Miinju fullahaano huwachishshanno garinni, miinju callisi uurrannoha di-ikkino. Miinju dagoomunna politiku millimillo ledo kaajjadu xaadooshshi noosi. Baxxino garinni miinju politiku ge’ne ledo jawu xaadooshshi noosi. Politiku gea hoogiro kiphotenna olu yannara miinju lowohunni hembeelanno.
Itophiyu dhaggenni Birra 24/2013 M.D bunshetenni dhaggete giddo kolishshu mazigawi aana borreessinanni barra ikkinota batinyu xuruurtanno. Barruno cancishaanchu HWHTni Lemuu diri ale lubbonsa uyte agartanninsa keeshshitino Itophiyu Gargartote Olanto Aliyye hajajo miilla aana goxxinowa gano iillishatenni Itophiyunna dagase aana ola fantino yanna ikkaseeti.
Naaxxaleette gaamo assoote harunseno Itophiyu hasi’rannokki oli giddora eate gadachamino. Sai diro hanafino olinnino iillitino mannoomitte gawajjonnino gobbaanni haammata gobbaydi xiiwo harunsiisanni afamanno. Baxxino garinni Itophiyaho xaphooma miinju aana jawa xiiwo illishanni noota ammannanni.
Federaalete mootimma e’ino oli hasidhenna balaxxe hedde qixxaabbinohanna baajeette gaammoonniha ikkinokkihura diroho amandoonni baajeette gobbanni irkishsha hasi’nanniha ikkara dandaannota xawinsanni keeshshinoonni.
IFDR Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy Ahimedihu, sayinsummo Ellu agani jeefora dagate riqiwaano amaale mine afame Federaalete mootimma Tigirayete Qoqqowira olu gobbaanni mannoomitte qoosso irkora xibbee miliyone ali birra fulo assitinota xawisasi qaangannite.
Woxawaajje 27/2013 M.D gobbanke miinju akatanna gumulsha laise xawishsha uynohu IFDR Miinju Ministeere Deeti Dr Iyyoob Tekkallinyihu, “olu iillishino mannihimmate kisaarinni gobbaanni miinju aana gobbaydi xiiwo iillishasi xawoho. Kayinni tittirshunni xiinxallame gawajjote deerri afama noosi. Olu miinju aana iillishanni noo xiiwo leellishate geeshshira sai mittu agani giddo calla mootimma olu korkaati kalaqino mannoomitte kaa’lora Honse Biiliyoone birra fushshitino” yiino.
Konni aana olu fulo lendanni woyte kaajjado waagu lexxo miinju aana xiiwo kalaqino gedeno xawisino. Mootimma seera ayirrisiisatenna gobbate keere agarsiisate yite lowo womaashsha wolootta miinju handaarranni tareessate gadachantino gedeno coy’rino.
Yannate Tigirayete oli gobbate miinji aana kalaqa hanafino xiiwo leeltannotanna mootimma morontannokkita ikkitinota qummeessinohu Dr Iyoob, olu abbino fulonna kalaqanni noo xiiwo shota ikka hooggurono miinju uurrino safo hoshooshantinokki gede saonka gumulshunna hexxo noo gedeeti xawisinohu.
Babbaxxitino miinju fullahaano insa widoonni, olaho fulo assinanni woxi wole miinju hajora hosannoha ikkinota kaysatenni olu techono ikko ga’a gobbate miinja madiissanno gede xawissanna macciishshinanni. Konni gobbaanni olu gedensaanni baxxino garinni lamunna sasu dirira kalaqantara dandiitanno xiiwo kaajjado ikkitara dandiitannota himantanno.
Ikkinohurano olu mitte gobbara xaphooma miinju aana hiittoo xiiwo noosi? Aliyye olina, Itophiyu miinji aana noosi xiiwo maa ikkita? Aantetena Itophiyu miinju gawajjo dandaate baalu raginni maa assa hasiissanno? Yitanno xa’mubba kayinse addi addi fullahaano hasaawinsoommo.
Haramayu Yuniveriste miinju rosiisaanchi Kalaa Fireezer Xilahunihu, “deerru babbaxxo ikkinnina olu gede wudde ikkitino investimente dino. Olu jawa fulo xa’mannonna giwirunni calla fulate ayirrannoho; mootimmuwa liqoo xa’mi’rate gadachitannonsa hedeweelcho mereerinnino mittunna qaru olaho” yaanno.
Kalaa Fireezer xawishshi gede, olu yannara mannoomitte qarrubbanni gobbaanni gobbate miinji jawa mitiimma giddora eanno. Laalchu ragaanni la’nummoro mitte gobba olu giddo heedhuro laashshaano yinanni wolqa olu giddo beeqqaano ikkitannohura laalchonna laalchimma ajishara dandiino.
Konni gobbaanni mootimmate fulo aana jawa xiiwo kalaqanno gedenna heeshshotenni qarra iibbabbishara dandaanno gede qummeessannohu Kalaa Fireezer, baxxino garinnino “mootimmate liqoo jawu garinni lexxitanno; gobbaydi dhaaddo investimente aanano akkimale xiiwo iillishanno” yaanno.
Tenne hedonnino sumuu yaannohu Addis Ababu Yuniveriste miinju rosiisaancho ikkinohu Dr Biraanu Denuhu, deerru maano ikko, olu baxxino garinni gobbate giddono ikko gobba investimentete aana iillishanno xiiwo shotu garinni la’nannita ikkitinokki gede huwachishanno.
Dr Biraanu xawishshi gedeno, mitte gobbara investimente goshooshate saeno investerootu beeqqate keeru qara hajooti; investerootu woxensa dunate balaxxe xa’mitannohuno gobbate keere ikkinohura yaanno.
Mitte gobba olu giddo heedhanno yannara baxxino garinni investimentete aana dhaddo xiiwo kalaqanno. Investerootuno wo’ma ammano heedhannonsakki gedenna woxensa dunatenni qorowantanno gede assanno. Laalchu dikko iillannokki gede guficho ikkanno. Baxxino garinni haaro investimente afi’ra lowo mitiimma ikkitanno.
Itophiyu giddono ikkiro xaa yannara galo investimentubbaati ikkinnina haruudde investimentubba badhera higganni noo gede qummeessannohu miinju fullahaanchi, olu haaruudde investimentubba aana xiiwo iillishanno gede huluullo dinosi.
Togoota miinju xiiwo tittirtannori wolootta fullahaanono, Itophiyu olunni iillitannose miinju madi’ra bushshinota ikkitanno gede himantanno.
Kalaa Fireezerino isi widoonni, miinju gawajjo huwatate olu seendilli qara ikkino gede xuruuranno. Olu gedensaanni baxxino garinni Lamunna Sasu aganira woy dirira kalaqantara dandiitanno xiiwo shota ikkitannokki gedeno kaajjishe coy’ranno.
Baxxino garinni olu korkaatinni iillitino safote latishshi diigamme jawa ikkitino gedenna diigaminore qole noowa qolate woy wole ijaarsate jawa kuuso xa’mitanno gede, saeno haaro gede ka”a xa’mara dandaanno gedeno huwachishshanno. Kunino “Itophiyu oli gumulami gedensaannino giwirinnu woy industirete latishshira reekkantannokki gede roqqo kalaqasi digattannote” yaanno.
Ferensayte Paariisi ‘School of advanced studies in social sciences Paris’ Dokitireetete rosaanchi Geetaaneh Wuddinehu, “Keeru, lophonna latishshu dhaaddote xaadooshshi noonsa. Itophiyu olu albaanni miinju lopho borreessiissanni keeshshitino. Woyyaabbino laalchimma saeno eote bue noose. Konnirano qaru korkaati gobba keere ikkaseeti” yaanno.
Aliyye oli hanafi kawa coyibba akatansa soorriransa coy’rannohu Kalaa Geetaane, “olu itino miinji lowoho; Itophiyu olaho fushshitanno woxino dhaaddotennino ikko wole doogonni miinju xiiwo widira ha’rannoho” yaanno.
Olu harunsiisanno miinju xiiwo kiisate addi addi haranchonna seeda yanna mala horonsi’ra hoongiro aantanno yanna mittiimma ikkitanno gede yaaddosi qummeessannohu Kalaa Geetaane, “olu miinju abiyoote haa’re daannokki gede waajjishanno; mitte hige miinju qarri kalaqamiro qole politiku duqqe didandaanno; shotu garinni qarra tirrara didandiinanni” yaanno. Suudaanete Omaar Hasen Albeshir, mootimmano galchinohu miinja ikkinota qaagiissatenni.
Xaa geeshsha noo harinshonni Itophiyu daga olu abbino qarra cincatenni noo gede coy’rinnohu fullahaanchu, “ikkollana olu yanna adhanninna seedanni ha’ri kiiro mootimmate lowo qarraati” yaanno.
Olu abbanno miinju xiiwo dandiine sa”ate saeno qeelle fulate maa assa hasiissanno? Yaannohu fullahaano malaho yitanno hedonsa uytinno.
Kalaa Fireezer, “baxxino garinni keeru noonsa qoqqowubbara baaluri aleenni laashshitanno giwirinnu industirra qarqarto dhukansa xuunxe loosa gadacho ikkitanno. Kuri qoqqowubbano laalcho laashsha hasiissanna olu korkaatinni laashshidhinokki baatto loosidhe galtino manna irkisate ledote yawo noonsa gede huwata hasiissannonsa” yaanno.
Keeru noonsa qarqari gobbate miinjira qara yawo ikkitanno gede agarranninsa gede huwachishinohu Kalaa Fireezer, laalshshitanno laalchi qarqarinsa dagoomira calla ikkikkinni gobba itisate ikkara dandaanno gede heda hasiissannota coy’rino.
Baaluri aleenni “olu kiphonna gibbo tirate umi doorsha ikka noosi yee di-ammaneemmo” yaannohu Kalaa Fireezer, keere abbate dandiinanni doogo widira daa baalunku qarrira tumo ikkitanno gede heda hasiissannota xawisino.
Kalaa Geetaane isi widoonni, mootimma konne ola rahotenni uurrisa dandaa hoongiro gobbate miinjira jawa mitiimma abbanno gedenna seeda yanna gumisino politiku widira sa”annoha ikkinota huwatte baxxitino qoropho assa hasiissanno gede amaalino.
“Miinja woxxate harinsho baxxino garinnino jawiidi gobbate miinja duqqa dandiitannota wedellu wolqa hedote giddo worino garinni loosu aana hosiisa wedella dhaaddotennino ikko wole doogonni miinju qara biso assa gadacho ikkitanno” yaanno.
Baatto loosidhe galtinori laalchunna laalchimma lexxitanno gede babbaxxitino kaa’lo qixxeessa hasiissanno gedenna laashshitanno industire handaarira baxxino illacha tugatenni saeno xa’mubba rahotenni qola gadacho ikkitinotano coy’rannohu Kalaa Geetaane, laashshaanote qaraxunni mulla ikkitino kaayyo kalaqano lendeenna addi addi jawaachishsha qixxeessa hasiissanno gedeno duure coy’ranno.
“Cancu mooraanchoho injaanno” yinannintenni gede gobba olu giddo heedhuro miinju fayyimma seerimaloottunni hembeeltanno gede babbaxxitino miinju fullahaano sumuu yitanno. Seerimalootu baxxino garinni miinju sharre deerrunnino ikko danunni leddanno gede xawissanno.
Tenne hedo irkisannohu Kalaa Geetaneno, olu yanna hedeweelcho hallanya horora hasidhannori kalqenniti jajjabba uurrinshubbano ledo mootimmateno ikko
hallanyu deerrinni miinju sharre loosantara dandiitanno gede qummeesse; tenne busha hedo ajishatenna qeelate xawo ikkino assootenna qorqorshu amanyoote diriirsa baxxino garinni dagooma qorqorshu qara beeqqaano assa hasiissanno gede kaajjishe coy’ranno.
Dr Biraahu isi widoonni, “Itophiyu olunni baattanno waagi jawa ikkinohura gawajjo roorenka iibbabbitannokki gede seera ayirrisiisate gaado olu roorrimmanninna qeelletenni gumula hasiissannose. Seera ayirrisiisate gaadi gumulami gedensaanni qole Itophiyu giddo baalu handaari keere buuxisiisatenna miinju kaajjanno gede assate yannate hajubba bade fushshatenni hasiissanno taashsho assa hasiissanno” yaanno.
Miinju fullahaano amaale la’nummonte gede, olunnita miinju xiiwo dandaate Itophiyu mootimmanna daga illacha assa noonsahu gobbate laashshate dhuka jawu deerrinni mixi’ranna massagate. Olu mitte gobba hee’rara assinanniha ikki geeshsha qole qoqqowubbate mereero laalchunna owaantete irkisamme qara hajooti.
Baaluri aleenni Itophiyu olu giddo sayissanno yanna seeddu kiiro iillitanno miinju gawajjono hakko deerrinni lexxitanni hadhanno. Ikkinohurano olu miinju aana iillishanno gawajjo ajisha dandiinanni gede olu dandaami deerrinni rahotenni harancho yanna giddo gumulamanno gede hayyo qixxeessine millisa hasiissanno. Mootimma adhitanni noo qaafo dandaami deerrinni rahotenni gumulte uurrinshaame miinju millimillonna latishshu loossa widira higganno gede jawa sharro assa hasiissanno.
Olu aana noo mootimma eote dhukase kaajjishi’rate eote bu’a keenanna addi addi hayyo qixxeessa noose. Miinju tantano soorratennino loosu kaayyo kalaqatenna laalcho lossate aana illacha tungiro Itophiyu konne qarra qeelanno. Baxxino garinni giwirinnu handaarinni xaa yannara mitu mitunku qarqarira hanafantino arrinna deetenni baattote loossa roorsine kaajjinshe sufa hasiissanno.
Bakkalcho Birra 18 / 2014
