Qiddist Gezaheny
Ninke Itophiyu daga biifadonna karsantino ayimma noonke wole kalqenni badannonkeha batinye budillaancho balchooma afi’noommo dagaati.
Gobbanke garunni afate hasi’rino baalira dagate mittimmanni, saga’latenni, ledo hee’ratenna mittimmate , afuu, uddi’ratenna babbaxxino dadillunna hagiirru yanna amanyoottanke lowo geeshsha biifadonna ninke gobbaanni wole gobbara afi’neemmokkireeti. Doogimaru ayyaanna Cuuatto, Cambalaallanna wolootuno addi addi budunna amma’note amanyootta ninkeneete xawisse leellishshanno balchoommankeeti. Jirte, Deenna Maamarra labbinorino dadillunna hagiirru yannara calla ikkikkinni gobbate aana qarru xaadiro mitteenni amaalamate, qooxeessa agaratenna gobba gargartanno olantora sinqunna qodhote irko assatenna konneno qineessate kaa’litanni afantanno. cancishaano HWHT gaamo gobbate aana gano iillishshanni noo tenne yannara ha’nura hornyuwanke gobba gatisate assinanni sharro giddo uminsa kaa’lo assitanni afantanno.
Tini jironke batinye kumunni kiirranni dirra aleenni dagoomu karsante ba’ukkinni agare ilamate tareessa dandiino. Kalqete dona ikkite borreessantinore gama kayinso yinummoro nafa wo’manti Itophiyu Ortodoksete amma’no harunsaano ayirrissannohu Masqalu ayyaana angate kinsannikki kalqete donna mereerinni kaysa dandiinanni. Konne calla uurrinummokkinni Cuuattote ayyaani angate kinsannikki dona ikke borreessamanno gede halantino mangistuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinsha UNESCO borreessiissino Itophiyu jiro mereerinni mitto ikkinota huwata dandiinanni.
Wolu ’’Irreechu’’ Kaaliiqa galaxxinanni ayyaani wo’mante kalqenni daa’’ataano koysama hasidhanno iibbado amanyooteeti. Gadu amanyooti halantino mangistuwa rosu, saynsetenna budu uurrinshara jawimma noonsakki budu donna riqiwaanchu maxaafi (Representative list of the intangable culture of humanity) aana borreessamasi xawo assinoonnihu Bocaasa 2009 M.dirinniiti. Gadu amanyooti qarunni gashshootu amanyoote ikkanna dagoomunnita barru barrunku heeshsho massagate kaa’litano balchoomma amadinoho.
Kuni Oromonnihu dagate balchoomi qara heellicho ikkino amanyooti amma’notenna seeru amanyoote giddosi hanqafe amidino. Ledoteno Gadu amanyooti ilamatenni geedhimmate geeshsha dirunni bebbeehatenni babbaxxitinota dagoomu yawonna biilloonyu qeecha aanno. Gadu amanyooti giddo Waaqefettanna Irreecha yinanniri amma’notenna budu amanyootta afantanno.
Haaro mootimma safantu barra babbaxxitinori ministerete loosu minnanna tantano anawaarsate looso loonsoonni. Kurinnino haaro woyyaambe assinoonninsa uurrinshuwa mereerinni budunna turizimete albi ministerete loosu mineeti. Harinshotenni seeda dirrara waaxante mittu lallawinna gumulshu biddissinni loossanni keeshshitinore lamu ministerete loosu minna hundaanni ikkitanno gede assinoonni. Konninnino turizimete ministerenna budunna Ispoortete ministere yine lamewa bandeenna umi uminsa biilloonyenna qeecha adhitanno gede assinoonni.
Budunna turizimete ministereno konni alba shiimiidi goli gede assine la’ne umosi dandiinoha jawa illacha uynannisikki daafira hasi’nanni garinni budu balchoomma agarate, jireessate, hattono hasi’nanni doogonni egensiisate didandiinoonninkanni. Xa kayinni kuri loosu minna umi uminsa tantanonna biilloonyu yawo kiirte adhansanni woyyaawino gumi borreessamanno yine ammannannita handaaru ogeeyye kayissanno.
Budunna ispoortete ministereno alba noore woyyeessite sufisiisate hattono haaro loosu harinsho diriirsine guma borreessiisate widoonni hagiirsiissanno hanafo egensiissanni afantanno. kuri loossa wo’mu dhukinni gumulsa hanaffinohu ministerete loosu mini deerrinni xawo Assini yannanni kayisseeti. Sa’u shiima aganna giddo mageeshshi looso loonsoonniro aanino garinni la’’ate wo’naalloommo. Tenne mashalaqqe budunna ispoortete ministerenni afi’noommo.
Afuu wodho
Ministerete loosu minira uynoonni biilloonyinna yawo mereerinni Itophiyu daga afoo lossa mittete. Konnira Itophiyu daganna dagoomi afii lophe wo’munku handaari latishshira hosanna, dagate mereero ayirrisama, gobboomu sumimmenna mittimma lophitinohu dimokraasete dagoomi kalaqameenna la’’a ajuuja assidhinoti gobbanketi afuu wodho Amaarunna Ingilizete afiinni attamantinoti qaangannite. Polisetennino gobbankeha loosu afoo Onte assinoonniti qaangannite. Konninnino wodhote aana huwanyo kalaqate qajeelsha qoqqowu sooreeyyeranna hajo la’annonsa bissara hinge hinge uynanni hee’noonnita ministerete loosu mini xawo assino.
Konnira qoteho wodho Oromote, Somaalete, Affaretenna Tigrete afiinni tirantanno gede qixxaawo hananfoonnita budunna ispoortete ministere xaadooshshu hajubba dayirekterchi kalaa Alemaayyew Geetaachohu xawo assino. Konnira muli yannanni wodho baalunku afiinni iillite woyyaabbino lophora umise qeecha assitanno yine ammannanni.
Mimmitu ledo irkisamate egenno kaajjisha
Budunna ispoortete ministere gumultino hattono gumultanni afantanno loossa mereerinni diru dirunni Bocaasu aganira ayirrinsanni kalqoomu irkisamate barri mittoho. Konne lainohunni ministrchu kalaa Qejela Merdaasa ‘’irkisama buqqeete hajo calla ikkitukkinni poletikunna seeru amadooti. Irkisama qarunni keere dirrissannota ikkasenni ola keereho soorrate kaa’lo afidhinota kayse; baxxinohunni kiphote giddo keeshshitinori babbaxxitino gobbuwa irkisamate barra ayirrisatenni babbadooshshe ruukkisatenni mittimmansa lossidhino woyi lossidhanni afantannori batinye ikkansa qummi assino. Loosu minisino irkisama lophitanno gede uynoonnisi yawo garunni fulate loosannotaati egensiisinohu.
Gobbankera 12kihu irkisamate barri Bocaasa 16-25, 2014 M.D geeshsha qoqqobbatenna quchumu gashshoottara hattono deerra deerranko afantanno gashshootu tantanubbara babbaxxino amanyootinni ‘’irkisama keereho, mittimmatenna gutu lophora’’ yaanno massagote qaalinni ayirrinsanni hee’noonni. Batinye dagano millimillotenni beeqqisiisinonna fulo ajishino garinni gumullanni hee’noonni qoqqowu budunna Ispoortete biiro sooreeyye ledo Adaamu quchumira hasaawa assinoonni.
Kalqoomu deerrinni 24ki yannara ayirrinsoonniha irkisamate barra lainohunni huwanyo kalaqate borro shiqishinohu budu balchoomi gaamo massagaanchi kalaa Gizaachew Kidaanehu coyi’ranni ‘’irkisamate balchooma lossa addi addi ayimma, budenna hedo ayirrissannotanna keerunni mitteenni hee’rate xaadooshshi shokkikkinni hee’ranno gede assanno’’ yaatenni xawisanno.
Ledoteno badooshshe hunnannihu gutu mittimmanna balchooma kaajjishi’nanniha irkisamate bude kaajjisha hananfannihu batinye badooshshe adhatenniiti. Lowo budi, afii, amma’nonna dhagge noonsa daga gobbankera hee’ransa mittimmanke jawaante xawishsha ikkansa leellishshannote.
Hasaawu battala massaginohu budunna Ispoortete ministere ministr dieeta dukko Nefisa Almahaditi ise widoonni ‘’irkisama dancha xaadooshshenna olliicho kalaqi’nanni hayyooti. Jiroo’mitino daganna miinju hee’rannohu irkisama heedhurooti. Ninke Itophiyu daga banxono gimbono gobba ikkinoommohu, babbaxxino afoo, bude, amma’nonna dhagge amande irkisama mereershanke assi’neeti. Mittimmanke jawaante badooshshinke biinfilli luphi yee leellannohunna kalqete lawishsha ikkineemmohu qarrunni kaajjinohu irkisamate budi hee’rinkero ikkinohura barra qinaambenna amaalamme ayirrisa noonke’’ yitinno.
Budunna ispoortete ministere borro mini sooreessi kalaa Ahimedi Mehammedihu isi widoonni; ‘’Xaa yannara gobbankera noo akati ane calla duqqe’’e, ane calla macciishshe’’e, ani callu egennaamoho, ninke hee’noommokkiha noori dino yitanno HWHT hedonni kalaqaminoho. Jawaatinohu irkisamate budi hee’ra gutu ammanama kalanqe gutu hajubbanke aana taalo yawo macciishshantannonke gede assannohura kaajjinshe agarrammora hasiisanno’’ yino.
Kuri ayyaanu aana kaynsoonni sokkanna loossa aantete ministerete loosu mini hala’ladunni ko garinni mittimma kaajjishshanno budunna kalqoomu balchoomma aana illachishannota leellishshannoreeti.
Biilloonyenna loossa
Budunna ispoortete ministere qoqqowu biirote sooreeyyenna hajo la’annonsa bissa ledo hasaawu battala assitino. Konninnino 1263/2014 ministerete loosu minira uynoonni biilloonyi aana hasaawa assitinno.
Budunna Iapoortete ministrchi kalaa Qejela Merdaasa hajo lainohunni xawisanni; ‘’Ministerete loosu mini konni alba ledo noohanna babbaxxitino yannara lallawunni baxxe wirro xaadino uurrinshaati. Qarunni dagate mimmitu xaadooshshe kaajjishatenni Ispoortetenni jawaatinoha fayyo dagooma kalaqanna gobbate ayimma gatamarate aana illachishe loosanno uurrinshaati’’ yino.
Xa uurrinsoonni lallawi konni alba keeshshitinota seeru foonqe wonsha dandiisanno deerrinni kiirre uynoonniha ikkasinni gutu loossa yawo fulate dandiissannota ikkase ammannanni. Handaaru egennaammino tenne hajo aana kaajjishshe loossanni afantanno.
budu balchooma, kalaqote latishsha xiinxalla, agaranna wolootano latisate aananna illachishshannore Sette loossa hattono Mas Ispoortete, gangalatu base, qajeelshanna heewo halashshanna kaajjishate aana illachishshinore Sette hattono Lame gutu loossa xaphoomunni 18 handaaru aana illachishshino loossa ministerete loosu minira lallawu kiiro 1263 nni uynoonnita seeru goli dayirekterchi kalaa Belaachew Dirriibahu xawisino.
ministerete loosu minna mashalaqqe xawissanno garinni aantino 100 barrubba giddo gumullannita qara qara loossano ministr dieetitte dukko Nafiisa Almahaaditenni shiqqeenna hasaawa assine looso hananfoonni. Handaaruno tantanote woyyaambe assatenna baxxino illacha afi’rate widoonni muli barrubbanni budillaancho balchooma lossate, agaratenna hasiissanno doogonni egensiisate loossa gummaammanna hexxo uytannore ikkitannota ammannanni.
Bakkalcho Bocaasa 23/ 2014
