Xaphoomu Ministirchi Abiy Ahmedihu (Dr) qeelletenni dukkisaminoha umikki gafi keeshshosi gude boode yannara biirosi higinota xawisi. Sokkasiha wo’ma xawishsha aananno garinni:-
Xaphoomu Ministirchi Abiy fushshino xawishshinni; techono ikko albirano diinnanke wolqa gananteenna; mimmito gimbetenna gaancete doogonsa agurte; baxillunna keeru doogo doodhita geeshsha sharronke suffanno yino.
Xaphoomu Minstirchi xawishshi aananno garinni shiqino.
Ayirraddu gobba’ya ooso,
Ayirraddu Itophiyu baxillaano,
Itophiyu bareedda oososenni ayirrisantanno; wajjineennase heedhanno. Itophiyu ledo sharramate wo’naallara dandiinanni; sharramme qeela kayinni be’rono, techono, ga’ano didandiinanni. Itophiya yaanno su’mi duucha woyte qeellete lete amadisiisaminoho. Shiima yannara albaanni Itophiya qasara kaino diina mittimmatenni ikkine sharramate olu basera sa’’ate amandoommo dinye diinu haxo heeshshi assite Itophiya gotti assitino. Gobbanke waajjineennanna ayirrinseenna heedhanno gede assate olu basera baantanni hee’noonni kakkalo Itophiyunniha qeellete su’ma qolannoha ikkasi kulanni; shiqishoommo woshshatto maahoyye yitine lubbo’nr, wolqa’ne, jiro’ne, egenno’ne, yanna’nenna ogimma’ne uytinoonniri baalaho Itophiyu su’minni galatammo’nera baxeemmo. Tenne dagonni, umikki gafa gude boode yannara biiro higoommota xawisanni; techono ikko albillicho diinnanke wolqansa daafurteenna, gimbetenna kiphote doogonsa agurte naxillunna keeru doogo doodhita geeshsha sharronke suffanno.
Hasattonke duucha yannara keerenna baxilleho. Itophiyu batinyu dagoomi mittimmase agaranteenna jireenyu widira reekkamate doogo injiitinota ikkitanno gede noonke hasatto hanafotenni egensiinse gumulate wo’naallanni keeshshinoommo. Kayinnilla wirro hinge hinge shiqinshoommoha keeru doorsha adha giwatenni; beeqqaasine assannoha poletiku haaro poletiku budenke kadde fulatenni; hunonna goofo gatisate yine cincatenni sa’noonnita mishatenni; mite mite gobbaydi diinna afoonna irko amma’natenni; cancishaanchu HWHT labbanno halamaanosi ledo gobbanke danote tugara kainonka. Coy baalu goofinonna gumulaminoha lawa geeshsha Itophiya affinokkiri baalu bidhattanninna waajjitanni keeshshitinonka. Bidhatte bidhachishshankera; waajjite waajjishiishshankera wo’naaltinori giddoydinna gobbaydi bissano noonka. Bale umante qixxaabbe ittanketra ka’inoha lawe macciishshaminonsarino no. itophiyu qeelle maafuda afinori callu cincatenni kaajjite jeefote geeshsha uurritino dago kalaqantinonka.
Sharrote e’noommohu halaale amandeetina Itophiyu Magani albinte gede ledonke noonkanni. Daafuronke fushshe jawaachishinonke. Daganke qaccetenni qaccete geeshsha milli assino. Olantonke kiironna dhuki lexxinonke. Wodananke kaajjishe Itophiyu qeelle illenkenni leellishinonke. Umbenke halchitanni keeshshitinore baala saalfachishe wirro Itophiyu su’ma culku kuulinni borreessineemmo gede dandiissinonke. Tene dhagge biso ikkate Kaaliiqi kaayyo uyno’neri baalu hawalle tashshi yii’ne. Itophiyu su’ma seekkine leellisha roortino kaayyo dinona.
Mixonke garinni umikki gafa, ‘’Gaado batinyu dagoomi mittimma’’ lame lamala giddo gumulloommo. Gargarooshshu olanto, qoqqowubbate addi wolquwa, federaalete poolise miillanna qooxeessuwate milishinna qodhaano baattinoonni kakkalamanni oosonkera kulleemmota naandanni dhagge loossinoonni. Duchunku raginni dirantinoonniri baalu Itophiyu jiro ikka’ne ille’nenni la’inoonni.
Sharro digooffino. Wolaphitinokki qooxeessuwa noonke. Xa jifo kalaqqinonke wolqa wirro Itophiyu qarra ikkite higgannokki gede assa dandiissanno garinni hegeraamo mala aa noonke. Konni qarrira uyineemmo malinni albillicho hunote heddinonkere baala angansa gamba assidhanno gede assa noonke. Sainorira galanteemmoha ikkinnina gundoommo yine fooliishshi’neemmo yanna di-ikkitino. Qarqaranke albinni roore baqqinatunni agarreemmoti yanna tenneeti. Qorqorsha kaajjinshe sufisa noonke.
Diinu diiginoha wirro gatamara, darantinore qaensa qola, latishshunna danchu gashshooti loossankeno albinni roorinonna olloha assa agarranninke.
Olantonkera assineemmohu duuchu ragi irko danunnino batinyunnino kaajjinshe sufinseemmo yannaati. Gaaddinokki manninke boco ikkitanno yannansa gaaddinori maatera aa agarranninsa. Insa ninkera lubbonsa kakkaltanna ninke insara woxenkenna wolqanke aanke ajjuro ikkinnina dibatidhanno. Ikkinohurano afi’ni dagonni gadaanote maate irkisanna jawaachisha noonke.
Sharro olu basera calla di-ikkitino; baalunku raginni sharrama noonke. Loosidhe galtinori laalchi mittu gumino hafanfarannokki gede assine hallonke usudhine gamba assa noonke. Dippilomaasetenna poletiku handaarinni loonseemmo loossa haaru garinni gumullanni sufa hasiissanno. Woxu fulo ajinshe, yannanna wolqa lende, gobbankera anfe egenninoonnikki garinni loosa mitti mittinkenni agarranni.
Baxxinohunni kayinni tiiu gaadi yannara la’noommoha Itophiyu qansooti mittimma hegererano jironke assi’ne sufa noonke. Baadiyyetenna quchumaho, gobbate giddonna baara wido; olu baseranna badheenni hee’ne irkinsanni hee’noommori baalu mittu iilachira diramme mitto ikkino ajuuja gumullanni hee’noommo. Ayino kae Itophiya woffi assannokki shaera worrannise hee’noommo. Tini mittimmanke suffanno gede babbaddannonke hedo agurro. Qeellenke maafate ka’annore hettinso. Sharronkenni afi’noommore shota assate hasidhannorira alba uynoonke. Gutunni sharramme gutunni afo’noommo qeelle qircu maali gede xuxxulate ka’annore illensa amaxxitanno assino. Qeeltinoti Itophiyaho. Hakkiinni dirrinore diadhineemmo.
Xaaddinonke jifo baca shettonna qarru xaadannonke gede assitinonkehano ikkiro hiittenne doogonnino afi\neemmokki kaayyo haadhenke daggino. Xaaddinke jiffanni roore kaayyonke aana illachinshe loonsummoro Itophiya bayi’ranna duuchunku handaarinni umose dandiitino gobba assineemmo. Kaaliiqinni aane qarrinke yannara waatinkera uurritinorenna kalqete albaanni gobbanke daafira yekkerantinori baalaho Itophiyu luphi yino galata shiqishshanno. Hananfoommohu tiianke agarsiisatenna Itophiya hembeelantannokki safo aana kaasate sharronke wiinamunni gunde jireenyu ajandinke widira wo’ma wolqankenni muli yanna giddo hingeemmoti ammano’yaati.
Itophiyu oosose sharronni waajjineennanna ayirrisante hegerera heedho!
Kaaliiqi Itophiyanna oosose maassiro!
Bocaasa 29/2014M.D
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
