“La’ananni woyte biiffinokki sagale intanni woyte afale hancaartanno” yaanno maammaashshu. Biifinori,illete baxisinorinna la’’ate halchishannori mito widoonni seesaho wole widoonni latishshahonna eo abbannoho.
Koriderete latishshi roorima safote latishshi ijaarshanna gatamarsha xaphi assatenni dagitte,polotikunna miinju millimmo kalaqe biinfillenna illete baxisanno quchumu pilaaninna latishshi harinshooti. Lekkaasinunninna addi addi gongo’mishamaanonni quuxanamino quchumu dooggara wiinamu xagichooti.
Itophiyaho koriderete latishshi muli yanna kawa xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) hedo burqiseenna Addis Ababu quchumira hanafeenna duuchante gobbate giddo afantanno quchummara latinsanni hee’noonni.
Hawaasi quchumira latinsanni hee’noonni koriderete latishshi umi fooliishsho oymbarri hawarro hedo burqisinohu xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) noowa maassame faajje ikkino. Koriderete latishshi quchumaho turizimete millimillora kaayyo kalaqannoho.
Koriderete latishshi injiitinota lekkaanchu doogo, wiliiliweelo hodhishsha halashshate kaa’litannota shalleettete doogo,haanja latishsha, foonchuwa, booharsha, ooso godo’litannowanna ispoortete base gamba asse amadinoho.
Hawaasi quchumi turistete mereersha ikkasi ragaanni boohaaratenna heeshshotenna injiinoho yinanni quchumubba giddonni mittoho. Koriiderete latishshi quchumu dana agarrannihura aleenni gutti assannohonna investimentete injiino gara kalqannoho. Bashshono bashshootina koriderete latishshi lexxannose woyte Hawaasi quchumi baaliiqe roorenkanni illete goshooshannoha ikkino.
Hattono quchumu noosiha turizimete goshoonshenna dooramme lossatenni quchumaho qoleno qoqqowu turizime millimmora injiino gara kalaqannoha ikkasi dihuluullissanno.
Koriiderete latishshi loosi qara hexxo ilamate woyyaawino quchumanna gobba ijaarate yaanni xaphoomu ministirchi Abiy Ahmed (D/r) coyi’rinoti qaangannite.
Xaphoomu ministirchi hatte yannara yiinonte gede koriiderete latishshiti qara hexxo woyyaawino quchumanna gobba ilamate ijaara ikkase coyi’re; ilama quchumimmate lophora qixxeessa ikkinotano lede xawisinonkanni.
Quchumimma wiinante lophitanni noota coyi’rinohu xaphoomu ministirchi; konni widoonni xa ijaarantanno safote latishshuwa agarre garunni ho’ronsi’nanni gede kawaanni loosano hasiissannotano qummeessino.
Koriiderete latishshi loossa quchumu massagaano dagate qarra shiqqi yite la’’annonna manna illachishino ha’rinshonni woyyeessotenni loossanno gede kaayyo faninoho.
Massagaano koriiderete latishshi looso lainohunni quchumu teessaano ledo gamba yite loosate gumultino loossa naandannite. umikki fooliishshora loosantino koriiderete latishshi loossanni borreessantino seyoo layinki fooliishshorano kaajjite sufa hasiissanno. Hawaasi quchumi koridere baxxitinota assannosehu addintanni hala’ladonna shalleettete,lekkaasinehonna motorete gongo’mishamaanora addintanni injiitinota ikkase Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) naqqasino halaaleeti. Konnira daga assitino beeqqo addintanni naandannitena layinki fooliishsho latishshirano tini ikkito kaajjite suffo.
Soorrote mootimma mootoo’mate giddora daggu woyte dagate qaale e’ino hajubba mereerinni mittu quchuma dagate injiinohanna seyinoha biifado quchuma assate. Quchummate safo latishsha lossatenni eo burqisate dhukansa lossate.
Konni ledo amadaminohunni Addis Ababaho umikki doychonni ha’rinsoonni koriiderete latishshinni afantinoti seekkino rosichubba; mootimma dagate e’ino qaale gumulate noose hixamanyenna cinca loosunni leellishinote. Kawiinni sainohunnino gabbate gede latishshu ragaanni haaro gobboomu loosu budenna pirojektoota harancho yannanni gumulate dhuka kalaqa dandiisinoho.
Hawaasi quchumira layinki fooliishsho koriiderete latishshi amandoonni baajeettete diro layinki mucuqqi yaanno gedeno quchumu gashshooti xawisino. Sa’u lamala jeefora umikki gafi 5.6 gudate amandoonnihu mereerinni 2.4 km Meembonni Riferaalete doogimari illete baxisanno garinni goofino.
Quchumaho llsu budi lophanni dayinoota koriderete latishshi yannara hashsha barra meyaa labballi beeqqansa naqaashete.Dagate widoonni jawa loosu kakkaooshshi kalaqamino. Haammata qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiissino pirojekteeti. Wedellu yannatenni soodonna hawarro loossa qaroo’mitenna isilanchimmatenni biifise gudate noosi kakkaooshshi umisi naaxxisannohonna maala’lisannoho.
Suffino yannara quchummate loosantanno ijaarshootira dancha cu’mamino rosichooti. Loosu massagaanchunna loosaasinchu amaalante loosinoho, mootimma illacha uytinosiho, qorqorsha assitinosiho, wolootu mootimmate pirojektootira; quchumu koriiderete latishshira seyootenna biinfillu lawishshaati.
Gobbate gede hananfoonni koriiderete latishshinni leellino kakkaooshshi; looso kaajjillunninna la’ne farci’nanni deerrinni loosamasi gede baala hakko garinni wolootu gobboomu jajjabba pirojektooti aanano loosu aana hosiisa dandiissanno wolqa lossa; hasiissanno.
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
