose irko noo gedeenni heedheennanni baxxinohunni kayinni ile annisenna gashshaannise irko luphiima qeecha amaddinota kultanno.
Ilante lophitinohu albihu Sidaamu zoone; xaahu kayinni Sidaamu qoqqowi Daarra Otilchu woradira Buna Xawaabba yaamamanno olliiraati. Umikki dirimi rososeno 1ki—6ki kifile geeshsha hakkiichonni harunsitino. 7ki—8ki kifile rosose Tafari-Keellu mereerimu layinki dirimi rosi mine rossino. 9ki—12ki kifile geeshsha noo rosose kayinni Gedeote zoone qara quchuma ikkinohu Dillaho afamannohu Dillu jawiidi layinki dirimi rosi mine harunsite 1983M.Dra gumultino.
Hakkiinnino Hawaasi rosiisaanote kolleejenni rosiisaanchimmatenni TTInni maassante rosiissanni keeshshite gedensaannino ‘’Public Administration’’ rosu golinni Alfu yuniversitenni Dippiloomunni maassantino. Aanteno ‘’Management’’ rosu golinni digirese rossinoha ikkanna xaa yannarano ‘’Business Administration’’ rosu gilinni layinki digirese rossanni afantanno. Rosiisaanchimmatenni hanaffe woradu meentunna qaaqquullu hajo borro mine ogimmatenni; layinki sooreettenna qara sooreetteno ikkite loossanni keeshshitinoha ikkanna gedensaannino Wodiidi qoqqowi amaale mini miila ikkite loossanni keeshshitino.
Dukko Alemitu Abbebe yaamantanno; xaa yannara IFDR Dagate riqiwamaano amaale mini miilanna Industiretenna shiilote handaari uurrinshu komite miilaati. Meentu dagoomu giddo noonsa heeshshonna beeqqonni daafurinsanna beeqqonsa jawa ikkite heedheennanni kayinnilla hundinni kayse amadisiisame dayno so’rote laooshshinni xaa geeshshano hasi’noonni deerrinni taalleenyansa agarsiisatenna qoossonsa garunni buuxisiisate ragaanni xe’ne noota kayissanno. Konnirano meentu qoosso agarsiisate fultinoti baca wodhonna lallawubba heedhurono hattono mootimmano illacha tugge loossanni noohano ikkiro; deerru deerrunkunni afantannori gumulsiisaano bissa widoonni noo foonqenna laooshshu qarri tidhamara hasiisanno. Meentuno qoossonsa agarsiisi’ratenna duuchunku handaarinni beeqqaanchimmansa lossi’rate uminsanni kaajjado sharro assa noonsata kayissanno.
Techora Itophiyu pireesete uurrinsha Bakkalcho gaazeexi wosinchu gafinkenni dukko Alemitu Abbebete ledo keeshsho assatenni albaanni deerru deerrunkunni loossanni sa’u garanna xaa yannara noo deerra hattono albilichono meentu beeqqonna horonsi’raanchimmansa daafira meentu uminsanni, dagoomunna mootimmano hiittoonni loossa hasiissannonsaro kayissino hedo aananno garinni qineessine ayirradda nabbawaanonkera shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna ikkita’nera halchonkeeti.
Bakkalcho;- Umikki yannara looso hanafitta garanna hiikko loossanni saittaro kulinke.
Dukko Alemitu;- Hawaasi rosiisaanote kolleejenni rosiisaanchimmatenni TTI deerrinni maassamumma gedensaanni Daarrate woradira Seettaamu umi dirimi rosi mine 1988M.D—1996M.D geeshsha rosiisoomma. Soorrote albaanni nooti rosu poolisenkenni mittichu umiki dirimi deerri rosiisaanchi duuchanka rosu dana rosiisanno garinni qajeele fulanno daafira anino hakko garinni gaamamoomma rosi mine babbaxxitino rosu danna rosiisanni saoomma. Hakkiinnino 1996M.D— 1999M.D geeshsha Qawaadu umikkinna mereerimu dirimi rosi mine qarqaru sayinse, angate ogimma, ispoorte, bayoloje, shallagono rosiissanni keeshshoomma.
Gedensaannino 1999M.Dra Daarrate woradi Meentunna qaaqquullu hajubba borro mini giddo Meentu dhuka dhaabbachishatenna gawajjanno rosicho gargarate loosu harinshora ogeette ikke gaamame loosoomma. Hattenne loosu madawera mittu dirira loosumma gedensaanni 2000M.Dra borrote mini layinki sooreette ikke owaatumma. Layinki sooreette ikke loosanni mitto dirono wo’mikkinni borrote mini qara sooreette ikke 2007M.D geeshsha loosanni keeshshoomma.
Hakkiinnino worada riqiwe 2008M.Dra Wodiidi qoqqowi amaale mine meentu, qaaqquullunna wedellu hajo uurrinshu komitera layinki gambisaancho ikke loosoomma. Hakkiichono 2013M.D bocu diri geeshsha owaatoomma. Xaa yannarano Sidaamu qoqqowi amaale mini widoonni dagate soqqamaanchimma adhe IFDR Dagate Riqiwamaano amaale mini miilanna hattono Industiretenna shiilote handaari uurrinshu komite miila ikke loosanni noomma.
Bakkalcho;- Roore yannara meentunna qaaqquullu hattono wedellu hajubba handaarinni loossanni keeshshoottana meentu dagoomu heeshsho giddo noonsa beeqqonna qoossonsa agarantanno garinni loosoomma yaattari no?
Dukko Alemitu;- Baadiyyete hee’ranno meenti baxxinohunni gawajjono iillitannonsa; mini giddo loosino insa aana duunaminoho; dagoomu giddo meentu aana noo laooshshino diwoyyaawinoho; daafuronsano kiirannohu dino. Togoo assootubba la’’anni lophooma daafira meentunn qaaqquullu ahjubba borro mini giddo ogimmatennino ikko sooreette ikke loosanni keeshshumma yannara dagoomu giddo meentu aana iillitannota babbaxxitino gawajjonna xiiwo gattannonna meentu dagoomitte, miinjunna poletiku handaarranni albisa ikkanno gedenna umonsa dandaanno gede borrote mini ogeeyyenna haja la’annonsa bissa ledo halamatenni jawa sharro assoomma yee ammaneemma. Konninnino hasi’noonni deerrinnino ikka hoogiro loosanni keeshshoomma qooxeessira deerru deerrunkunni noo tantanora afamanno meenti baadillichu laooshshinni fulanno gede; suuqi’rate budensa lossi’ranno gede; duuchunku handaarinni beeqqaanchimmansa lossi’ranno gede; qoossonsa agarantanno gede huwanyoote kalaqateno hattonni loonsoonniri no. Kayinnilla guuta ikkinoreeti yaate didandiinanni.
Wole ragaannino hundinni amadisiisame daynohu gawajjanno rosichi wo’munni wo’ma gatanno hoogiro ajanno gede loosate wo’naalloommo. Meentu dandaaminsa garinni rosu kaayyo afi’ranno gede amaalatenna dirinsa iillikkinni assi’ranno seenni rosonsa haruunsanno garinni; gawajjanno rosicho yaano seenne ofoshshiisha, dii’ru, dirinsa iillinokki seenni mine assi’ranno gede xiiwo assanna lawinori ajanni ha’ranno gede shimunnino ikkiro hixamanye loosoomma. Gawajjanno rosichi meentu aana kalaqannoha fayyimmatenna dagoomitte heeshshonsa aana albillicho kalaqara dandaanno gawajjo gargarate loosi xaano kaajje sufara hasiisanno. Xaano ikkiro ajinoha lawanno ikkinnina maanxe assinanniri dagoominke giddo dibaino. Gatara kayinni hasiisannoreeti.
Baxxinohunni olluubbate afantannori meentu massagaano oosonsa ofolshiinshannikki gede assatenni insanni lawishsha ikke wolootuno oosonsa ofoshshiinshannikki gede assitanni gawajjanno rosicho sharrantanno gede assate ragaanni jawa loosooti loosaminohu.
Bakkalcho;- Ati meentimma’yanni hoogoomma yite hedattari no?
Dukko Alemitu;- Ani ilame lophe konni deerrira iillumma geeshsha meentimma’yanni hoogoomma yee hedeemmari dino. Kayinnilla meentimmansanni garunni rosu kaayyo afidhukkinni; mine assidhe; ooso ilte oosonsanna qaensara yitanni rossukkinni, albisa ikkite fulte dagoomaho hasiisannori daafira hedonsa xawissukkinninna uminsa qoossono ayirrisiisidhukkinni heedhanni noori bacu meenti noo daafira insa hasiisannonsare afi’ra hoogansanni anera lowontanni macciishshamannoe.
Bakkalcho;- Meentu aana iillitanno gawajjo gargaratenna qoossonsa agarsiisate fultinoti baca wodhonna lallawino no; mootimmano konni ragaanni loossanni noohano ikkiro woraqatu aana worroonniri garunni loosu aana hosa hooganna la’nannina kuni hiittoonni gumulamiro guma abba dandiinanni; qoleno taala hasiissannori no yaattari no?
Dukko Alemitu;- Xaano ikkiro meentu aana lowo gawajjooti iillitanni afantannoti. Gawajjo yinanni woyte gashshaanonsanni; fiixunni; wolootuno bissannino hattonni agarrannikki gawajjo iillitannansa la’nanni. Baxxinohunni aju seenni dirinsa iillikkinni shiimurinni dogamanni mine assi’ranno. Assi’ri gedensaannino hasiisannonsare afi’ra hoogatenna konninnino maatete giddo sumiimme kalaqama hoogganna qarramanno garaati noohu. Togoori ikkannokki gede haja la’annonsa mootimmate bissanna hallanya uurrinshuwa ledo qinaawatenni seeda yannara loosnsanni sa’noommo.
Mite mite maate kayinni seenninsa rahe mine assi’reenna seennensa adhinohu insano kaa’lannonsata hedatenni uminsa kakkaooshshinni xiiwo assanno garaati dagoominke giddo hala’le leellannohu. Togoo hedo gara ikkitinokki daafira roorenkanni rosiisa hasiissannohu seenne ooso ikkitukkinni maatensaati. Kaa’lo hasi’noonni daafira calla illoonni ooso gawajjote reqecci assinara dihasiisanno. Togoo hedo, hasattonna laooshsheno dagoominke facci asse agurara hasiisannoreeti.
Albaanni woradu meentunna qaaqquullu hajubba borro mine loosanni hee’reenna dirinsa iillinonsakkiri seenni dogamenna ikkinore hirranninsa gede assine donge mine assi’ranno gede assinoonnire iilline seeru ogeeyyenna la’annonsa bisaa ledo halamatenni hattoo assooti gatanno gede yaatenninna wolootahono lawishsha assate farcote bissawa hajo iillinshe gumulsiisate iillinshanni yannara seennuno badheenni dogamanni gedensaanni banxe baxammella assi’noommo yaanni amandoonni hajo doogo ba’anno gede assanni uminsa qoosso agarantannokki gede assanna waadammanniiti keeshshinoonnihu. Togoori handaarunni loosanno mannira iillanni keeshshinoha ikkirono albillichono hexxo murrikkinni loonsara hasiisanno yitanno hedo nooe.
Gawajjanno rosichi bi’re hundinni kayse taraawanni amadisiisame daynoreeti ikkinnina hiittenne amma’nonnino fajjinoonnirenna meentoho elannore di-ikkino. Konnirano seenne ofoshshiisha fayyimmansa, ilate yannaranna tii’’insa aana kalaqara dandaanno gawajjo seekkine dagoomaho huwachisha agarranni. Wedellahono rosiisa agarranni. Labballuno ofoshshiinshoonnikkita diadhineemmo yitanno hedonni fulte ofoshiinshoonnita diadhineemmo yitanno hedo amadda geeshsha rosiinsara hasiisanno. Korkaatuno dagoomuno baxxinohunni kayinni labballu ammante adhitinokki hedo ikkituro xaano qarru albillicho sufannoha ikkinohuraati. Baxxinohunni amuwa garunni rosiisanna huwanyoote kalaqa agarranni.
Ikkirono kayinni albi gede faajjetenni seenne afoshshiinshanna dila’nanni; kayinnilla maanxe ofoshshiinshanni gari co’o baino woy aguramino yaate didandiinanni. Dii’runo ajanninna gatanno dayno. Konnirano korkaatu dagooma rosiisatenninna huwanyoote kalaqatenniiti. Ikkinohurano gawajjanno rosicho ajishate calla ikkikkinni co’o gatanno gede sufino garinni dagoomaho rosicho uynanni ha’ra hasiissanno yitanno ammano nooe.
Bakkalcho;- Meentunna qaaqquullu qoosso agarsiisate ragaanni mootimmate bissa hiittoonni loossanni no yite hedatta; daggino soorrooti yine kullanniri no?
Dukko Alemitu;- Gobbankera meentunna qaaqquullu qoossonna horo agarsiissanno yine fushshinoonni wodhonnalallawubba bacate. Lawishshahono konni albaanni meentu baatto ragi’ranna ragisiisa dandiitanno yine worroonniri no. Kuni kayinni dagoominke giddo albaanni meyaate baatto woy jajja ragi’ra didandiitanno yinanni dangoonniha so’rote laooshshe taashshinoho. Meento baatto ragi’rano ikko gashsha; qoleno jajjansa woy jironsa labbaahu ledo taalo gashshitanni nooyya yiniro xaano wodhote woy lallawu aana worroonni garinni guuta ikkino garinni gumulamanni no yaate didandiinanni. Xa’ne no. worroonni seeri no; seera kayinni gumulsiissanno bissa uminsa widoonnino jawu qarri leellanno.
Handaarunni meentu qoossonna horo agarsiisate fushshinoonni seeri garunni gumulamanno gede meentu uminsanni kaajjillunni sharramara agarranni. Kayinnilla agarroonni bikkinni xaano guma abbinoonni yaate dandiissannokkiri no. Korkaatuno roorenkanni baadiyyete qooxeessira hee’ranno amuwi gashshaanonsawiinni ikko maatensawiinni baatto taalo ikkino garinni dilaalansa afi’rannonna gashshanno gede yinanni woyte insanni baatto ninkeetini gashshineemmohu labballoho gashshannori yaannohunni insa qoossonna horo agarsiisate fultino wodho gumulantannokki gede assanna la’nanni. Togo hedo kayinni gattara hasiisanno. Mootimmate widoonni meentunna qaaqquullu qoossonna horo agarsiisate yine fushshinoonni seeri loosu aana hosanno gede hasiisiro dagoomaho baxxinohunni kayinni amuwaho rosicho aanna huwanyoote kalaqa hasiissanno.
Bakkalcho;- Gobbankera Aliyye qooxeessira cancishaano gaamo gobba diigate mixidhanni keeshshite fantino olinni roorenkanni meentunna qaaqquullu gawajjamaano ikkinore irkisate loosi agarrooni garinniiti yaa dandiinanni?
Dukko Alemitu;- Umihunni Aliyye gobbanke qooxeessira HWHT qodhaano Itophiya diigate gobbaydi diinna ledo halante fantino olira gobbanke gadachante seeru aliidimma agarsiisate qaafo adhate oli giddora e’ino. Cancishaano gaamo fantino olinni gobbate jajji gawajjamino. Haammata dagoomu bissa heedhanno qaensanni; mininsanni darante shettote giddo ubbino. Haammata mannu lubbono ba’ino. Roorenkanni kayinni meentunna qaaqquullu gawajjamaano ikkitino. Kuni assooti manchi beettiwiinni agarrannikkiho. Mancho ikke kalaqaminohu wolu manni aana togoo hilo diloosanno. Lowonta shagaggiisanno assooteeti dagoominke aana iillinohu. Ikkirono kayinni mootimma dandaamise bikkinni gawajjamino dagoomira hasiisannore iillishshanni nooha ikkirono hasiisanno garinni albibsa heeshsho heedhanno gedenna gawajjamino tiiansa hursate ragaanni lowo xe’ne no. korkaatuno iillitino gawajjo lowote. Gawajjamino dagoomira sagalimmate ikkannorenna woloota horora hosannore; xaginaateho ikkannore; rosu, miinjunna lawinori ragaanni barru barrunkunni hasiisannonsare iillishate mootimma hashsha barra loossanniiti afantannohu. Kayinnilla hasiisanno deerrinni qarrubbansa tira dandiitanno geeshshi irko iillitinonsa yine afoo wonshine coyi’nanni deerrira di-iillinoonni; gawajjonsa bikkinni.
Mootimmano gawajjamaanote irko shiqisha calla ikkikkinni jaddaaleeyye seerunni xa’mantanno gede assatenni gawajjamino dagoomi tiia hursate wo’naaltara hasiisanno yitanno hedo nooe. Konneno mootimmate widoonni gumullaanniiti hee’noonnihu.
Bakkalcho;- Muli yanna giddo gobboomu deerrinni harisate hendoonnihu gobboomitte amaalamme ba’renni gobboomitte mittimma kalaqate meentu beeqqo mageeshshita ikka noose yite hedatta?
Dukko Alemitu;- Gobbanke sai gashshootinni kaphunni dudumboonnirinni dagoomu mereero babbadooshshunna mimmito xiiwate; hattono ku’u ko’oye giwatenna bunshetenni la’’amate deerriraati iillinoonnihu. Ninke dagoomi kayinni togooha di-ikkino. Ikkollana dagoomu mereero kalanqoonni babbadamooshshe gatisatenna gobboomitte mittimma abbate wo’mante gobbate qooxeessira noo dagoomu bissa baxxinohunnino meentu beeqqo jawa qeecha afidhino. Xa mootimma amaddino hedo dagoominke mereero kalaqamino qarra tiratenni gobboomitte sumiimme kalaqatenni albi heeshshonke gedeeta hee’rate dandiissitannote yee ammaneemma. Lowonta hasiissannonke amaalammeeti.
Mitticho gobbara woy qooxeessira olu hee’riro; qarru kalaqamiro; kalaqamunni ikko mannu kalaqino danonna gawajjonni roorenkanni gawajjamannori meentohonna qaaqquulleho. Konnirano albillicho gobbankera keeru dirreenna ga’labbo teesseenna keeraatunni hee’rate assinanni hee’noonnihu gobboomitte amaalammera meentu garunni beeqqaano ikka noonsa. Wedelluno hattonni tenne qixxeessinanni ba’rera beeqqaano ikkatenni gobbanke keerira agarranninsa qeecha garunni fultara hasiisanno. Ga’a tenne gobba ragidhannori wedella ikkitinohura; gobboomitte amaalamme ba’renni keere afidhino gobba insano ragidhe aantanno ilamara ragisate qixxaabbinore ikka noonsa.
Bakkalcho;- Abbay haaroo’mate kofo ijaarshi looso rooriidi anga gumulleenna xaa yannara umikki doyicho caabbichu wolqa burqisa hanaffino daafira may macciishshamihe?
Dukko Alemitu;- Gobbanke Itophiyu haammata kalaqamu jiro heedheennasenni kayinni buximatenni egennantinota ikkite keeshshitino. Konnirano gobbanke buximatenni fushshate kalaqamu jiro baxxinohunni kayinni way jiro garunni latinse horonsi’rate mootimma amaddino mixo garinni haaroo’mate kofo ijaarshi loosi hanafamino. Ijaarshu loosi yinoonni yannanni goofa hoogirono xe’ne kalaqantinowa la’ne taashshate adhinoonni qaafo garinni xaa yannara ijaarshu loosi gumulamara iillino. Umikki yannarano caabbichu wolqa burqiteenna la’’a’yanni lowonta tashshi yinoe.
Gobbanke albillicho jireenyu widira reekkate amandoonni mixono garunni gumulsiisate dandiissanno loosooti. Baxxinohunni kayinni baadiyyete heedhanno dagankera lowo jawa kaayyooti. Baadiyyete hee’ranno meenti fayyimma agarantanno gede; wiliiletenni illensa aana calla ikkikkinni xaphooma fayyimmansa aana iillitanno gawajjo gatisate; loosu kaayyo kalaqate; rosaanono kurraazetenni nabbabbanni gumaamma ikkitukkinni gattannori caabbichu wolqa hala’ladunni afidhanni garunni rosonsa harunsite gumaamma ikkitanno gede haaroo’mate kofo caabbicho burqisa hanafase dagoominkera jawa horo afidhinote.
Bayi’riidi haaroo’mate kofo caabbichu wolqa burqisa hanafasenni baxxinohunni meentunna qaaqquullu fayyimma agarsiisatenna loosu kaayyono hala’ladunni kalaqe ragaanni jawa noosi.
Gobbanke dhaggenni Abbayi waa konfe latinse horonsi’rate dandaanke kalqoomu deerrinni Itophiyu mageeshshi jiro afidhinota ikkasenna albillichono muli yanna giddo latte duree’mitara dandiitannota ikkase leellishino looso ikkasinni lowonta hagiidhoomma; dagoominkeno konninni addinta hagiirraamma ikkara hasiisannonsa yitanno hedo nooe.
Bakkalcho;- Yannakki fajjite ledonke keeshshatenni oottanke mashalaqqe daafira wodaninni galanteemmo.
Dukko Alemitu;- Anino galateemma.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ammajje 17, 2014 M.D Hamuse
