Qiddist Gezaheny
Hadiyu dagawa hiittenne haja sammi yine digumullanni. Budu, dagoomittete, miinjunna poletiku hajubba gumullannihu budu tiro uytanno harinshonniiti. Mannu kalaqamunni woyi mannu loosino danonni reyironna dagoomu giddo rosantinokki ikkito kalaqanturo gosate ilama ikkitino daga qarru kaimanna furcho tiro aanno garinni tirate hadhannohu ‘’HIGAARA’’ yine woshshinanni budillaanchu amanyootinniiti.
«HIRAAGA» yaanno qaalira taalo Amaaru afii tiro wora hoongirono Himana yaanno qaali shiqqi yitanno tiro aara dandaanno. «HIRAGAANCHO» kayinni himana kulannoho. «HIRAGAANO» Hiragaanchunnita lowo kiiro leellishanno. Hiraaga mite mite Hadiyu qooxeessubbara «KALTA» yine woshshinanni. Techoonke budunna Turizimete amadonkennino «HIRAAGA» mayimmanna gosate aanno horo borronkenni shiqinshoommo.
Hadiyu budunna afuu xiinxallaanchinna Hadiyyu maxaaffa borreessaanchi kalaa Girmi Suldolohu xawisanno garinni; «HIRAAGA» lamu dani tiro afidhino. Umiti rosantinokki ikkito woyi hedeweelcho dano kalaqantanno yannara amadantino hajubba qorqoratenni tiro hansanni hayyo ikkitanna wole kayinni saino coyi ledo taashshiishatenni albillitte mittu manchi, gosate, gobbatenna kalqoomu deerrinni ikkara dandaannore himanate yaate.
Hiraaga kalaqaanchu doorino manchi «HIRAGAANCHO» widoonni manchoho, maatete, dagoomaho woyi gobbate amaale saysanno doogooti yine ammannannita coyi’rannohu kalaa Girmi Suldolohu; Hiraaga eltote gede la’nanni egenno ikkitinota xawisanno. Hiraaga rosantino ikkitonna kalaqamu harinshonni gobbaanni ikkino coyi xaadiro, heeshshote harinsho giddo hedote badooshshi kalaqamironna kiphotenni mannu lubbo ba’uro akkimale dano iillitannokki gede assatenni ledote, miicaanchunna miicamaanchu yaaddo nookkiha mitteenni heera dandiitanno gede assinanni amanyoote ikkinota xawisanno.
Hiraaga konni alba kalaqantino ikkito kaima assatenni albillitte ikkannore xawisa ikkanna gosate giddo hala’lado dagoomittete adhamooshshenna horo heedheennasi seeda dirrara gumullanni ilamatenni ilamate sayinsanni hee’noonni amanyooteeti.
Hadiyu daga giddo Hiragaano sa’e sa’e afantannoha ikkanna Hiraaga kalaqaanchu doorshinni Hiragaanchoho calla uynanni baxxitino egenno ikkinnina mittu Manchi hasatto woyi amma’no kisannoha ikkinokkita xawisannohu kalaa Girmi; Hiragaancho ikkino manchi hiittenne amma’no harunsaanchono ikkiro Hiraaga kalaqaanchunni uynanni yine dagoomunniwa ammannannita huwachishanno. Rosantinokki ikkito woyi dano iillituro «HIGAARSIMA/ Higaarsima» Haragaanchunniwa ha’rate hasi’ranno mancho amma’note badooshshi di hoolannosi.
Hiraagu sirchunni sa’’annonna disa’’anno yitannoti lame yekkeersiissanno hedo no. sirchunni sa’’anno yitannori lawishshu gede kayissannohu; roore yanna Haragaano kalaqantannowa bikkantino yanna kulatenniiti. Haragaano shiimare gosate giddo batidhanno akati hee’rirono baalante gosa giddo sa’e sa’e kalaqantannota xawisanno. Ledoteno mittu Hiragaanchi ilino ooso giddonni gamu Hiraagu aamamooshshi hee’rinsarono aamamooshshu noonsakkiri heedhannota xawisatenni Hiraagu sirchunni disa’’anno yitanno hedo shiqishshannota kalaa Girmi xawisanno.
Hiragaano mittu manchinni,maatetenni, gosatennino ikko gobbate deerrinni rosantinokkiti haaro ikkito kalaqanturo woyi kipho kalaqanturo sufo noo tiro wortannoha ikkanna gosa kalaqaanchunni sonkoonni furcho gede assite adhatenni huluullo nookkiha gumultanno.
Hiraagmu elto aamantinosi manchi kalaqaanchu baatooshshiweelo uynosi egenno garunni tiranni dagoomaho furchote biso ikkasi deatenni umisinni ledannoha woyi xeisannoha hattono owaantete baatooshshe adhannoha ikkiro aamamooshshu adhamannosita kalaa Girmi xawisanno. Hiraagu daafira borrotenni ofollino seeri hoogirono Hadiyunnita poletiku, dagoomittetenna miinju heeshsho mittoonsinoha ikkanna budillaancho farco gumulsate qara doogo ikkasinni aleenni dagate mereero keere kalaqatenna kipho gargarate widoonni qeechisi luphiima ikkasi huwachishanno.
Kalaa Girmi xawishshi garinni; Hadiyu hundinni hanafe umisi mootimmanni «GERAADA» amanyootinni galanninna massagamanni hee’rinohanna umisi balchoomi noonsa dagaati. Mitteenni heedhanno mitte daga mereero babbaxxino garinni kipho kalaqamase digattannote. Duucha woyte kiphote kaima ikkannohu hedotenni sumuu yaa hooga kalaqanturo ikkinoti anfoonnite.
Hadiyaho togootinna wolu dani ikkito kalaqantanno yannara tirrannihuti budillaanchu farcote amanyootta noonsaha ikkanna amanyootu garinni xaaddino qarrubba tirate mitiinsitanno hajubba kalaqanturo Hiragaanonniwa maratenni kalaqamino coye tittirre xawisatenni tiro afi’ra budu gadacho ikkitanno. Hiragaanchuno sa’ino dhagge xa’me buuxihu gedensaanni furchote hedo woranno. Mu’rono badooshshu nookkiha kaajjinshanni.
Wole widoonni gongo’mishamaanote danonni, kiphotenni, komatenni, sorotenninna wolu korkaatinni mannu lubbo sa’uha ikkiro wole rabba kalaqantukkinni kaasano xa’minikkinni araarsinannihu «XIG-GULA» yinanni amanyooti no. ‘’’GEERRU’’ woyi ‘’MAAGA’’ Xig-Gulaho cimimma hanaffuhu gedensaanni Xig-Gula amanyoote gumulsate mereerinsanni mittu Maaga woyi Cimeessa riqiwamatenni miicaanchunna miicamaanchu ayidde gamba asse Hiragaanchu qa’’e ha’ranno gede assinannita huwachishanno.
Miicamaanchu ayiddinna miicaanchu mittimmatenni Hiragaanchu mine hadhanno korkaati sirchu damattensanni maaxantinotinna qaaggannokki jifo heedhuro Hiragaanchu tittirotenni buuxe xa’mannonsa woyte qaagganni kultaraati. Xig-Gula amanyootira lamunku widoonni doorantinohu budu cimeeyye riqibbino cimeessi hajamaanotenna maatensa ledo Hiragaanchu mine iillanno woyte hedeweelcho sagale intanni woyi buna anganni hee’noonniha ikkiro iillitino sagale mitteenni ittuhu gedensaanni Hiragaanchu noo akati garinni minesi woyi nafara ofolle budu farciraano riqibbe sokkino cimeessa hajo tittirotenni xawisanno gede xa’manno. Hiragaanchuno cimeessu xawisanna xawo ikkinokkiri hee’riro wirro qole xa’me buuxanno. Hakkiinnino gawajjo iillishino mancho ikkitote daafiranna hakkuyi albaanni maaxame loosino jifonna jaddo heedhuro maaxikkinni kulanno gede jawaachishanno.
Kalaa Girmi xawishshi garinni; lawishshaho, kaameelu danonni mannu lubbo bainoha ikkiro tini ikkito sorotenninso haja assine iillinshoonni dano ikkitinotanna hakkuyi albaanni fiixunni maanxe iillinshoonni jifo hee’rase buuxanno. Gosate budinna rosichi garinni; Hiragaanchu xa’manno xa’mora taalo dawaro aa hasiissanno. Maanxiha ikkiro umihunni Hiragaanchoho Hiraagu dileellannosi. Halaale maaxino ayiddi ilama aana akkimale dano iillitanno yine waajjinanni. Gawajjo iillishino manchinni aante maatesi aana iillishino jifo hee’rase daafira aante aantetenni xa’manno. Hattono gawajjantino maate konni alba labbanno dano iilliteennansa kaasa baatisiissinoha ikkiro woyi maatetenni loosante sa’ino jifo heerasenna hoogase daafira kaajjishe xa’manno.
Hiragaanchu halaale fushshate lamenta maate xa’me buuxihu gedensaanni budu farciraano hiittoonni guda noonsaro tirote faana kulannonsa. Lawishshaho, shiidhino maate adde, booto woyi meicho qaaggote gede assite uytanno gede konni gobbaanni shiidhino amara wo’ma uddano hire uddisiisanno gedenna shinohu ayiddi araaru amanyoote harisate hasiisanno coye haadhe reyinohu ayidde massite gorrite lamenta maate karsante mittimmatenni hurbaaxxitanno gedenna buxane itissanno gede mite yannara kayinni shinohu reyinohu maate ledo mitteenni goxanno gede hajajara dandaanno.
Cimeeyye riqiwe harino geerchi Hiragaanchu kulinosire soyino budu farciraanora xawisanno. Budu geerrino Hiragaanchu worino faana harunsatenni Xig-Gula amanyoote harisatenni hajo gumultanno. Hiragaanchu worinoha furchote faana harunsatenni budu farciraano gumultino hajo aana koma amadanna bunshete hasama diheedhanno. Konni gobbaanni lamenti maate fiixu gede la’’antanno daafira adhammetenni mittoo’ma dandiitannokkita kalaa Girmi huwachishanno.
Haragaano mitte ikkito lamu garinni tirtanno. Mittu bushu coyi kalaqamiro dagoomu busha looso looseenna kalaqaminore ikkinota huwachishatenni daga kalaqaanchu ledo araarantanno doogo kultanno. Wolu kayinni aantino yannara ikkara noore kulatenni daga diro egennotenna wodanchatenni sayissanno gede amaale uynanni doogooti.
Hiraagunna Hadiyu mimmituwiinni bande la’nannire di ikkitino yaannohu kalaa Girmi; mittu manchino ikko budu geerri Hiragaanotewiinni afidhino egenno horonsidhe shota hajubba Hiragaanonniwa martukkinni uminsa tiro aatenni guddanno akati nootano qummi assanno. Mitte maate woyi manchi aana mannu loosinonna kalaqamu ikkito higge higge kalaqanturo Manchu woyi maate konni alba cimeeyye Hiragaanotewiinni afidhino egennonni sayissino hayyo horonsiratenni qarru kaima xiinxallatenni furcho kalaqqanno. Budu farciraano hasaawissanno hajo kalaqanturo mu’ro saysansara albaanni sodhino muro sayisse barshe minira adhite hara hoogate batinye doogonni buuxate looso loossanno. Aanteteno rosichunni afidhino cimimma horonsiratenni araaru dirranno gede assitanno.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
