Abbebech Maatewoos
Itophiyu kalqetenni umire ikkitino turizimete base afidhino gobbuwa mereero gaamantanno gede mootimma loossanni noota xawissino. Gumulosirano babbaxxitino wodhonna istiraateeje qixxeessatenni faajje assitanni afantanno. Konni giddonni rumuxxinoha tantanote soorro assa mittoho. Batinye turizimete jiro dikkote latishinna proomooshiinenni irkisatenni da“atanote iillo ikkitanno gede assatenni ledote haaro daa“atishshu base egensiisa qara loososi ikkinota anfoonnite.
Handaaraho wole mootimmanniti qara jeefote gumma beeqqisaancho turizime ijaarsate. Turizime daa“ataanote daa“atishshu base daa`atisiisa calla ikkikkinni gobba hakkunninni luphima miinju horaameette ikkitanno gede dandiisate.
Xaphoomunni gobbate miinji lophanno yino ikkinnina mittu mittunku qansichi konni guminni beeqqaancho ikkasi gattannokkite. Qinaawotenninna baalanka beeqqisiisino garinni uurrinsannihu turizimete handaarino xaphoomunni Itophiya biifino daa“atishshu basenna jawa miinju horaameeyyimma widira lossannoho. Kuni ikkanno woyte hanqafaancho ikkitino turizimete lopho uurritino yaa dandiineemmo.
Dr Tesfaye Zelleqe Addis Ababu yuniverisitera gobbate latishshi xiinxallo kolleejjera xiinxallote kaa`lamaancho diineeti. Ledoteno yuniverisitete giddo turizimete rosi kifilera rosiisaanchimmatenni owaatanno. Muli yannara Addis Ababunniti woganna turizimete biiro qixxeessitino simpoozeemera “Beeqqisaancho turizimenna baaloo`mitino lophore” xiinxallote borro shiqishatenni doorshu doogga worino. Isi xawishshi garinni “Beeqqisaancho turizime” yaa baalanta dagoomu kifile hedote giddo worinoha turizimete owaantenna millimillo assate. Qixxaawonke kifileno konnenna amadisiisantino hajubba aana qaalu xa`mishsha assite miwaawete shiqishshino.
Poolisenna Pilaane Beeqqisaancho Turizime Daafire
Dr Tesfaye beeqqisaancho turizime poolisetenni, maaster pilaanetenninna woloota tittirshu seerubbanni irkinsaranna guutisaano bissanni loosamara hasiisannota coyi`rino. Konne lainohunino Itophiyunnita turizimete poolisenna woloota guutote biddishshuwa keenanno.
“Itophiyu turizime latishshinna gashshooti poolise giddo beeqqisaancho yaanno qaale afi`ra hoongummorono babbaxino garinni xawinsoonniha afi`neemmo. Baxxinohunni tonnu dirita gobbate massagaancho mixo giddono baxxino garinni worroonni” yaannohu Dr Tesfaye; lawishshahono turizimete handaarira baalanti dagoomu kifile hiittoonni beeqqa noonsaro xawisanno coy noota coyi`ranno. Baxxinohunni handaaraho loosu kaayyo lainohunni wedellu shiimmaaddanna manaaddate, Iko turizimenna woloota turizimete jiro aana tantanante loosa noonsata latshshu mixonna poolisete giddo
tittirshunni worroonnita xawisino. Konneno dancha gumaati yee adhanno. Ikkolla ikkinnina xawadu garinni beeqqisaancho turizimere “Inclusive tourism” umose dandiite qixxaabbinokkita foonqete gede la“annota buuxisikkinni disaino.
Kalqete halantino mootimma uurrinsha suffanno latishshu gumma giddo “Sustainable development goal” wonsinoonni 17 jeefote gumma giddo beeqqisaancho lopho lainohunni hajubba shiqqino. Itophiyuno tenne jeefote gumma guutisate hamaatta loossa loossino. Qansootu baaloo`mitino lophonni horaameeyye ikkitanno gede dandiisate turizimete handaarino injo kalaqanno.
Beeqqisaancho Turizime Addis Ababu Giddo
Dr Tesfaye “Beeqqisaancho turizimere xiinxallote borro loosi woyte qarunni illachishinoti Addis Ababu hajooti. Xiinxallote gumi xaphooma Itophiyunnita yannate ikkito leellishate dhuki hee`riserono kayinni gobbate qaru quchumi giddo nooha turizimete lopho shettonna tirranni doogo baxxino garinni leellishshinote. Konni kaiminni aantanno hajubba la“ate wo`naaleemmo.
“Addis Ababu giddo baqqi yitanni noota turizimete millimillo uurritannokki gede sufisatenna lophose buuxate dhuka kaajjishshanno loossa hasiissanno” yaannohu Dr Tesfaye qarunni kayinni eeliidi tantanoranna daa“atishshu base afantanno woraddara kaajjishe tantano qorqora hasiisanno yiino. konne loosa dandiiniro wedella, meentonna babbaxitino dagoomu kifilla mittimmatenni qineessatenni handaarunni horaameeyye ikkitanno doogo diriirsa dandiinannita coyi`ranno. Tantanote widoonni qorqorshu hasiisannose hajo kayse; muli yanna kawa woganna turizimete handaari baxxinotanna kunino eeli woraddate tantano geeshsha dirra hasiisanosita xawisino.
Dr Tesfaye aleenni kaynse la`nummo hajubba poolisetenna sufamaancho lophote mixo aana worroonni hedo massagaano huwatanna uullara dirrisa agarraninsa yiino. konne assate ikkadonna egennotenninna murciraanchimmatenni kaajjitino guutisaano hee`ra hasiissannonsata kaajjishe qummeessanno. Baaloo`mitino beeqqonna horaameeyyimma buuxissanno seerubba heedhuro, mixotenna poolisete giddo qixxaabburo insa calla soorro abbitara dandiitannokkita coyi`rino. Konni kaiminni seeranna qara hedo loosu widira soorranno ogeessi turizimete handaarira lowo geeshsha hasiisannota buuxisiisino.
Xiinxallote Illachuwa
Dr Tesfaye Addis Ababu woganna turizimete biironna seeda yannara handaaraho loossanni keeshshitino hallanyooti halammenni loosino xiinxallo garinni; aantanno foonquwa bada dandiino. Qarunnino Addis Ababaho haammata turizimete base jiro heedhurono insa latise, egensiisenna babbaxxitino dagoomu kifilla mitteenni horaameeyye ikkitara dandiitanno kaayyo kalaqate widoonni
batinye jiffa noota bandoonni. Konnirano umi korkaati gede xawisinohuno aliidi massagaanonna eeliidi massagaano mereero noo foonqe, mitteenni loosa hoogate qarra, ikkado jiro gaama hoogatenna sarraaqantino biirokiraasubba kullanni. Baxxinohunni massagaanote qooxeessira turizimete hedo hasiisanno garinni huwate massagatenna guutisate widoonnino dhuku foonqe noota bada dandiinoonni.
“Handaaru xiinxallaanchinna yuniverisitete giddo rosiisaanchimma`ya gede handaaru aana la“oommo foonqe dhuku anjeeti” yiinohu xiinxallo faajje assinohu Dr Tesfaye; dhuku anje babbaxxino coye halashshine la“a dandiineemmokki gede assannonke yaanno. Konni korkaatinni turizimete handaari hasiissannosi doogonni baaloo`mitinonna beeqqisaancho ikkino garinni lopho leellishannokki gede qalxe amadinota xawisano.
Ogimmanna Turizime
Dr Tesfaye xiinxallosi beeqqisaancho turizime assooti lifixe loosu aana hosinokki korkaata amadisiise illaallisanni “Profeshinaaliizim” woy handaarunna ogimmate ledo xaadissanno ogeeyye ledo xaadisatenni ka`anno yekkeersiissanno hajubba kisate wo`naalino. Xiinxallosi gumi garinni; “Rossinorinna da`atisiisaanonna labbannore turizimete lophora qara ikkitino ogimma aana egennonna afamishshu noonsare beeqqisiisatenni roore fiixunni handaaru giddora e`annori batidhanno” yinanni duduwi noota coyi`rino. Adda coyi`rate kuni assooti halanyano ikko mootimmate turizime loosi minna giddo leellanoha ikkasi coyi`ranno. Ikkirono xaa yannara turizimennita qara hedo cumishiishshannori hattono Itophiyu jiro latisatenna hakkiinni horaameeyye ikkate dandiissanno egenno uytanno rosu uurrinshuwa batidhanninna dirimunni fa`nantanni hadhanno woyte mannu jiro lexxitanni daggannota coyi`rino. Ikkollana mittu hashshinni konne qarra tidhanna konne handaara ikkadunna lifinxo ogeessinni massaga dandiinannikkitaati hedosi coyi`rinohu.
Labbino doogonni babbaxino rosu handaarinni maassantino dhaggete, baattote ofolla, kalaqamu sayinsenna bayoloojete ogeeyye turizimete handaarira bobbakke afantanno. Kuri ogeeyye turizimete handaari ledo xaadino roso adha hoogurono handaaraho hasiisanno wole agimmate kaa`lo assitannore ikkansa kulanno. Konni daafira konni widoonni ogimmate gobbaanniiti yaatenni ka“anno abbooshshi doogimale ikkasinna handaaraho baaloo`mitino lophora hasiissannore ikkansa coyi`rino.
Handaaru Fullahaanonna Turizimete Lopho Kaa`lo
Turizime halanyunnino ikko mootimmate bissa giddo afantanno hajo la`annonsa bissanni irkisama hoogguro gumaame dikkitanno. Qarunni qinaambe, sumiimmenna amaalama hasidhano addi addi uurrinshuwa beeqisiisanno handaaraati. Baxxinohunni aja e“o noonsa dagoomu kifillanni kayse handaaraho bobbakkino addi addi bissa karsatenni baaloo`mitino turizimete lopho abbate fulahaano poolise, istirateejenna addi addi saynsaawe ikkitino xiinxallo aana qeechinsaha assitara agarranninsa.
Jeefoteno
Haammata mashalaqqe leellishshanno garinni Itophiyu manchu sirchi afamino gobbaati. Sase miliyoone dirra ale diro kiirsiisinohu “Luusi” hu woy Dinqineshi miqichi afamino gobba; Itophiyu arebiiku buni sirchino afaminowaati. Kalqenkehu seedu xashshi kolishshu abbayno afamannohu Itophiyahooti. Arta“alle giirate ruqano garbinna kalqenkehu eaafulchunna iibbillu bati`no base daaloolino afamannohu Itophiyu giddooti. Konne calla dikkino. Itophiyu Nigist Saaba gobbaati. Muse hajajono Itophiyaho Aksum Tsiyooni huuccatto mine afantanno yine ammannanni.
Kuri gobbaanni boohaarate injiitannori haammata hulfamu gorbuwanna iibballicho hattono Addis Ababu giddo batinye dhagenniti, budunna kalaqamu jiro nootano anfoonnite. Itophiyu batinye kalaqamunnita, dheggete, angate ogimmatanna budu dona UNESCOte borreessiisatenni Afrikaho umi gobba ikkate dandiitino. Itophiyu kalaqamu jironni, dhaggetenna budu donanni jiroo`mitino daa“atishshu base noosenna tenne donano UNESKCOte borro aana batinye borreessiisatenni Afriku gobbuwanni umita ikkiturono gobbanniti turizimete handaari kayinni hasi`nanni bikkinni hanqafaancho ikkitino doogonni woy hasi`nanni deerrinni lophinokkita mashalaqquwa leellishshanno. Ikkinohurano egennonnita, murciraanchimmate hattono hasiisanno illacha aatenni gobbanke daa“atishshu basenni horaameette ikkitanno doogo kalaqa hasiissannota handaaru fullahaanchi buuxisiisino.
Bakkalcho Bocaasa 16 / 2014
