Abrahaam Saamueel
Saiha sasu diri kawa Itophiyu mootimma Turizimete handaarira baxxino illacha tugge loosansanni illete leellannori duuchiri no. Gobbanke egennote kaima; Manchu sirchi hee`rannoti; “Balaxxino gobba”; dhaggete, addi addi doninna biifado ikkite kalaqamu baalu leellannowa ikkasenni kalqete deerrinni la`ne gundannikki turizimete jironni albisse dureeyye gobbuwa qote gaamantanno.
Ikkollana, tenne baala jiro kikki’lasera hanqaffe heedhurono sa`u yannara hasiissanno doogonni “Egensiisate looso” ikkadu garinni loonsoonnikki daafira, daa”antanni baycho garunni iillado assanna latisa hooga wolu qarri ledo amadame hasi`nanni deeri miinji horo ikkadu garinni afi`rate didandiinoonni. Konninni sae, kalqete dagoomi “Ninkeha” ikkinoha, ayimmankenna wolambinatenke leellinsheeemmoha xiinxalline anfeemmokki gede asse keeshshino.
Qarru konni callunni goofikkinni “Ayiddu mishinoha olluu di ayirrisanno” yitannona annuwa gede addi addi daa”attote baychi muleno heedhannotano ikkito xeertote gobbate giddo daa”ataano daa”atte uminsa dona, dhagge, kalaqamu turistete baycho la`e hagiidhitanno gede assate loonsanni loosi woffi yiinoho. Kuni leellishannohu qara gede “Ninketa” ikkitino jironna miinja seekkine daa”anteemmota agurranna su`ma nafa anfeemmokki gede assatenni aleenni, dagoomittetenna miinju horo ikkase buunxe gawajantannokki gede nafa agarate didandiinoommo. Aleenni kaayinsoommo qarrinna hedote anje turizimete handaara haammata dirrara woffi yee keeshshinota Mootimma assitino keenonni buuxxinohura sa`u dirra kawa baxxino illacha tugginota babbaxxitino doogonni xawinsanni hee`noonni; soorrono dagganni noota la”ate wo`naaloommo.
Muli yanna kawa nafa, sasu diri soorrote yanna giddo xaphoomi ministirichi massagonni Addis Ababaho addi addi baycho haaro turistete daa”atote baycho latisa dandiinoonnita, xaano addi addi base Koyisha, Gorgora, Wonconna wolootano jajjabba baycho latishshu pirojekite faajje assinanni hee`noonni. Konnirano, Turizimete Ministirenna la`anno bissa wirro tantanate looso loonsanni hee`noonnita afi`noommo mashalaqqe qummi assitanno.
Turizimete tironna kaimase
Kalaa Izira Hayilemariyamihu xa Turizimete Ministeerera hundaanni xaphi assinoonniti “Itophiyu Turizimete” biirora Dagate Xaadooshshi Aliidi Ogeessaati. Ogeessu Halantino Mootumma Kalqoomu Turizimete Uurrinshi (UNWTO) worino tiro xawisanni, turizime, turizimete daa”ataano yine bandoonni manninni gumulamanno. Daa”ataano qara gede heehdanno qooxxeessinni ka`e ajanna mittu diri keeshshonni ayyaana ayirrisa, yanna saaysanna gangalata, loosoho, fayyimmate, rosoho ikko wole hajora mittte qaenni wole qaera hattono daa”atote baycho ha`ra turizimete tiro assine uynanni yaa ikkinota ogeessu kulino.
Turizimete handaari tiro konne ikkituro, mitte gobbati turizimete eo aleenni xawisino illachira babaxxitino gobbanni dagganno mannooti wiinni afi`nannita ikkitinota coy`ranno. Tini eo hattenne gobba daa”attara dagganno turistooti kiiro garinninna hattenne gobbara dagge keeshshitanno yannanni gumula dandiinanni. Daa”ataano mitte gobbara hadhanno woyte hakko keeshshitanno gede assa kayinni shota ikkitinokkita xawisanno.
“Eote mixo amandiro latisateno loosa xa`manno” yaannohu Aliidi ogeessi, turizimete owaante aa kalaqamunni afi`rinoha mannu wodana goshooshannoha, woy hagiirsiisannoha, xiinxallote kakkaasannoha kalaqamu jiro (waa, dubbo, haqqa, saadate sircho, baattote ofolla), dagoomu karso insa woga, budenna balchoomanna dhagete dona gudise xaphi assanno.
Daa”ataano goshoshatenna keeshshitanno yanna seedisate loosama hasiissannoha latishshu loosi nootano ogeessu kulanno. Babbaxxitino gobba qansooti rosohonna addi addi xiinxallo assite dagganno gede dandiisiisannori isilancho ikkitino owaante aate hoteellanna daa”atote uurrinsha, kalqoomu konforaanse harisate dandiinannihu adddi addi harinna xintu latishshi, fayyimmate uurrinsha, keerunna ga`labbo, hodhishunna telekominikeeshinete latishshi turizimete looso halashshate albilicho hexxotenna jifote yaanni kulino.
Maa Loonsanni hee`noonni?
Aleenni tittirshunni kaayinsoonnite gede Turizimete Ministire hundaanni haaro tantanonni karsinoonnihu Itophiyu Turizime Daa”atote baycho latisate hattono gobbaydinna giddoydi daa”ataano goshooshate looso loonsanni hee`noonnita coy`ranno. Mootummano konni handaarira illacha tugge loosanni nootano kulanno.
Saiha Wocawaaro aganira ayirrinse sa`niha amma`notenna budu ayyaana lawishsha assine adha dandiinanni yaanni kulannohu aliidi ogeessi, ‘’Hattenne yannara kooviidi-19 fayyanna ga`labbote qarri hala`le noo yine anganke xaaxi`ne ofollineemmo gede assinkekkinni Masqala, Irreechanna haaru diri ayyaana Addis Ababu Quchumira loosoho daggino babbaxxitino gobbuwa wosiniranna qansootira hattono gobbaydi daa”ataanora Itophiyu giddo noo turistete baycho egensiisate looso harinsanni keeshshinoonni yee coy`rino.
“Turizimete Ministirenna hundaasiinni woshshinanni uurrinshahu qarunna mittu loosinsanna qeechinsa Itophiyu Turizimete jiro egensiisate; danchu loosi gatamarsha assate; looso loosate hattono qara gede miinjaho ikkitanno eo eessatenni gobba umise qeecha fulate yiinohu Aliidi Ogeessi, kinsannikki budinna amma`note jiro, donanna babbaxitinota kalaqamu baycho latisatenna egensiisate qeechi noota xawisino.
Mootimma konni handaarira uytino illachinni muli yanna giddo illete leeltanno soorro daggannota buuxisino. Baxxinohunni, tini yanna kooviidi-19 fayya taraawo noo yanna ikkiturono, turistete ogeeyyenna uurrinshuwa angansa xaadhidhe ofoltinokkita kule, alba noo foonqenna gatinore wirro qolate hala`ladunni loonsanni hee`noonnita qoleno gobbate gidoo daa”ataano Haaruudde turistete baychi halashshate loosonna turistootu daa”attanno gede loosu loosamanni noota leellishino.
Turizimete handaari aana turistete baycho latisate hattono rosaminoha turistete baycho daa”ataano daa”attanni seeda yanna keeshsho assitanno gede loonsanni qoleno haaro turistete baycho egensiisate loosono loonsanni hee`noonnita xawisino. Konni garinni, mootummate uurrinsha calla ikkitukkinni turizimete handaari aana bobbakinori hallanya, daa”atiisanonna wolootta uurrinsha irkisa noonsata xawisino.
Kalaa Boggaale Abbehu “Dayinesti Itophiyu Tuure” yinanni uurrinsha loosu harisaanchooti. Itophiyu giddo noo daa”ataanono ikkito gobbaydi turistooti la`e egentinokki turistete baycho loose egensiisannota xawisanno.
“Muli kawa Itophiyu giddo kalaqamino ga`labbote qarrinni haammatu turistete baycho ikkinohu Aliidi Itophiyu kifilera noowa daa”ataano ha`ra agurtinota kulinohu Qaru Loosu Harisanchi, kalqete dagoomi daa”ataano gobbate giddora daa hooggurono ga`labbote qarri nookki baycho Addis Ababaho noo dipiloomaate, addi addi loosu sooreessimanni kalqete dagoommi uurrinshara loossannori kumunni roortino qansooti aana illacha tunge loosatenni turistete baycho la`anno gede egensiisate qeechi noota kulino. Kuri gobbaydi qansooti foolishote yannara heedhanno gobba seekkite affa`ranna daa”atote baycho la”ate hassatto noonsareeti. Konnira, insa hasatto wonshate mixi`ne loonsanni hee`noonnita coy`ranno.
“Gobbate giddo noori baara widi qansootinna Itophiyu daa”ataano Addis Ababaho mule noore biifino baycho seekkine daa”attanno gede assinanni hee`noommo yiinohu Qaru Loosu Harisaanchi Kalaa Boggaale, qara gede shalleetete harinsho (bayki Turizime) egensiinsanni hee`noonni. Wolu kayinni, bude egensiisate olluu daa”ato assatenni daa”ataano haaro gade afidhanno gede assate seeda yanna keeshshitanno gede assate uurrinsha kaajjite loosanno.
“Turistete baycho xintu latishshi qarri hee`rannokki gede assate ilaalahonna hattoo lawanno baycho lowo qarri diabbanno. konne tirate lekkatenna yowolote hodhishira xaa geeshsha mittu qarri nookkita kulanno. Duucha yannara kalaqamunna mannu loonso dano illitannokki gede assate furcho qixxeessine turizimete handaarira hasiissanore loosa noonke yiino. Konniraati haaruudde turizimete baycho leellishate qara gede illacha tunge loonsanni hee`noonnihu; egensiisate loosono albilicho kaajjadu garinni loonsannita kulannohu. Xaa yannara, mootumma Addis Ababahonna wole quchummara latisanni nooha turistete baycho egensiisate loosono lonsanni hee`noonni yiino.
Muli yanna kawa mootumma Turizimete handaari Itophiyaho badhete miqicho ikkinota ammante baxxino illacha tugge loossanni leeltanno. Hala`ladda latishshu loossanna pirojektubba loosanni no. Konnira, tenne dancha kaayyo horoonsi`ne ayii coyinni balaxo uyne milli yaate. Baxinohunni, hallanyu handaarinni bobbakino dureeyye turizimete handaaririnni wosina adhate looso, egensiisate, dikkote latishshi aana, daa”atisano uurrinshano beeqqaano ikkitanno. Konninni afi`nanni gumi gobbanke kalqete leellishate hattono miinjinninna danchu su`minni gotti assate noosi qeechi jawaho. Keerunni.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
