Quchumunnihu jawunna daa’’ataanote ille fooliishshidhannohu Garbasi nniiti. Su’masi afi’rinohuno konni Garbinni ikkanna; Garbu qaccubbara noorinna ikkitannori babbaxxitino ikkitubbano woloota xawishshubbasiiti.
Eewanni Hawaasi Quchuma Garbisiweelo kaysa didandiinanni; Qulxu’mete dikkosi, Gudumaalu Paarke, Baxillu Garbi, Taaboorinna Allamuri Ilaalla baalunku quchumu su’ma kaynsanni woyte mitteenni ka’anno.
Quchumu teessaanosira, daa’’ataanosira wosinisi’ra dooraminoha ikkasi baalunku farci’ranno halaaleeti. Daa”ataano (Turistootu) lamunna sasu barrira yite dagge lamalate geeshsha keeshshitannosiho yitanni Hawaasi Quchumi Gashshooti Budu, Turizimetenna Ispoortete Biddishshi sooreette baabba Meqides Hurriso coydhino.
Quchumaho haammata turistootinni towatantara dandiitannoti daa”attote jiro noosita Biddishshu sooreette qummeessite; Garba calla ikkikkinni Garbu qacceti Qulxu’mete dikko turistetenni doorantannota biifado goshoonshe ikkase leellishshino; qoxeessu gobbate giddori ikko gobbaydi turistootinni jawunni baxamannota, tenne dikko towaatikkinni daynowa higanno daa’’ataanchi nookkitano xawissino.
Ise yaatto garinni; wolu quchumu biinfilli tenne dikko qooxeessira leellitannoti Gudumaalu Paarkeeti. Kuni Sidaamu latishshi maamarinni galannohonna Sidaamu daga diru du’ma ayirrisannohu haaru diri soorro Fichee Cambalaallate Ayyaani ayirrisamanno base, bire Amoora Gedeli yaamamatenni afamannonkanni; maamaru widoonni bashshonni woyyaawino garinni haaruuddere lende loonsanni hee’noonni; konninnino turistete wodana roorunni goshooshanni noo baycho ikka dandaanni dayno. Kuri baalu Hawaasi su’mi ka’’anno woyte ledo ka’’atenni quchumaho turistete goshoonsheeti.
Taaboori Ilaali wole quchumu biinfille ikkasi afinokkihu dino. Ilaala fula hasidhanno turistootira injiino baychooti yitanni baabba Meqides; kuni ilaalino ikkiro turizimetenni latanni noota qummeessite; turizimete ijaarshi hanafaminkunni taxxi yinotanna jeefamate manaadda loossa calla gattinosita xawissino. Ijaarshu goofeenna loosu widira e’nanni woyte quchumunniwa daaggannota turistete du’namme roorunni ledanno yine agarranni yitanni coydhino.
Allaamuri Ilaalino wole quchumu biinfilleeti. Konni Ilaali aana xaa geeshsha baxxinori loosama hoogirono, konni ka’ira latanno gede assatenni Taaboori Ilaali ledo buusunni xaadisate hedo nootano baabba Meqides qummeessitino.
Atse Hayle Sillaase biree gashshooti mine, Xaaliyaanu ontu diri yanna giddo horonsi’ranni keeshshe hune ha’rinota Madife noo base, Burqito Iibballicho Hawaasi Garba kaima assine anfannisihunna baxxinohunni arri yannara saadate hoshsho ikkatenni afamannohu Celeqa bobboodaamme base (Hoonse) wole turistete goshoonshe ikkase xawissino. Tenne basera baalanti daganna dagoomi saadansa qo’litannota ikkitinota egensiissino.
‹‹Hawaasi Quchumihu wolu jawa Turistete goshshoonsheeti yine hendeemmohu quchumu ga’labbonna agarooshsheeti’’ yitanni xawissannoti Biddishshu sooreette; quchumu daga ‘’poolisetennino roore quchumu keerinna adawi agaramanno gede assatenni, wosina adhate addinta afantinote, daae bushshu yiteeti wosina adhitannohu’’ yitanno.
Quchumaho ha’rinsanni hee’noonnihu koriiderete latishshi quchuma roorenka biifado ikkanno gede assasi xaanni hala’ladunni leellanni noota Biddishshu massagaancho qummeessitino. Hawaasi Garbi aana konni albaanni loosantanni noori noowa heedheennanni koriiderete latishshinni wolootu haaruuddu hala’ladda hedubba amadisiisante maareekkote widira e’ino. Konninni, Garbu umisi turistete goshoonshe ikkasi noowa heedheennanni roorunni turistoota goshooshanno gede assate loonsanni hee’noonni yitannino xawissino.
Koriiderete latishshinni ha’risantanno ijaarshooti mereerinni mittu kaimasi Addis Ababunni Hawaasa e’nanni waalchi woy kolishshu way qooxeessinni kayse mereero Hawaasa massitanno jawiidi doogo ragaanni baxillu Garbi qooxeessa woy Shaafeeta Tawori/Hawaasa Maazegaajju mini xawo yaamame woshshamanni keeshshino xawo/ iillannoho. Tenne Xaalaanu waro loosantinota ikkase kullannita ruukkado doogo koriiderete latishshinni halashshatenna yannite assate loosi hanafaminota coydhino.
Baabba Meqides xawissanni; ijaarsha gumulsiisate hasiisanno geeshshi wolasso loosi tenne lamala giddo jeefisameenna, ijaarsha ha’risanno muraasinchi ledo tenneetinkunni sumiimme malaatinseenna loosu hanafamino; ijaarshaho 2.1 biliyoone birra gaammoonniha ikkanna; onte aganna giddo ijaarsha jeefisate mixi’noonni.
Konni ijaarshirano babbaxxitino pirojektubba ledantino. Mitte hige sette kaameella saysannoha ikke ijaaramannoha ikkanna, lamenka ragaanni onte onte meetire hala’linyi noonsari lekkate doogga, mereero mereeronko Ispoortete boohaarshi, qaaqquullu godo’lanno base, haanja base, wkl heedhannosi gede aasine ijaarranni.
Layinkihu koriiderete latishshi ha’risamanno bayichi Baxillu Garbi qooxeessira ikkasi Biddishshu sooreette qummeessite; konnirano Garba agarino garinni jawa pirojekte qixxaabbino; shalleettete doogonna wolootano turizime lossitara dandiitanno safote latishshubba ijaarate hendoonni yitino.
Hawaasi waalchinni Baxillu Garbi geeshsha noo pirojekte jeefisantu gedensaanni wolootu ijaarshubba widira e’nannita qummeessite; xa amandoonni ragi pirojekte hanafa calla ikkikkinni jeefinse leellisha ikkasinni amandoonniha jeefisatenni harunsitino fooliishshowa e’nanni yaatenni leellishshino. Baalanti kayinni amadadisiisantanno gede assinannita xawissino.
Wolu, koriiderete latishshi ha’risamanni keeshshino qooxeessi Membo Xawinni kayse Riferaalete Hospitaale geeshsha noo doogooti; kuni ijaarshi jeefisamanni nootanna qooxeessa roorse biifado assa dandiisinota xawissino.
Baabba Meqides, albira koriiderete latishshi ha’risamannosiha quchumaho mereeri qooxeessano qummeessitino. Tini Milineemete Xawi qooxeessira/ Gebiri’’eeli Beetekiristaane qooxeessira/ noore keeshshitino ijaarshoota wo’munni wo’ma kaysatenni ha’risantanno pirojekte ikkitanna; quchumu dagara fooliishshi’rate ikkitannota haanja base, maxaaffate mine, qaaqquullu godo’le/ boohaarsha, geerru fooliishsho, way paarkoota ijaarate hendoonnita leellishshino.
Koriiderete latishshinni ijaarranniri safote latishshuwa baalanti dagoomu bissa dureessuno ikko ajjino eo noosihuno owaantamanno garinni loosantannore ikkitanno. Latishshunni loosantannonna loosantino way paarkoota, shalleettete doogga, qaaqquullu boohaarsha — wkl baalanti dagoomu bissa baatooshshiweelo boohaara dandiitannota qummeessitino.
Quchumunniti turistete bobbanke diru dirunkunni lexxitanni leellitannota baabba Meqides qummeessite, 2017 baajeettete dirinni umikki bocu boci dirinni 106 kumi gobbate giddiidi towataano hattono 12 kumi 250 gobbaydi turistooti quchuma towaattinotano coydhino. Sasu agani mixonni gobbate giddiidi turistooti 102 kume ikkasi qummeessite, gumulshu mixote aleenni ikkinota leellishshino. Gobbaydi turistooti mixo 15 kume ikkitinotano qaagiissitino. Kuri koriiderete loossa jeefisanteenna quchumu biinfilli lexxanno woyte kayinni turistete du’namme konninni erotenni lexxitara dandiitannota buuxissino.
Taaboori Ilaali pirojekte hanafantunkunni keeshshitinotanna taxxi yaase, Garbu aana loosantara hendoonnire xa’minoonniti Bddishshu sooreette; pirojekte taxxi yaase iseno buuxissino. Korkaatuno kontiraatu hattono diizaynete/ qarri ledo amadisiisaminoha ikkasi xawisse; konne taashshate koriiderete latishshi ledo amadisiisame loosamanni nootanna gatino loosi boode calla ikkasi xawissino. Ijaarsha ranke jeefisate quchumu gashshootinnino ikko qoqqowunni hixamanye nootano egensiissino.
Ise yitino garinni; Garbu aani hodhishshu owaante yannite Howolo ledono ha’risantanni no; 100 manni ale hogobbannoti hala’ladu boosaalli Howolo no. Tini owaante duucha bobbahissannonna wolewano nookkite yinannite. Garbu kaaffete owaante Garbu aana rarra’ino minna aana aamantannasi leellannoho.
Koriiderete latishshinni kayinni batinye handaarra loossa loosantanno yine hendoonni. Pirojektubba albira faajje ikkitannoha ikkanna; shalleettete doogo, nabbanbanni minna, Garbu qaccera shaafu aana loonsanni pirojektubbano heedhanno gede assinanni.
Hawaasi quchumi Garbu widira hige hala’lanni noota baabba Meqidesi qummeessite; Riizortootu, Loojootunna Hoteella ijaarante loosu giddora e’inota coydhino. Ise coydhanni; towataano Hawaasa gala hasi’ra hoogguro 100 birra calla baaxxite howolotenni kuri’’uu qooxeessubbawa sa’e gala dandiitanno; hakko bikkinnino widoonni hose marro higa dandiitanno.
Quchumu konni albira lophannohu Garbaho widoonni noo qooxeessubba widira hige ikkasinni Investimentete hasiissanno base aamantanni no. Lamenta quchumu qooxeessubba xaadisa gadachitannote; kuri gamba assite xaadissannoti hodhishshu owaante albillicho heedhanno yine hendoonni.
Garbu qooxeessirano togonni albillicho ha’rinsannirinna yannansa iillitanno woyte faajje assinanni pirojektubba noota qummeessite, Garbaho, Gudumaalu paarkera, qulxu’mete dikkora, Baxillu Garbira turistete owaantubba aamantanni noota qummeessitino. Qulxu’menna wacosi, howolote boohaarshi Hawaasa roorse egensiisannosiho; baalanka roorsine yannisate aanchine loonsanniha ikkanno yaatenni leellishshino.
Lame dirrara albaanni Garbu qooxeessa agarate yine aye ijaarshinna loossa Garbunni 100 meetire xeertinyi aana calla ha’risama noonsata saynsoonni gumulo harunsinohunni turistootaho owaante uytanni keeshshitino maammarra qooxeessunni ka’anno gede assinoonnita qaagiissite; hasi’nanni pirojekte loosu giddora e’a geeshsha owaantubba harunsitanno gede yitanno gumulo saynsoonnitanna maammarra marro e’e loosa hanaffanno gede assinoonnita egensiissino.
Quchumu shalleettete hodhishshinninna Ispoortetenni afaminoho; konne agarate dandiisiissanno loossa gooffanni noota Biddishshu sooreette qummeessitino. Baalanti koriiderete latishshi loossa baalanti quchumu doogga shalleette amaddinota ikkite ijaarantannota kulte; Membonni Riferaalete hattono Hawaasa e’nanni waalchinni Shaafeeta Tawori koriiderete latishshi pirojektubba shalleettete doogora illacha uytinota egensiissino. Koriiderete latishshi shalleettete Ispoorte hala’litanno yitanno gede assanno yitanni xawissino.
Hawaasa e’nanni waalchi Kolishshu way qooxeessira quchumu turistete mashalaqqe mereershi fa’namasi qummeessite; muli yannara looso hanafannota egensiissino. Konnira, weebsaytetenninna wolootu yannitte tekinoloojubbanni daa’’attote iillonke egensiinsanni ha’nummoro woyyaabbinoti turistete du’namme heedhanno yite ammantannota coyidhino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
