Abrahaam Saamueel
Sidaamu daga giddo minu galate calla ikkikkinni saala diphate, ayirrinyeho, afamate, ha`nura jiro ikkasi, su`maho, wkl garinni horoonsi`nanni. Alichaame gobbara Sidaamunnihu budu mini leemunninna haqquni loonsanniha ikkanna, halallitetenna gammoojjete gobbara haqqunninna hayissotenni loonsanni. Budu mine loonsanni gari haaru garinni mixi`nenna akkala gatamarate loonsanni loosono amadanno.
Sidaamu budu mine loonsanni gari Sidaami daga giddo mudhino egennonna hayyonni ikkinota xawinsanni. Mine mi`nate hasatto no manni, umo asse isi widoonni assa hasiissannorenna loosu uduunnenna haqqa qixxeessanno. Konnira, haaro mine loosate hedino manchi balaxe minu loosira hasiissannore udunne gamba assenna qineessa hanfanno. Mine loonsanni uduunne mine loosi`ranno manchi gamba assir`rannohu umisi, fiixisiwinna jaallasiwiini ikkanno. Kuri qara qara ikkitinori loonsanni uduunni minu dammatte, xarra, woy kanche, leemma fukkote ikkannohu leemma filloonni honce, fukkinanni hayisso, ussurranni diikkicho, waalchu, heellicho, xushsho, tuuqqa wkl uduunne gamba assa woy mine minnanni baycho shiqqi assitara dandiitanno.
Minu loosira hasiissannore ikkino uduunne qixxeessi gedensaanni minu uurranno base doore gaata la`nannisi gede ilinosi anna xa`manno; annu hoogiro wosiilaho woy olluu geerichira amaa`lanno. Olluu geerri minu uurranno gara, albaanni gatanno baycho, saada fultannowanna e`anno hattono uurritannowa, wodha, siittu kukkubbannowa, hagii`runna yaaddote yannara caale ikkanno baycho woy nafara e`nanniwanna fullanni furcho noota hattono diilallo bubbissanno raga seekke lae minu xinta xintinanni.
Sidaamu budu mine xintinanni woyte qalete gede ikkinoha hasi`nanni daafira heelliicho uuritanno mereeri baycho haqqicho qanse hasi`nanni hala`linyi geeshsha lekkatenni bikkine haqqicho qansonni basera xushsho usurre gaangaawasi dooyissine malaate worrani. Kuni gaata la”ate loosi Gaata dara” yine woshshinanni. Minu hala`linye gumullannihu minu annira noosi minu maatenna saadate kiironniiti. Geerru mine bikkisinni aleenni hala`linohanna ruukkinoha ikkannokki gede amaaltanno.
Jawa mineeti yinannihu 25 haruma ikkanna, xaphoomu doyicho 50 haruma ikkite heelliicho noowinni kiiranni daafira heelliicho uurritannowa masinchu haqqa wore ussurre malaate worranni. Masinchu haqqi aana haayisso ussurre gojaamu bitirannokki gede assinanni. Sunfe, lame lame xarra albaanninna badheenni furchote badheenni qansanni. Kuni loosi jeefo afi`ranno woyte minu xintira mine sanfanni. Mineho safo tunganni barra Ayaanto woy dancha barra la”annoha xa`mine hakku barri “Adula” ikkiro sanfani.
Minu loosi duucha yannara mannu irshu woy gatu loosinni fooliishi`ranno yanna ikkanna moolu aganini giddo ikkannokki gede assinanni. Moollete agani yannara ikkannokki gede hasi`nannihu mine loosate horoonsi`nanni uddnnichi woy xushsho quffe dancha ikkitanno daafiraati. Moollete yannara mannu waa hooge lagaho ha`re dirre abbate ayirranno daafiraati. Way mule noohu kayinni moollete yannara woy arro mine loosate hoollannosihu dinosi.
Minu anni mine loonsanni uduunne gamba assanni hee`re minu qalchira ikkanno uduunne gamba assanno. Qalcho xintannoha ikkado ogimma noosi mancho horoonsi`re qixxeessanno. Kuni qalchu loosi albillicho beettu beettira sa”annohonna budu minira biinfillehonna kaajjilleho qorophotenni lonsanni.
Minu qalcho loosate kaajjadonna hoolo ittannokki diikkichi woy hoophe hasiissannohura shae qixxeessinanni. Tini matoote kaajjadu diikkichinni mittowa qolle usurranni. Konni qalchira loonsoonniti doycho matoote mereero shiimmaaddu siqqote gedee hilo ogeessunni qorophotenni sukkinanni. Sukkinoonnita usurranni doyissine xaanxanni. Doycho lexxitanni hadhanno woyte qafote g ede hala`linyu lexxanni ha`ranno. Maagara sukkinanni haqqa uulllate irkinsanni shiimmaadda haqqa lamente doycho qalchi mereero heellichotenni alira qolle suntanni.
Lamu qale labbanno doycho lamunku Sidaamu annuwi Bushenna Maldiyunni lawisiinse loonsanniha ikkanna, heellichote hundaanni worranni seesi budu gashshooti amanyoote riqiwanno. Heelliicho qolte mootoollunni lawinse lonsanniha ikkanna, haammata addi addi haqqete dani maagarahonna wolootta owaantera hossannori Sidaamu Daga addi addi ilamate sirchi karsu guma ikkitinota leellishate ikkinota annuwu coydhanno. Minu qalchi seendillunninna hala`linyufnni lexxanni ha`ranno woyte harammaddu haqqinni woy (shiefira) irkinsanni, uullate irki`re uurranno gede assinanni. Arrishshotenna xeenunni hoqannokki gede fukkine keeshshinshanniha ikkanna, qalchu loosi goofanno woyte ollaaho kaa`lote seerira woshshatto assinanni.
Woshshatto assinooniri seeru miilla gamba yite albisaanchinsanni woy murrichunni looso beeqqite qacha adhitanno. Minu xinta balanxe sanfoonni daafira uynoonnisi hala`linyinni xarra kaaysate gaangeessine bale ummanni; bushshunna hoolotenni gawajjantannokki hoommete woy koosotenna kolshshu haqqinni xarra woy minu damatte uurrinsanni. Xarra uurritanno bale 60-80 saanti meetireeti; boyete hala`linyi 40 saante meetire ikkannota hendanni. Budu mini albaanni qara furchote waalchinna minu badheenni fullanni furcho heedhannohura waalchu base bale diummanni.
Lamunku waalchira furchote hala`linyi 50- 80 saante meetire ikkannoha albira qolle heellichotenna xarrate ledo mine amaddanno maagarra mitte mitte furchora mitteenni shoole hoolonna bushshu hoshooshannokki haqqinni guwanetenni waalcho uurrinsanni. Waalchoho hasiissanno haqqi hoomme, waaddenna woloota kaajjado haqqe konni loosira hosiinsanni.
Qara qara damatte xarra uurrite ka`u gedensaanni maagarunni usurate looso loonsanni. Mine maagarunni usura qorophotenni loosate murrichu harunso assanno. Bainori hee`rirono diinge qansanni. Geerru loosu qooxxeessi darga doytanni amaale uytanno. Xarra uurritanno yannara loosu lowo gede ayirranno daafira minu anni coommado budu sagale qixxeesse jilanno. Gorrono shiqishanno. Jilaho maala ganfe waasu ledo shiqinshanniha ikkanna jilano “Barare” yinanni.
Sufeno, gannoonni minu qalchi xarrate mereero eessine shiima heellicho aana suntanni. Miilla uminsa uminsa qacha beeqqitino garinni qalchu gaangaawa shaaladdunna seedaanna maagarra “Heercho” haawinsenna uurrinse sukkateni loonsanni. Konni loosi harinsho aana minu midaadi hala`lanni alilichonno lexxanni ha`ranno. Uulla heedhe loonsanna minu gotti yee heellichote sutamanno woyte minu hundaani uurrinsanni haqqe qixxeessite uurrite loosate woy gowate widira hadhanno. Mine loonsanni woyte tini kifile luphiima ogimma hasidhanno daafira qorophote loonsanni. Looso loonsanni woyte loosu anni buna, sagale, agatto, gaayya huubbanno geerrira, hoofe corqannohura shiqisha noosi. Minu looso murrichu nna kaa`litannosiri rosamino garinni harunsitanno. Shokkino baychi leelliro diigge biddi assinanni gede kultanno.
Mittu mittunku miilla qachansa beeqqitu gedensaanni mule noohu ledo taalo ha`ra hoogguro minu giddonna gobbaanni gonabanni ha`nanni doycho xaaddukkinni lamu qachi mereero badooshshu woy waaco kalaqanni shokkanokki gede murrootu harunsitanno. Minu loosi aana mittu manchi mulesi noohu ledo taalo ha`ra hoogiro murrichu korkaata xa`me biddi assanno gede kulanno. Konni garinni, minu xinti lophanni dayee xarrate aana foolishshi`ranno.
Xarrate gede qansanni haqqe aleenni dirrino maagari handaari ledo xaadinse usurranni. Tenne yannara, minu mittu midaadi widira duuramanni xeenu woro hige dirranno gede injeessanno. Konne buuxote looso yine woshshinanni. Minu aliranna midaadu widira duurame uurranno gede irkisannoti xarranna maagaru mereero haawinse worranniri minu suwe uurranno gede maagarunni roortanno haqqe woy damume magandanni. Aliidihu minu loosi jeefisamanno woyte yannate geeshsha qasame nooha buqqisatenni suwinoha hoonchu, waaddunna koosote haqqinni qixxeessinoonni heelliicho uurrinsanni. Xarra shotu garinni giggiltannokki daronni xarrate giddora suuqatenni udisiinsanni. Aanaho daro giggiltannokki gede assatenna biinfillu heeranno gede kokkosote daro udisiinsanni. Aliidi qalcho biiffanno gedeaasine haayissotenni fukkinanni; haayisso shirri yitannokki gede aanaho gaangeessine kaajjado xushshonni usurranni. Jeefoteno mineho biinfille aanno.
Sufe gatanno loosi mine hayissotenni diwa ikkanna miilla hayisso mindanniwiinni qeechi qeechinsaha midde abbiteenna woyyino rosichi noosi manchi mine hayissotenni diwanno. Miilla qeechi qeechinsa hayisso shiima ahiima usurtanni minu aana gidde biddi assanno manchira oltannosi. Loosu rahanno gede lame ikkite dibbara dandiitanno. Mine hayissotenni diwate loosi goofanno woyte minu heellichi qacce aana baxxino garinni buuyyotenni usurre loonsanni. Kuni mineho biinfille aasinni ale ce“a diigannokki gede assanno. Alichaamo qooxeessira mine guggulate hosannohu leemmu hoonce ikkanna iimaanni shaalado assine darre qixxeessinoonni leemmu sheekkanni loosamanno. Sufeno minu biddi yee tuuqunni kaajje uurranno gede assinanni. Tuuqu ledo mine kaajjishshe uurrissannore mottete tuuqo kaaynse mine bayidhanno gede assinanni.
Minu xarra darratenninna hayissotenni diwame suudesi amade uurri gedensaanni minunniti giddoyidi kifilla loosantanno. Sidaamunnihu budu mini giddosi babbaxitino owaante uytanno gede assine babbandoonni kifilla noosi. Kifilla babbadate loosono yanna adhine angate ogimma noosi ogeessinni biifinse gumullanni. Budu mini gashshaanni goxanno holge, lalu hadiro, boosaallonna babbaxino uduunne worranni kifilla amadanno. Lalu galannowa mannu ofollannonna goxanno holginni dukkotenni woy golunni bandanni. Tini dukko woy golo qunxoonni haqqenni woy leemmunni loosantannoreeti.
Bakkalcho Bocaasa 9 / 2014
