Abrahaam Saamueel
Cancishaanchu HWHT wirro wirro loosino so`ronni jawa kisaara iillishinote lee so`ronni rosa hooge xaano lamalki so`ro loosate qixxaawanni noota xaphoomu Ministerchi Dr Abiy Ahimedihu egensiisino.
HWHT loosino lee so`ronni ninke ronsammora hasiissannonke yee lee so`ro tittirshunni shiqishe huwachishinohu Xaphoomu Ministerchi Dr Abiy, tini Cancishaano gaamo xaano albi so`ronni rosikkinni lamalki so`rora Tigirayete wedelli lubbonna bisonsa xeisate guraanninna qiniiteenni kikkisankera hasi`ranno yino.
Soorro daggu woyte Itophiyu daga gatona yitannonke gede xa`mineenna dagana koma habbe hunaasine hanqaffe mitteenni hee`rate qixxaabbe noo yannara, soorro adhe dagate ledo uurra dandiinokkihu HWHT umita dhaggete so`ro so`rino. Daga uytinosita gato wirro hooge jawa gawajjo iillitinosi yiino Xaphoomu Minsterichi.
Jireenya xintini yannara umisi ayirrinyenna su`ma agure sharraminotera Tgirayete dagara qarraminoha ikkeemmeero umihu Jireenyu paaretnni difulannonka; qarru nafa hee`riro lamewa beehante mitu Jireenyu ledo keeshshitinoha ikkeemmero haammata qansootasi gatisa dandaannonka. Konne assate dandiinokkiha ikkino daafira mooru afiisinna hunosi batinyi hala`le leellanno gede asse haammata coyee hunino yiino.
Sayikkiti gaamote so`ro, Itophiyu giddo hee`renni ayi kissannoe yee umisinni doorsha harisino. Kuni doorshi jawa kisaara abbinositanna waaga baatanno gede assitinota xawisinohu Xaphoomu Ministerchi, Aliidi Ize badheenni qasa gaamote shoolki so`ro ikitinota huwachishino.
Gargarooshshu olanto Meqellenni fultu gumulo harunse, HWHT fulle”e yee wirro faanaho harunsankunni wirro qaageemmero haammatu wedelli lubbo baotenni gatisannonka. Konne assinokki daafira ontikki doychora so`ro loosino yiino.
Dase widira harinsho eelallicho ikkitinoe yee qixxaawikkinni qoleno umosi ikkadu garinni tantanikkinni kaayyo qiniitusiro nafa hiitto asse gashshanoro mixo amadikkinni ballichu gede gugguufe ha`ra gaammonniti leyikki so`rooti yiino Xaphoomu Ministerchi.
“Qeeloommo daafira calla mixote ale ha`ra hasiissannokkita addintanni ronsoommotenna wirro Junta einowinni Affaaretenna Amaaru qoqqowi gidonni gudusame fulanno gede assinummo gedensaanni wolu oli dihasiissanno yine gumulo saaysanke, ballichu gede gugguufa hunote widira massaggannota HWTinni ronsoommo” yee huwachishino.
Xaano ikkiro Tigirayete qoqqowira ea ginboommohu haammatu korkaati nooha ikkirono, ea dinonke yine uurrine hee`ne coyee wirro wole dogonni la”ate wo`naaleemmo yannara, xaano HWHT difooliishshirino yaanni coyi`rino.
“Xaano HWHT guraanninna qiniiteenni kikkisankera hasidhanni no. Lamalki so`rora ha`ranni noohu HWHT horntanni qeellanokkiha ikkirono, Tigrayete wedelli aana lubbo hunatenna biso xeisate widira harisannoha ikkino daafira, lamalki so`ro doogo sodhe hadhukkinni rosa hasiissanno kaayyo kalaqa umisita ikkiturono nafa diinnanke ikkinohura kisinoontenke yaa banxeemmo. Kissininkeha ikiro rosantino doogonni jawu qorichi iillanno`neta affe” yee egensiisino.
Ayirradda Itophiyu daga giddoydinna gobbaydinni tenne hajora dirantinonni qansooti ninke gatona yine fushshinoommo usuranyi qeelankenni afi`noommo elto ikkitinota habbinoonte. Qeelle gatona yoo`ne yinammora fajjinonkehu kaaliiqi galatamo. Badhera qolumo`nero, mitte lamalara albaanni Debire Siina daggino wolqa Addis Ababa e`inoha ikkeemmero, ninke qeelammeenna tini wolqa qeeltinoha ikkeemmero gatona yineemmota aguurrena gatona yaannonke gede xa`mirate kaayyo nafa heedhannonke?
Gatona yoo`ne yaa qeelate ledo amadantinote. Maaro adha yaa kayinni qeelama calla ikkitukkinni qeelino wodana xa`mitannote. Kaaliiqi ninkera qeelle uynonkehu qeelle ninke dinbisannonkekkitanna gatona yoo`ne yineemmota afinohuraati; diinnanke kaayinni qeelturo Itophiya diiga calla ikkitukkinni gatona yaate wodani noonsakkita afino daafiraati. Bareeddenke, hattono qeelle gatona yaate dandiisiisinonke daafira kaaliiqa galaxxineemmo. Ikkollana, gatona yinoommohu rabbisa dandiinanni, usura dandiinanni, shaa dandiinanni hee`ne kaaliiqi daafira gatona yine agurroommo. Gatona yinoommohu rabbisira dandiineemmo wolqa heedheennanke ikkinota huwata noonke. Qeelaminoha usura; gawajjinoheha qorichiisha rosamino assooteeti.
Ninke loosi togoo assootinni baxxara hasi`noommohu qaru korkaati diininke akati ninke ragira dinosi yineeti. Horra, moora, lubbo shaa, gobba diigeemmo yee xawoho boo`ne coy`ranna wolu bushunna bainchu assooti ninke ragi`rara dihasiissanno. Konni korkaatinni, diinnanke rossino doogonni ikkikkinni baxxitino doogonni ha`ra Itophiya kaajjishatenna gotti assateeti. Usuranyu fula hedeweelcho macciishinummorono nafa,adhate huluullamummorono albilicho gobbanke ge`anno gede assate kaajjishate ikkinota buunxoommo daafira assinoonni gumulooti. Konne diinanke shaa dandiinanni hee`ne gatona yoo`ne yaa doodhinoommo daafo, kissensa uurrinse fultanno gede assinoommo. Ki`ne juntaho yine ikkikkinni, ki`nera badheenni noo daga ayirrinse saayinsoommo gumulo ikkitinota affine tenne kaayyo huntinikkinni garunni horoonsidhinanni gede qaaggisammo`nera baxeemmo yiino.
Kisse uurrisa woy mura gatona yoo`ne yaa dikkino. Kisse murroonni manchi garunni horoonsi`ra hoogiro wirro kisse fana dandiinannita afa noo`ne. Tenne hajo aana yaaddinori woy koffi yitinori hattono hanqitinori Itophiyu daga huwattara hasi`neemmohu, adhinoommo xagichi boode yanna woyyeesse agurannoha dikkino; adhinoommo xagichi hursannoho; kayinni hursa geeshsha meranno; qaraaranno. Yannate geeshsha calla woyyeessannoha ikkikkinni, oosonkera qeellete ayaana uddisiisannoho. Ninke gede wodaninni macciishshitineemmero aanno horo xibbunni xibbe leellanno`ne. Wirro macciishitiniro buqqee`ne fantiniro qaru illachi baxxinannita gobba`ne Itophiya mitto assine kaajjishate noonke hasattonni calla ikkinota huwattinaranna ajanna ajanna muishsha woy gubbo adhine fushshinoommoha ikkinokkita buuxinanni gede qaagiisseemmo`ne.
Xaa geeshsha insa daafira barra baala hasaanbanni keeshshinoommori Itophiyu diinna, Itophiyu ba”ara malaatta leellishshinori mulenke la`neemmorinna anfoommore calla ikkitukkinni mulenkeenni badhe qolle la`nummoro Itophiyaho noosi ayirrinyinna ofollasinni hattono ayimmasira noosi uurrinshanni mulinninna xeertotenni haammata diinna nose gobbaati. Mootummatenni gumullanni gumulo mitte mittenti xeertinse hendenna Itophiya kaajjishate calla kaima assine gumulloonnita qansootu huwata noo`ne. Xeerinse hedanna mixira hoongummoro Itophiyu diinnasi noosi urdenni, qodhonninna wolqanni hattono jirotenni qeela didandaanno.
Itophiya jirotenni, wolqatenni roortanno gobbuwa gibbe heedheenna ninke qeelate dandiinoommohu olu uduunni noonke daafira ikkikkinni wodanu mittimmanni murci`rate. Alba macciishitinoonni gede haammata bareedda togooti nooni yine maala`linay geeshsha wedellu amuwansa kaa`lanna itisa agurte, galtensanna oosonsa mullawa tugge dhaggeefantanni garinni fanjete aana kaxxite hadhe miqichonsa buluushshite, mundeensa duntenna lubbonsa baatte uytinonke qeeleti ikkinnina, diininke duduwi gede ikkeemmero techo togoonni biinfe biifino baycho xaande qeelle duduwate didandiineemmo.
Itophiyu mittu aganira albaanni Kazagitunni Baatira assinoonni kaajjado olu sharro aana shumansa agganni olantino bareedda noose gobbaati; Itophiyu, Cifiru goda hiiqqe Birre Dooqqate kiirotenni kulate qarrisanno ola assinni yannara ikkado irko afidhukkinni duucha lamala calluwinsa diina millo ho`lite amaddino bareedda oosso noose gobbaati. Itophiyu, Burqa amadi gedensaanni 80 nna 90 Km lekkatenni hodhite Harbu murte sa`ino bareedda olantonna olu massagaano noose gobbaati. Itophiyu, diinu Kombolicha amade Dase gaangaawira doyaanno yannara halalli gobba tayisse Zoboli murte amada dandiitino bareedda olantonna olu massagaano noose gobbaati.
Kuri Jeneraalooti, qeellete iillishshinonkeri qodhote batinyinni ikkikkinni wodanunni loosateeti. Diininke saatalaytete misile irkonni ikkite ninke qassannota baalunku huwattinoonni. Xeertinse hedanna maciishsha hasiissannohu konniraati. Itophiyu kaajjille seekkine la”atenna sufisate korkaatinke diiggara mulenke noo diinu wolqa billaallisara haammata ogeeyyenni mixidhe ka`e noonketi xawoho. Kayinnilla, kaaliiqa amande lubbonkera do`noota ikkinummokkinni baatate qixxaanbe assinoommo qeelle ikkkitinohura xeertise hedanna bilchaante bereendete ledo taalo tiro noote yino.
Bakkalcho Arfaasa 5 / 2014
