Badhete miqichi fayyimma qarri yanna yannatenni hala’lanni dayino. Kalqoomu deerrinni Mitte Miliyoone ikkitanno daga badhete miqichi xissonni amadantannotanna kuri mereerinni kayinni 67 anga xibbuunni ikkitannori Afrikaho afantannota addi addi buenni fultanno mashalaqqe leellishshanno. Itophiyahono ikkiro badhete miqichi qarri huluullissanni daggino fayyimmate mitiimmubba mereerinni mittoho. Techo ‘’Hallo’ya, goowa’ya, badhe’ya xissinoe’’ yaanno manna macciishsha rosantanni daggino.
‘’Kayidropraaktik’’ miqichu, nervete, xunchunna baxxinohunni badhete miqichi aana illachishshinoti xaginaatu doogo ikkitinota konni handaari aana noori fayyimmate ogeeyye coyidhanno. Ikkollana kuni xaginaatu handaari Itophiyaho lowontanni rosaminoha ikka hoogasinni roso kolleejete woyi Yuniversitete uynanna dila’nanni. Afrikahono ikkiro Wodiidi Afriki gobbaanni wolootu gobbuwara di uynanni. Konninni kainohunni mitte gobbate baxillaancho gobbasera la’inore badhete miqichi dhibba sammi yite sa’’ate dibaxxino. Roorenkanni Ameerikaho 12 dirrara loossanni keeshshitinota ‘’Badhete miqicho xagisate ogimma’’ adhite 21 diri albaanni gobbase higatenni umiha badhete miqicho xaginsanni mereersha uurrissino.
Itophiyaho umita ikkitinoti badhete miqichi xagisaancho babbaxxinoha rosiisannohanna kakkayisanno hasaawa assatenni afantanno. xagisaanchimmate sayinse giddo dandaami bikkinni roore anga xaginaate badhete miqichi qarra taashshatenni hananfiro danchaho yitanno hedono noose. Itophiyaho badhete miqicho xaginsanni mereersha uurrisate ka’inohu qaru illachino konneeti. Baxxinohunni ‘’Tonne Fayyimmate’’ yitanno qixxaawosenni mannu ayirranno looso loosara albaanni mannimma iibbabbishi’ranno gede, mannimmate guunte loosanno gedenna giddoyidinni foo’lanno gede assatenni gummaamonna fayyimmasi agarantino loosaasincho kalaqate jawa sharro assitanni afantanno.
Rosu minnarano ‘’Hossi yaa anjenni’’ yitanno mixo gumulsate ooso badhete miqichinsa taaleenna lophitanno gede mannimmate guunte loosiissanno rosiisaano widoonni batinye looso loossanno. Mannu looso hanafara albaanni tonnu xiqqeessi geeshsha loosu yannansa aaninni adhite mannimmate millimmo assitanno gede mootimma fajjitanno gede xiiwo assitanni afantanno. Badhete miqichi xagisaanchimmanni 30 diri ali rosichi nooseti ‘’First Spoyn Center’’ uurrinsha safaanchonna qara loosu gumulshaancho dokter Selaam Aklilute.
Dokter Selaam Akliluti ilante lophitinohu Diredaawu quchumiraati. Maatesera Settikkinna goofimarchu ilaati. Amasenna annise hattono bayiruuddu roduuwise baxille afidhanni lophitino. Ameerika hadhinohuno anjenni 17 diri qaaqqo heedheeti.
Ameerikaho keeshshitu yanna giddo umi digrese kemikaal teknolooji kemistirete meejerenni kaliforniyaho afantanno Treed Tekhnikaal yinanni kolleejenni adhitino. Kayiropiraktiki xagisaanchimmanni doktireetete digrese Kilivland Payiropiraktikete mereershinni adhitinno. Aanteteno dokter of medisiinetenni Sochecalgo Meksikote Yuniversitenni maassantino. Qajeeltino kayiropiraktikete xagisaanchimma ogimmanni umire 12 dirra Ameerikaho Kaliforniyaho afamanno mittu xaginsanni mereershi giddo loossino. Tenne ogimma giddora e’inohu bayira rodoose kakkayishshinniiti. Baxxinohunnino Atse Hayilesillaase yannara Ameerika hadhe Kayiropiraakterete xaagisaanchimma roso qajeeltino umi xagisaano giddonni mitto ikkino dokter Tesfa Wosenehu ledo xaadde hasaawase tenne ogimma giddora e’anno gede roorenkanni kakkayssinose.
Minaannise ledono xaaddinohu hakkonni Ameerikaho ikkanna shoole ooso amaati. Minaannise hedo kakkaooshshinni oosose gobbansa higge Itophiyu budinni lophitara hasi’rino daafira techo 21 diri albaanni hanaffe heeshshonsa gobbansara assidhino. Ikkollana yannate qansootu gobbansa higge heedhanno gede assitanno injoo dinoonkanni. Ikkirono Itophiya higansa heeshshonsa dirinni mudhitino taalo mudho giddonni mitte assite kiirtanno.
Techoo 21 diri albaanni Itophiya daggu yannara umita Kayiropiraktikete xagisaancho ikkitinoti dokter Selaami; Itophiyaho Kayiropiraktikete xaginaati mereersha uurrisatenni balaxaanchote. ‘’First Spyn Center’’ yaamamannohanna badhete miqichi xaginaati aana loosanno mereersha safa dandiitino.
Mereershu Addis Abebaho Sase kilinikka noosiha ikkanna Addis Abebu gobbaanni Diredaawahonna Jimmaho uurrinshuwate ledo halamatenni loossanno. 97 fayyimmate ageeyye giddosi amadino. Qarunni badhete miqichi qarri aana illachishe loosanno. Ledoteno Goowu, Hallu, Badhete, Qotu, Angate, Luqqeettote, Guluchu, Mikitate, Xunchunna Nervete xisso xagisate owaanteno aanno.
Mereershu Itophiyaho roore yannara darre xagisatenni afantannota Diske shirri yaate qarra darre xagisate ledo amadminohunni batinye mitiimma xaaddara dandiitannohura xisso darrikkinni kalaqamu doogonni taashshate mannimma cuukkatenninna Kayiropiraaktikete ogimma karse wirri yinoha badhete miqicho taashshate looso loosanno. Kunino Diskete aana noo xiiwo kaysatenni nervete aana noo qarra taashsha amaddanno.
Mereershu batinyu manni dadhe xagisi’rannokki gede hoolatenni afamannoha ikkanna dandaami bikkinni badhete miqicho taashshate looso loosatenni woyyaabbinotinna fayyo heeshsho heedhannonsa gede sharro assanno.
Itophiyaho badhete miqichi fayyimma ledo amadaminohunni batinye mitiimma leeltannohuranna xissono kaajjado ikkasenni mereershu qarunni mitiimma balanxe gargadhate aana illachishe loosanno. Daga konni badhete miqichi qarri ledo amadaminohunni gawajjantannokki gede rosiisanno. Wole widoonni kayinni qansootu wo’ma fayyimma heedhannonsa gede heeshshote hayyo woyyeessate aana batinye loossa loosanno.
Xaa yannara mereershu umita xissotenni woyyaambanni hospitaale minanni afamanno. Aantino Lee aganna giddo hospitaale minante gooffe owaante aa hanaffanno yine agarranni. Tenne Pirojaktera qoteho gobbayidi gobbuwara loosonsa loosse uurrisse gobbansa higganno daga mittimmatenni gamba yitanno mereersha qixxeesssanni afamanno. Mereershu 150 daga mitteenni heedhanno gede dandiisannoha ikkanna konni giddonni boco ikkitannori gobbayidi gobbuwanni higganno diyaspoorootaho.
‘’wo’mante mannimma fayyimmara kaimu badhete miqichi taale ofollate’’ yitannoti dokter Selaami; kuni ikka hoogiro manchi beettiti wo’ma mannimma fayyo ikkitara dandiitannokkita xawissanno. Konnira baxxinohunni gatamarshunnna industurrate handaari giddo ayirranno looso loosanno manni qarra huwattanno gede assa hasiissannota kultanno. Badhete miqichi fayyimma mageeshsha qara ikkitinota ogeeyyeno gattukkinni huwattinokki daafira hajote aana huwanyo kalaqate loosi hasiisannota qummeessitanno.
Konni kaiminni ‘’First Styne Center’’ woy ‘’Tonnu Fayyimmate’’ yitannota gobboomu qixxaawo hanafisiissinota xawisse; kunino mannootu loosonsa hanafansara albaanni tonnu xiqqeessira assitanno millimmonni wodaninsanna foolinsa ledo ikkitanno gede mannimmansa loosoho qixxeessitanno gede dandiissannoha ikkase xawissanno.
Tini gobboomu millimmo daga ga’labbi yitino ayimmanna loosoho kakkaooshshu hee’rannonsa gede assatenni loosinsanni gummaamma ikkitanno gede assatenni aleenni loosiissannorino gummaame mannu wolqa heedhannonsa gede dandiisannonsata dokter Selaami coyidhanno. Kuni baalu xaphi yee fayyimmansa agarantino daga heedhanno gedenna gobbate jireenyira qara qeecha afi’rinota huwachishshanno.
‘’Tonnu fayyimmate’’ yaamantanno qixxaawo baalante gatamarshunna industrete handaarra giddo gumulantanno gede fayyimmate ministere widoonni kaajjitinotanna loosaasinetenna dagoomittete hajo ministere widoonnino afansha afidhinota xawissanno. Qixxaawo baalante hallanyunna mootimmate uurrinshuwa giddo gumulantuha ikkiro fayyimmansa agarantinorinna woyyaabbinoti hattono gummaame mannu wolqa heedhanno gede dandiissannota ikkase qummi assitanno.
Mereershunnihu qaru illachino tenne ‘’Tonnu fayyimmate’’ yaamantino qixxaawo baalante uurrinshuwara hala’ladunni gumulsatenna aantino Onte dirra giddo tenne qixxaawo gumulsitannore 10 Miliyoone Itophiyu daga kalaqate ikkinota kultanno.
‘’Tini qixxaawo hanafantu kawa gumu leellanni no’’ yitannoti dokter Selaami; Itophiyu dooggate biilloonyino loosaasinensa aana hanafino loosi dancha xawishsha ikkasi lawishshu gede kayissanno. Mittu loosu mini shiimunni mittu dirira tenne qixxaawo roso assi’re loose loosoho qixxaabbinota mannu wolqa adhe loosa dandiiro qixxaawote gummaa’ma buuxisannota xawissanno. Uurrinshuwa calla ikkitukkinni rosu minnano rosaanonsa tenne qixxaawo gumultanno gede assitoommero mereershunniha wole illacha ikkasino qummi assitanno.
Lowontanni rosaminokki badhete miqicho xagisate ogimmanni 33 dirrara keeshshitinoti dokter Selaami; 21 dirra ale tenne ogimmanni gobbase owaatase mitte seyoo gede kiirtanno. Itophiya tenne ogimma adhite dagganni heedhe fayyimmate ministerenni hanaffe dagoomunniwa ogimmate aana noo hwuwanyo ajjinota ikkasenna; techo tini baala soorranteenna badhete miqichi xaginaati fayyimmate mageeshsha hasiisannoha ikkasi dagoomu huwatanni dayinoti anera ledote seyooti yitanno. Ikkirono xaano batinyootu konni badhete miqichi dhibbira aaamamansara albaanni gargadhate aana illachishshino loossa loosatenni konni aleenni gummaame ikka hasidhannota coyidhanno.
Gobbate kaimu dagatena, badhete miqichi fayyimma hajo ministerete loosu mininni hanaffe baalunku manni hajo ikka hasiissannota xawisse; baxxinohunni badhete miqichi qarra balanxe gargadhate aana halashshine loosa hasiissannota huwachishshanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Arfaasa 26, 2014 M.D Hamuse
