Amsaalu Felleqe
Itophiyu baca kalaqamunnita, dhaggennita, amma’nonniti, mannu loosino daa’’attote jironna budu jirte noose gobbaati. Gobbanke handaarunni noose jiro garunni latisa dandiiniro meessiha ha’nura ikkino budenna balchooma lossi’ratennino aleenni gobbate jawa eote buichono ikkitanno. Federaaletenna qoqowubbate mootimmano ikkito dagoomu noonketa daa’’attotenna budu jirte lattanno gede loossanni noohano ikkiro sai dirinni hanafe kayinni gobbanke diigate qodhe kainohu cancishaanchu HWHT horraano gaamonni baxxinohunni Amaarunna Affaarete qoqqowubbara baca daa’’attote jiro gawajjantino.
Mite miteno wirro afi’ra dandiinannikki daa’’attote jiro diinunni gawajjantinotano xawinsoonni. Amaaru qoqqowira Wodiidi Gondare zoonera calla assinoonni xiinxallonni daa’’attote handaarinni diru giddo afi’ra dandiinanni eonna loosu kaayyo lendikkinni zoonete 6 amma’note uurrinshuwara, 2 woganna turizimete borro minnara, 2 wogate gaamo, 22 turizimete owaante uytanno uurrinshuwara 23 miiliyone birri ale hendanni gawajjo iillishshino.
Baca muxxe ikkitinori dubbu saadanna mu’ro leeltannowinna kalqete donnate mazigawira borreessaminohu hojjichu Semeeni ilaalla Biheeraawe paarkeno cancishanchu HWHT qodhaano eansa kaiminni paarketenni afi’nanniha 7.1 miiliyone birra gamba assa didandiinoonni. Qooxeessu dagoomino afi’ra hasiissannonsaha 36. 8 miliyone birra hoogginoha ikkanna handaaru kalaqannohu loosu kaayyonnino horaameeyye ikkate didandiino. Latishshunna agarooshshu loosino wo’munni wo’ma uurrinoha ikkanna Dib- Bahir yinanniwa afamannohu renjerootu kaampeno gawajjantino.
Cancishaanchu gaamo Menzete Guaasa dagoomi agaraminoha kalaqamu dubbonna dagoomu loojeno giirtino. Booranu Sayinte Worreyimenu Biheeraawe paarke; Gunanna Abune Yooseefi agaramino kalaqamu dubbo hattono Wolqa Betona Abbay Biheeraawe paarkeno olu korkaatinni uurrinshu loosi gufi’rino.
Affaarete woganna turizimete biironni afi’noonni mashalaqqe garinni qoqqowoho wogate, amma’note, kalaqamu jiro, turistete owaante uytanno uurrinshuwanna safote latishshuwa cancishaanchu gaamonni gawajjantino. Olu korkaatinni turizimete millimillo nookki daafira handaarunni afi’nanni woxinna loosu kaayyono afi’rate didandiinoonni.
Affaarete qoqqowira Cifirunna Telaala Dewe qorqorshu ugaaxe agarooshshe assinanni basera afantannori dubbu saada raafatunni shaatenni; amma’note uurrinshuwa diigatenninna giiratenni; Qullaawa Quraanu maxaaffa giiratenni; wogate muuziyeemuwa gawajjatenni; bi’re birqiiqinni hanafe seeda sanna kiirsiissino Masjiidda diigatenni; ugaaxe qorqorranni olluubbara afantannore dubbu saada shaatenninna Affaarenniha kalaqamunna budu jirteno lowonta gawajjitino. Turistete owaante uytanno uurrinshuwanna daa’’ataano daa’’atisiissanno uurrinshuwa kaameella mulqitinoha ikkanna bi’re hundihu mannu sirchi miqichi leellinowanna xiinxallo assinanniwa jajjabba olu uduunninni ganatenni gawajjitino.
HWHT gaamo Tigireyete qoqqowirano turizimete handaarinni iillishino gawajjo xiinxallotenni buuxano hoongiro Daaniichunna baca dubbu saada, mu’ronna cea afantannowa gawajjinota IFDR Turizimete Ministere faajje assitino. Gongo’mishamaano mulqi’ratenninna paarkenniha safote latishshuwanna loosaasinete kaampuwa diigatenni 2 pirojektuwa loosino gufi’ranno gede assitino.
Biheeraawe paarke giddo afantannore halalli gaarraano, shuraame Cellenna Itophiyaho calla afamannore Hagliinsa yaamannoha dubbu me’’e ugaaxxe raafatunni guddino. Paarkete borro mini taje (sanadda) wo’manta horote gobbaanni assitino. Aliyye gobbanke qooxeessira calla afantannore Daaniichu sircho gawajjitino.
Amaarunna Affaarete qoqqowubbara turizimete handaarranni cancishaanchu gaamo iillishshino gawajjo hattono kayissino olinni daa’’ataanonte bobbanke uurritino daafira handaaraho jawa gawajjo iillishansanni gawajjo mageeshshiterono Turizimete ministeere albillicho hasiissanno xiinxallonna buuxo assite faajje assitannota egensiissino.
Itophiya yinanni su’ma tiyyidhe gibbannota hunote assootinsanni leellishshinori cancishaanchu HWHT Dese muuziyeemera wirro riqiwa dandiinannikki donna mulqitino; horote gobbaannino assitino. Kakkachuullu gaamo Itophiya diigate Sioolete geeshshano dirrineemmo yite amaddino ajuujansa gafa gantanno gede u’mitinokki bale dino. Iillishshinokki barsheno jaddono dino.
Horrite amadde keeshshitu qooxeessuwa baalate keeraano manna calla ikkikkinni mininna dubbu saadano raafatunni shitino. Meento seyaattino; jajja mulqidhino, giirtino, diiggino, gatinoha horote gobbaanni assitino.
Cancishaanchu gaamo hasatto gede Itophiyu mittu hashshinni diigante ba’annoha laweenna ilama egennotenni, ogimmatenna danchu amanyootinni qunxe lossinanni rosu uurrinshuwa, fayyimmate uurrinshuwa; Itophiyu be’ro hiittootero leellishshanno donna gawajjitino. Danchummantenni bunshe; latishshunkunni huno; loosantenni diiga rakkannonsari cancishaano gaamoti hunote anga diro duubbinota Dese muuziyeeme nookki gede assite agurtino.
Dese muuziyeeme daa’’atisiisaanchi Fisseha Felleqehu yaanno garinni, 3.5 miliyone diro kiirsiisinoha Arkiyoloojete xiinxallonni afi’noonnire lede muxxe ikkitinore dhaggete donna amaddino muuziyeemeeti. Muuziyeeme dhaggenniha, Arkiyoloojete, Itinogiraafete uduunni noosihu Itophiyimmate ayimma xawissannore baxxinohunni Wollo dagoomi ikkitubbanna balchooma leellishshanno donnano noonkanni yaanno. Ikkollana dhagge hunatenni Itophiya diingeemmo yite ka’inori hunote wolqa Dese muuziyeemera illachishatenni gawajjo iillishshino.
Albisaanchu Hayle Sillaasera 1941M. Dra Ingilizete mootitte Elsaabeexinni baraansoonnita birrunni loonsoonni bise (shaamoola) hattono Adiwu oli yannara Daagimaaw Atse Minilik horonsi’rannota olu bise maxanxirenna woloottano muxxe ikkitino donna mulqidhino; gattinore horote gobbaanni assite agurtino.
Dese quchumi gashshooti Woga, Turizimenna Ispoortete Biddishshi Sooreessi kalaa Seidi Arraagawihu; cancishaano gaamo Itophiyunniha ayimmate xawishsha ikkitino donna hunatenni Itophiya effidhe gibbannore ikkansa xawoho leellishshino yaanno.
Dese muuziyeemenni ilamate dhagge sayinsannire woxunni riqinbannikkire muxxe milli yitanno donna mulqantino; milli yitannokkiri kayinni horote gobbaanni ikkitanno gede assitino. Cancishaanchu gaamo kuri donna maaxxinoha ikkiro maaxxinowiinni qola hoogguro wirro afi’ra dandiinannikkite yaanno.
‘’Itophiyu baxillira Jaanihoy ayirrinyira’’ yaannohunni Ingilizete mootittenni baraansoonni bise, Daagimaawi Atse Minilik Adiwaho qasamino bise, Atse Tewodiroos diinaho anga dieemmo yee umisinni umosi huninota labbbanno shugguxe wirro afi’ra dandiinannikkite yiino.
Woluno gawajjote illacha ikkinohu 1938M.Dra xintaminohunna Dese afamannohu Asifaw wosen Haylesillaase Meriho gashshootu mineeti. Meriho gashshootu mini daa’’atisiisaanchi kalaa Mesfin Mollihuno dhagge kultanno donna sanaddanna woloottano tajubba wo’munni wo’ma horote gobbaanni ikkitinota xawisanno.
‘’Atse Haylesillaaseno Dargete gashshooti yannarano hee’re laoommona togooha shagaggiisanno garinni gawajjo iillitanna kayinni ille’yanni lae diegennoommo’’ yaannohu kalaa Mesfin, daa’’ataano affara hasiissannori muxxe donna mulqantino yiino. Nigus Mikaeel gashshootu mini gashshaanchi kalaa Mejiid Imaamihuno gashshootu mini 1875M.Dra loonsoonniha ikkanna Wollote daga dhagge leellishanno dhaggete jirootinka yaanno.
Ikkollana kuni mootimmate gashshootu mini yanna yannantenni gatamarshu hasiisannosihura gatamarshaho hirroonniri 5 miiliyone ale ikkanno birrinni hirroonni jajji horraano gaamonni mulqamino; gawajjamino. Ledotennino gashshootu mini waalchuwanna maskootta hiiqqaqqatenni dhaggete amadonsa hoogganno gede assitino.
Sayinsummo lamalarano IFDR Miseessu Xaphoomu Ministirchinna Gobbaydi Hajo Ministirchi Demmeqe Mekonninihu, Aliyye gobbanke qooxeessuwara Debre Rooha Qullaawu Laalibali amma’note minnanna Gedaamma towaate laino. Miseessu xaphoomu ministirchinna Gobbaydi hajo ministirchi ledo Keeru ministirchi Binnaalfi Andualemihu, luphiima olu jeneraalootinna mootimmate loosu massagaanono Debre Rooha Qullaawu Laalibalu amma’note minna mittimmatenni ikkite towaatte la’ino.
Cancishaanchu HWHT gaamo Laalibalu quchuma horrite keeshshitu yannara keeraano qansootina kalaqamu, mannu loosinonna dhaggete donna hattono budu jirtenna dagate jajji aana lowo gawajjo iillishanni keeshshinotano xawinsoonni. Geedaammatenna amma’note minna gashshaanonna amma’note annuwa gattukkinni amma’note amanyootinni uddidhannota ayirrinyu uddanonsano aaninsanni mulqitanni lowo barshe loossinonsata kullanni.
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
