Abrahaam Saamueel
Sidaamu bulduudu budi annaati. Kalqe maala`litannoti; dagge daa”attannoti kalaqamu, dhaggetenna mannu loosino budinna balchoomu noosi. Hattono, Sidaamu giddo calla mudhino egenno afidhino dagaati.
Yannaasinchu bayiriidi seeri kalaqamikkinni uminsa ha’nuru seerinni gibbo giwansho tirtanni sa’ino daga, gobba gowe amadanno budi noose daga halaalu aana safantinote.
Ikkinohura, techo budu gafinkera Sidaamu daga ikkado gede seekkenna biifise xawissanno bude, hornya, giddo egennonna wolootano hala`ladunni la”ate wo`naaleemmo. Dancha niwaawe ikko`ne.
Halaale
Halaalu Sidaamu daga halaalancho ikkite halaale calla cooyidhanni dawa nookkiha farcidhanno harinshooti. Halaalu Sidaamu daga giddo bayra horynaati. Sidaamu halaalu ka`a yee xaa`rannori dino. Amma`note giddono halaalu maganu ledo xaadisanno buusa ikkinota ammannanni. Halaale gorsikkinni hee`ranno manchi dagoomu giddo jawu adhamooshshi noosiho; Mannu macciishshannosiho. Wole widoonni, halaale gorsanno manchira umisirano ikko wolehono dancha dikkannosi yine dagate giddo ammannanni. Konne ikkino daafira, mittu manchi yawo woy halaale shokkisha, hattono halaale fuga dagate giddo eiff`ne gimbannite. Halaalu doogonni bayroonyu, halaalu, mimmito ayirrisa jawa baycho afidhinote.
Dagoomittete heeshsho giddo halaale soorra, halaalu doogonni wirri yaa di-dandiinanni. Halaale beeshshanna xooqa hasiissannokkitanna shokkisha huntannota ammannanni. Jajjabbu geerri halaalu hasiishshanna halaalu doogonni fulle hee`ra dandiinannikkitanna iillitanno gawajjo jawa ikkitinota qaaqqohonna lophanno beettira hattono ajahonna akkallaho halaalu maatiro seekkine afuu murgonni, seesi qalotenni hattono addi addi maammashshinni kullanninna amaallanni. Halaalu daafira kullanni doogo afuu murgonna seesi qalo konni woroonni shiqqino garinni xawisate wo`naaleemmo.
“Mitu ayiddi halaale gudanno; mito ayidde halaalu gudanno” yinanni. Togo yaa mitu manni halaale digorsanno; Halaale dimaaxanno. Mito kaayinni halaalu umisi gudannonsa; gatona yaannonsakkita leellishanno.
“Hoonchu haqqinna halaalu keeshshirono difugudanno”, “Halaale gudeemma yite diishsho koshu giddonni fulte qaete ofoltino” yaatenni yaattotenni wole halaale gorsinohura maammaashshunni togoonni kullanni.
Mittu manchi mannu halaale gorse woy gumulukkinni reyinoha ikkiro isi fiixa ikkitinori kuni halaali hasiissanno mannira assa hasiissannore assanno. Hattonni, mittu manchi aana halaale shokkinshe hee`neennanni reyro lubbote nafa hoogiro isi halaale fushshinanni; konne looso oososinna minaamasi noowa gundanni; oosonna minaama nookkiro mooggisi aana gundanni; halaalu gatannota dibanxanni. Halaale dawino woy dassino, halaale kade saino manni aana danchuri dixaadanno; maganuno hanqanno yine ammannanni daafiraati. Halaale dawisanna gorsa hooga saadanna jajja danotenni gatisate. Halaale shokkishino manchi saadaranna jajjaho dano daggannota Sidaamu daga buuxxe affino. Wole widoonni halaale wirri assa hooga sadateno ikko kalaqamu qoosso ayirrisatenna ayirrisiisate jawu qeechi noosi. Lawishsaho, mittu manchira lame woy sase galte heedhassira dandiitanno; konnira, mini anni umi galtesi ayirrisa noosi. “Meyaate halaale digorsinanni” yinanni. Ficheete Ayyaani daanno woyte baayra galte mineeti sagale ita hananfannihu. Togo assa meyaate halaale agadhate yaate.
Affino
Affino hajo la`annonsa daga woy manni songote giddo hasaawi yannaranna gumulo uynanni woyte giddo noo manni beeqqaano ikkate kaayyo uynanni doogooti. Affino yaa daga macciishitiniyya yaate. Togo yaa daga anfoommo yite hedonsa warxate doogo afidhanno yaate. Songote geerchi affini yiikkinni mereeroho ea dihasiissanno. Beeqqaanote affino iillinshi gedensaanni hedo adhite coy noowa seekkite buuxxe hedonsa worte irkisse sumuu yaateeti. Jeefoteno mittu gumu noowa higatenna baxxitino hedo heedhuhuno hedosi aara kaayyo aateeti.
Sidaamu budinni mannu hasaawanna “Affini” yinikkinni hedo di uynanni; mereeroho ea didandiinanni. Mittu gawajjo iillitino manchi umisi qaafo adhara albaanni mulesi noo mannira woy jajjabbaho “Affini” yee egensiisate budu gadachanno. Mulesi noo mannira woy geerraho affini yiikkinni qaafo adhinoha ikkiro, budu qoricha woy seera woranno. Affini halaale fushshate halaalancho farco aate hattono yoote minna ledo kaajjadu xaadooshshi noosi. Halaale buuxatenna filate hattono suffino qaafo widira sa”ate guma doogooti. Kunino ikkannohu affini yaatenni beeqqaano ikkitino dagara hedonsa uyte irkisanno gede kaayyo aateeti.
Fokko
“Fokko” minshe, busha akate hattono shollinyu daannokki gede hoo`late adhinanni qaafooti; dagoomittete heeshsho giddo meessi tiia kisannoricho loosa hoogatenni meessaneete qorophateeti. Shollinyu daannokki gede assate hoolloonniricho kisa shollishshanno. Sidaamu daga heedhannohu dagate ledooti; dagate giddo fokko ikkinore loosate mannu mayaannoe yaannohu tiiu noosi. Konne loosummoro ane daga, fiixu firu mayaannoe? kuni fokkote yee eemaramanno gede assanno. Lawishshaho:- miteekke gibbo ka`uro mittu manchi ledosi nooha jaalasi hune ha`ra fokkote. Togoore loosanno manchi losso bainoho, mine seejjinoonnikkita leellishanno.
Albi yannara Sidaamu daga meessi aana shollinye woy fokko abbannorichi daanno yee reyoote geeshsha sharramanno. Geedhe mininni fule afannokki geerchi fokkifate oosote albaanni busha gede ikkeemmo yee sagale ita agure mulenni reya hasi`ranno.
Wole widoonni eweli “Fokko” fulino yinanni. Togo yaa umisiha qeechasi mannu hasaawisikkinni gumulanno. Lawishshaho; dagoomu giddo noosi qeecha fulinokki manchi fokkifata dikkino yinannihura fokkifate hasiissannosire wonshanno. Manni woxe adhe woy liqii`re qolikkinni keeshshanno manchi fokkifata dikkino.
Barcimate iillitino darawosi woy luwaho iillitinori giddo mittu waajje badhera higiro “kuni darawosi woroonni higanno; Fokko dinosi?” yine he`minanni. Darawosinni woroonni higino yine minshanni, diqantanninna shollinshanni.
Seeyaanyo.
Sidaamu giddo mittu darawosi ikkinokki manni ledo haariima, qoteho ofolla siatate yaate. Tini minshenna shollinye abbitanno doogo gargaratenna dagate hedo cu`mishiishate kaa`litannote. Wole kaayinni, mitte beetto mine heedhe godobbe ila shollinyeho. Mittu manchi sadanna haqqe annu fajjikkinni woy xa`minikkinni kisa, adhanna dola qoleno minisi galte ledo soorranna iilliro siyaata ikkitinota kullanni.
Daawoe
Daawoe Sidaamu daga hawalle keerunni dayitto yite dancha yortonsa saaysate horoonsidhanno. Daawoe Sidaamu dagara mimmitu ledo noonsa baxxille leellishate horoonsidhanno budi xawishshaati. Daawoe yiinokki manchi diinaho yine adhinanni. ”Daawoe bushshu” yaa Sidaamu daga giddo rosamino gadeeti. Daawoe Sidaamu budi giddo quqquxammoonnita xawisate mitte doogo ikkanna, wole widoonni daae giwinoha diinu gede assine kiirranni.
Daawoe bushshu yine manna adha Sidaamu daga giddo jawa baycho uynanni. Mittu manchi wosinchoho noosi ayirrinyenna quqquxamasi leellishshate “Duunchu daae, suqqu daae, buqqisu daae, maanchu daae, kotichu daae, kototu daae” yee xawisanno.
Gondooro
Gondooru sa`ino huno araarunni gunde wirrro gibbo heedhannokki gede assate horoonsi`nanniho. Gondooru keere batisate; dagoomittete xaadooshshe kaajjishate jawu qeechi noosi budu hornyaati. Sidaamu budinni mimmito shitino daga hajo araarunni ti`rate mimmitu ledo wirro rabbisidhanokki gede assate gondooro eessinanni. Ilantino qaenni darante wole gosawa hadhe heedhanno dagano busha barra mimmitu ledo gibbo kalaqantannokki gedeno assate gondooro e`anno.
Wole widoonni, Daanichu, amboominna dubbu saada jaddo iillishshannokki gede assatena gargarate mite mite daga saada gorrite dubbu saada ledo gondooro e`anno. Tenne dubbu saada ledo gondooro e`ni gedensaanni mannunna saadate aana jaddo di-iillishanno yine ammannanni. Qoleno wolu hedeweelcho gawajjo iillishanno yine ammannannirinni way laga, giiranna dhibbu woy fayya heedhuro gondooro e`nanni. Gondooro e`ino dagano qoropha noonsa hajo aana seekkite qoropho assitanno. Keerunni !!
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
