Abrahaam Saamueel
Naayil Lagi Afiriku giddo tonne gobbuwa taayse sa`annoha ikkanna, 6 kumi km ali xeertinyi noosi Kalqete lagaati. Kalqete jawiidi laga ikke kiiramirono, tenne yannara daanno raga wirro biddi assi`riro Amazooni laga roore laayinki deerra amadanno. Lagaho heedhanno dagara dureeyye kalaqantanno gede asse afansha aanninna Gibitseno albi yanna gede latisanni owaante aanni heeshshote buicho ikke no. Afiriku gobbara miinjunni, budunni, turizimetenna barru baali heeshshora dancha xiiwo assanni no.
Tenne borro giddo baalanka Abbay lagi akata, saadatenna, laalchoho hattono giddosi noo lubbuwa tittirshunni kuleemmo`ne.
Abbayi Lagi Qara Qara Akata
Abbay Lagi kalqetenni laayinki deerra amadino jawa lagaati. Xaphoomunni seendillisi 6.853 km ikkanno. Aliidinni Wodiidi geeshsha 10 Afiriku gobbuwa taayse sa`anno. Hedotenni 3.4 miiliyoone kaare kiilo meetire hala`linyu noosiho; kunino, Afiriku baattote hala`linyinni shiimunni 10 anga xibbuunni ikkanno. Jawu hala`linyi 2.8 k. meetireeti. Abbayi lagi du`namannohu roorenka xeenu bati`rannokki gobbaraati. Kuni lagi wosincho laga ikkino. Togo yaa way du`nama burqitannohu diilallote gadi gedeeti; Diilallote gadi dancha ikkiro ikkadu garinni du`namanno.
Lagu amanyooti lame lagga hanqafinoha ikkanna, Waajju Abbayi Lagi xibbuunni 80 anga riqiwanno; hattono Bilu Naayil Lagi xibbuunni 20 anga xeenu yanna riqiwanno. Abbayi lagi kalqete deerrinni lowo gede lattino lagga giddo gaammanniha ikkanni, konni qooxeesira noo daga baatto loosidhe gala dandiitanno.
Dhagge kultannonke gara ikkiro haammata gobbuwate danni xaadannohu wayi lagiraati; Amma`note baxxitino daga (Musiliime, Ortodokise, Ayihude, wolootuno amma`note harunsaanono konni korkaatinni keerunna olu yanna saayissino.
Abbayi Lagi suwinokkihonna shokkashshoho; ha`re ha`re yiiro mitu qooxeessira ajanni wolu qooxeessira hala`lanni ha`ranno.
Waajju Abbayi doogo aana leellannohu maxine lawanno kuula agurranna, Abbay Lagi way kuuli xaphoomunni gardaamaho; halallitte gobba baqqali, saattu haqqinna haanju ledo dixaadanno. Lagu shiimammaadda giddicho kalaqanni ha`ranno. Mitu mitu turistete daa”attora dhaggete.
Abbayi Lagi aana iillitanno yine hendanni gawajjo
Kalqete deerrinni laayinkiha ikkinohu seedu lagihu qara ikkitino yaaddo boorawate; korkaaatuno, ishine way widira qolle kofate wodho fushshate wo`naalsha assinirono, industirenna hoteella togoo dani cee`manni qarrantanni no.
Abbayi Lagi wiliile lede hara hanafiro ishinaa`menna boorawe ba”anno. Heeshshonsa way aana irikidhe noo daga gawajjate calla ikkikkinni, Abbayi Laginna qooxeessaho heedhanno addi addi lubbo afidhino saadanna cea gawajjote reqecci assanno.
Abbayi Laga Burqisanno Lagga
Mitu mitu Jarmanate xiinxallaano Abbayi, Abbayi Kegeeri Laginni ilaminota kulturono wolootu Vikitooriyaho yinanni garbi gidddonni burqe fulinota ammantanno. Tini yaatto duucha yannara yekkeersiisanno. Mitu mituno coydhanni Abbayi Lagi “Rovnizori” yinanni kaadete kuusonni burqinota ammantanno.
Naayili Lagi bue aana gutu sumimme dino; korkaatuno, Viikitooriyu Lagi jawa ikkirono wolootu lagganni shiqannohu Soojjaati Taanzaaniyu Kageeru laginiiti; konni lagiwiinni waa adhanno; Kageera du`namannohu su`masi su`minoonnihu (Ruqaaru Laga) yineeeti.
Kawiinni xeerti`re leellannohu wolu Abbayi Lagi buicho bocu boco ikkanno lagi du`namannohunna Kageeru Lagi ledo xaadannohu hakkiinni qole Vikitooriyu Garbira du`namannohu Luveyeroza Lagaati. Tini addintanni bire birqiiqa afantino buicho Abbayinni Wodiidi ragira leeltannoti jajjabba bue ikkite keeshshitino. Aliidi Abbayi woy Aliidi Abbayi yine woshshinannihu Waajju Abbayi Kaartumete woy Suudanete qaru quchumira Kaartumete giddo noo gardaamu dani Abbayi ledo xaadanno. Tenne yannara Abbayiti mereerima kifile Kaartumetenni Asuwaani hadhanno. Xaphoomunni seendillisi 1.800 kiilo meetireeti.
Jeefoteno, Abbayi Lagi albasiinni hige Meeditiraaniyu Garba xaade eatenni kalqete noore jajjabbu Deeltoti giddo mitto ikkinoha Abbayi Laga kalaqanno. Konni qooxeessira afantannoti woriidi Gibitse yinannita ikkite, hala`lado daga heedhanno basenna addintanni lattinonna shaqqado baatono noowaati.
Abbayi Lagi duucha yannara Gibitsetenna quchummate ledo xaadanno; kaayinnilla, xaphoomunni 10 Afiriku gobbuwa giddo du`namanno. Burundii, Taanzaaniya, Ruwaanda, Ugaanda, Keeniya, Wodiidi Suudaane, Suudaane, Kongo, Dimokiraatike Ripobiliike Kongo, Itophiyunna Gibitse umise taayse sa”anno.
Kayashshonna Saada
Abbayi Lagi diilallote akati halallitetewiinni shiima kiilo meetirenni xeerti’rirono, shaqqado baatto mulensa noo kaaashshira lowo horo aanni nooha ikkiro nafa gatu loosira calla ikkikkinni jawa mashalaqqe qummi assannohu Paapiresi kaaashshi no; Konniraati worqatu loosamara albaanni horote hosinohu.
Ledoteno, qooxeessaho haammata haayissonna seeda damatte afidhino Shombooqunna leemmu wolotuno su`ma fultino haqqe leeltanno. Doogote noo haqqete seendillinsa 14 meetire ikke, Pirayriki yinanni haqqe batidhanno.
Abbayi lubbo afidhino saadanna cea amadinoha ikkanna, ibbillisi hee`nanni heeshshora sumuu yiinoho. Qansitanno saada Rooe, Daanichu, Qorke, Okaapo, Boowilunna Kewelchu hee`ranno.
Lukkote sirchino daakkiyeoonna wolootu leeltanno. Godowunni bodhitanno saada giddo Abbayi qorqoratannoti buute, hamasaamanna wolootu heedhanno. Kalqete deerrinni laayinkihu jawu Abbayi Naachino hakko afamanno. Abbayi Lagi giddo hedotenni 129 qulxu`mu sirchi hee`ranno bayichoti; konni giddo 26 sirchi haammate hee`ranno bayichooti. Keerunni.
Bakkalcho Birra 18 / 2014
