Gobbate miinju ijaarshi aana luphi yino qeecha baraarsate ajuuja amade millisanni afamanno. Miillate heeshsho woyyeessateno hattonni. Baxxinohunni kayinni keeraanchonna ge”inoha dikkote amanyoote kalaqatenni miillate wolqa kaajjishatenninna dikko lossatenni miinju horaameeyyimma buuxa qara hedosiiti. Safantunkunni tonne diro kiirsiissino. Konni tonnu diri giddono miillate horaameessimma addi addi garinni buxisiisatenni kaa`losi farcishiishino.
Giwirinnunna industirete laalchubba shiqishaanotewiinni hidhe taalino waaginni miillate shiqishatenni hasiissannokki fulonni gatisanni afamanno. Aantete laalcho umisinni laashshe horaameeyye miillara shiqishate mixo amade millisanni no. Tenne ajuujasi gumaame assate kaa`lasira Addis Ababu Quchumi Gashshootira baattote xa`mo shiqishe tumo agadhanni no.
Qotehono gargartote olantora hasiissanno kaa`lo baala assatenni bareendese leellishshino. Bayriidi Haaroo`mate Kofattorano woxu irko assatenni gobboomu gadachase fultino. Woloota dagoomitte yawo xa`mitanno hajubba aanano beeqqatenni qeechase fultanno. Tini uurrinsha “Mi“iraab Shemmaachooch Halaafiinnetu Yetewessene Yehibiret Sira Yuuniyeeni” yaamantanno.
Mi“iraab Shemmaachooch Hibiret Sira Yuuniyeenera Qaru Loosu Ha’risaanchi Kalaa Belay Tolera xawisanno garinni, tini yuuniyeene Addis Ababu Quchumira Kolfe Qeraaniyo Sinu Quchumira Worada Honsete afantannoha ikkanna 2003M.D honsu xintaano miillanninna 334 kumu birri kaimu kuusonni safantino. Safantino korkaatino Addis Ababu Quchumiranna Itophiyaho baxxinohunni 1997M.D kalaqaminoha heeshshote iibbabbo gargadhate yitannotenniti. Hatte yannara kalaqamino qarra tirate woloota woraddano maamarratenni geexaano uurrisse heeshshote iibbabbo tirate wo`naaltanni keeshshitino.
Yannate “Meseretaawi Shemmaach Maahiber” yine uurrinsirono agarroonni bikkinni qarra tira dandiinokkihura iso agurte “Mi“iraab” Yuuniyeene uurrissu. Hatte yannara yuuniyeene uurritu woyte amadde ka`ino ajuujano quchumu giddo leeltannota heeshshote iibbabbo geisatenna qara qara shiimmaadda uduunne dagoomaho taalino waaginni iillishateeti.
Hatte yannara yuuniyeene looso hanaffu woyte xintantino kuuso shiima ikkasenni qarunni illacha asse loossanni keeshshitinohu zaaytetenna sukkaarete shiqisha aanaati. Ikkollana, ha’rinshotenni boode dirra gedensaanni miilla ledote kuuso kalaqqanno gede assatenninna liqiisaano uurrinshuwanni woxe adhatenni giwirinnunna industirete laalcho hattono saadatenni afi’nanni laalchubba shiqishate widira lophi.
Loosu ha’risaanchi xawishshi garinni, honse qara geexaano maamaru miillanni looso hanaffino yuuniyeene xaa yannara lemiinasase geexaano qara maamaru miilla hanqaffino. Baalante Kolfe Qeraaniyo Sinu Quchumi giddo noo tonaaonte woraddara millissannino afantanno. 334 kumi birri kuusonni uurritino yuniyeene techo 19 miliyone 860 kume 682 birra iillitino.
Tini kuuso miillate qarra tira hoogguta Oromiyu Baankenni 5 miliyone birra, Itophiyu Latishshu Baankenni 16 miliyone birra, quchumu gashshootinni 80 miliyone birra, xaphooma 101 miliyone birra gobbaydi faynaansenni horonsidhe dagooma owaattanni afantanno.
Mi“iraab Yuuniyeeni xintantu yannanni kayse tonnenka diro tirfitanni dagginnoha ikkanna diru tuqa tirfete tuqishsha assinanni. Konni tirfete tuqishshinnino miilla yuuniyeenete kuuso lossitaranna tirfe loosu aana hosiissanno gede assinanni.
Yuuniyeenenniti laalchu hiro shiqishono lexxitanni daggino. 2013 M.D Ella aganira loonsoonni oodiite garinni 291 miliyone birra fushshanno laalcho hidhite dikkote shiqanno gede assitino. konni albaanni illacha assite loossanni keeshshitinota boodu laalchi shiqisho lossatennino horaameeyyete hala`ladunni shiqishanni afantanno. Baxxinohunni giwirinnu laalchi aana illacha assitino. Lawishshaho:- industirete laalcho, saadatenni afi`nanni laalchonna akaakiltenna gummate laalchono geexaanote shiqishanno. Konninnino yuuniyeene diru tuqa soorro abbitanninna sewoote aana sewoo lexxitanni ko deerra iilla dandiitino.
Xaa yannara yuuniyeene umiseta 19 miliyone birra kuusonna gobbaydinni afidhinoha 101 miliyone birra horonsidhe babbaxxino giwirinnu laalcho batisse abbisiisatenni liqootenni uytanno. Miillano woroonni noo horaameeyyera/ miilanna miila ikkitinokki quchumu teessaanora gaashete laalcho lede woloota sagalimmate hossanno laalchubba shiqishshanno.
Xaphooma tini yuuniyeene 280 meddi yitanno laalchubba hidhite miillasera liiqootenni hirtanno. Batinye yuuniyeenete miillano daamu mininna gide duunnanni maagaazene noonsare ikkansanni shiqqannonsa laalchubba angara adhite waaga ledde qooxeessu dagoomira shiqishshanno.
Yuuniyeenenniti tonnu diri xa`mo wirro wirro baattote hajo ikkitanna umise baatto xaa geeshsha diafidhino. Konni korkaatinni laalchu ha’rinsho giddora e`annokki gede guficho ikkino. Ontu diri mixonni yuuniyeene lame industirubba uurrisate heddinoha ikkirono tenne mixo baattote hoonge korkaatinni uurrisa didandiitino. Konnirano Kolfe Qeraaniyo Sinu Quchuma, quchumu gashshoote, quchumunnita daddalu biiro wirro wirro higge xa`mitino. Ikkollana xaa geeshsha tumo diafi`noonni.
“Addis Ababu Quchumira afantanno gutu loosu maamarra yuuniyeenooti giddo Mi“iraab Yuuniyeene gumaametenna moodeelete” yaannohu loosu ha’risaanchi, loosu hayyo ay woyteno yannoonse loosa guma abbate jawa kaa`lo baraarsitinota xawisanno. Xintunni hanafe miilla haammatu yaano 58 kumi giddonni 38 kume ikkitannori seennenna amuwa ikkansanna yuuniyeeneno tenne qarraataame ikkitino dagoomu kifillara uurritinotanna loososino gumulannohu insa hedote giddo wore ikkasino gumaame ikkitanno gede kaa`linoseta buuxisiisanno.
Konninni sa“e yuuniyeene dikkote aana noota loosu hayyo loosu aana hosiisasse, federaalenniti mittimmate loosu eejense fushshitanno biddissuwanna wodho ha’runsite loosasenna konni gobbaannino ogeeyyetenna massagaanote murciraanchimma yuuniyeenete sewoora kaa`lo assitinotano qaru loosu ha’risaanchi coy`rino. Baxxinohunni yuuniyeene harunsitannoti batinye shallaggote hayyo kalqoomu deerra agartinore ikkansanna shallaggote amadono dancha ikkase yuuniyeenete sewoora umise kaa`lo baraarsitinotano coy`ranno.
Xaa geeshsha noo ha’rinshonni yuuniyeene umihunni xaaddinoseti baattote qarra ikkinota wirro wirro xawisinohu loosu harisaanchi, qarru xaa geeshsha tidhaminokkitanna konni qarri korkaatinni yuuniyeene laalcho duu`nitannowi noosekkihura babbaxxino laalcho amadde dikko fulatenni shiimu waaginni dagoomaho shiqisha dandiitinokkita huwachishino.
Wole widoonni kuusote wolqa qarri xaadinosehuranna woxunniti hidhate wolqa dirrasi yuuniyeenete ledote jifo ikkiturono quchumu gashshooti babbaxxitino yannara woxe liqootenni aasinni konne qarra yannate geeshsha ikkirono sa“a dandiinoonnita qaru loosu ha’risaanchi coy`ranno. Liqiidhino woxe quchumu gashshootira qoltinotano xawisino. Ikkollana xaano ledote woxi hasiisannota hasaawinonke.
Rosu minnara hurbaatu pirograamerano laalcho shiqishatenni yuuniyeene balaxaancho ikkase kulannohu qaru loosu ha’risaanchi, quchumu gashshootinni qaaquulle lossate fushshinoonni pirojektubba giddono babbaxxitino sagalenna sagale ikkitinokki laalchubba taalino waaginni shiqishshannota coy`rino. Quchumu gobbaanni noo maamarra ledo halante loossanni afantannotano kaysino.
Dagoomitte yawo fulate ragaannino yuuniyeene Bayriidi Haaroo`mate Kofatto ijaarshi alba noo amanyooti korkaatinni uurrate qacce iilli yannara soorro daggu gedensaanni ijaarsha sufisate 10 miliyone birra kaa`lo assinoonnita qaru loosu harisaanchi xawisanno. Gobbate gargarto cancishaano HWHT gaamonni finqilantu yannara 1.9 miliyone birra meddi yitanno irko assitino. Gargartote olanto miilla ikkite keeshshitinoriranna olu basera sharrantanni madidhinorirano haammata bootanna gereewo hirte xa`mitino. Jawaachishshino.
Konninnino dagoomitte yawo fulate wo`naalshi giddo shoolloowoo ikkitanno kaameella gargartote olantora addi addi uduunne hogowatenni baatooshshiweelo owaante uytanno gede assinoonnitano qaru loosu ha’risaanchi xawisanno. Yuuniyeenete laalcho shiqishshanni keeshshitinoti dureeyyete kaameellano uminsa sagalenna wole laalchubba amadde gargartote olantora shiqishshanno gede assinoonnitano xawisanno. Xaphooma yuuniyeene gargartote olantora 10 miliyone birra middi yitanno irko assitinotano buuxisiisino.
Wole widoonnino yuuniyeene Kolfe Qeraaniyo Sinu Quchumira haqqete kaashsho shiqishatenninna tenne sekitere giddo afantanno miilla qineessatenni “Ashaara haqqicho kaysate qixxaawora” beeqqitinotano buuxisiisino. Hawado dancha fajjo loosi aana beeqqatennino sase buxanete maate ooso haadhe lossitanni afantannotano xawisino.
Amaaru, Affaarete, Somaaletenna Oromiyu Qoqqowira darantino qansoota wirro uurrisate yuuniyeene irko assitinotano qaru loosu ha’risaanchi coy`ranno. Kooviid 19 kalaqami yannara sufino laalcho geexaanote shiqishinotano xawisanno.
Aanteteno yuuniyeene haranchonna seeda yanna mixo fushidhe millissanni afantannoha ikkanna dagganno onte dirra giddo lame faafirika ijaarsate mixo noosetano loosu hairisaanchi huwachishanno. Mittu faafiriki baaltinnu gumma qineesse dikkote shiqishannoha ikkanna layinkihu kayinni qamadenna qamadete gumma laashshannoha ikkasi coy`rino.
Yuuniyeene dandiitu bikkinni faynaansete amado amanyoote yanna fajjitannohanna kalqe iillitinowa iillishate mixidhe millissanni afantannotano buuxisiisanno. Nooha laalcho duunnanni magaaziineno teknoloojetenni horonsi`rate mixo amandoonnitano kulikkinni disaino. Seeda yanna gedensaannino umise ijaara ijaarate hedo noosetano qixxaawonke kifilera xawisino.
Bakkalcho Arfaasa 5 / 2014
