Batinyimma babbadamooshshe dikkitino. Itophiyu batinye afoo, amma’nonna ayimma hattono baca bude giddose amaddino gobbaati. Kuni batinyimmate ayimma kaajjille kalaqinonna kalqetenni leeltanno gede assinose badooshsheeti.
Itophiyu daga diinu horranno woyte mittimma timbiliqqe diishsho koshunni fultinohu gede danu, afuunna budu balchoomi golinsakkinni mimmito anga amadde diina shorritinotinna saalfachishshinoti kalqete dhaggeeffachishanno Mazigawira borreessiissinoti ayerano digo’litanno. Itophiyu daafira miqichonsanna mundeensa kakkalte Itophiya gotti assitino. Kuni ikkinohu mimmito halamatenna waaxamatenniiti.
Techo geeshsha Itophiyu daga ayimmansa giddo ijaartino mittimma amadde Itophiyu daafiranna Itophiyimma gotti assate aana afantanno.
Batinyimmate giddo arrishshote gede wora’a yine xambanni;batinyimma babbadamooshshu gede adha rumote.
Batinyimmanke eltotenna atootu gede assi’ne mittimma ayirrisa Kaaliiqi uyinonke eltootina ninke Itophiyu kaayyote gede assine adhino. Ee;babbadamooshu goli diigamo;mittimmate buusi diriiro yinoommohu konniraati.
Daganna dagoomu qoossonna horo Federaaliizimete seeri hanafinkunni guuta ikka hooggurono safote geeshshira dibushshanno yineenna techora iillino seeraati. Federaalete amanyooti co’icha ikkano hoogiro Itophiyaho bikkaseetinna danaseeti. Kalqoomu deerrinni Federaalete amanyoote balaxxe hanaffino gobbuwano co’itte ikkitinokkita kullanni.
Konni albaanni daganna dagoomu barri daganna dagoomu ayimmansa leellishshanno;rodiimma roore xabbe leeltanno. Itophiyu daafira mittimma mallanninna torbinanniha ikka hasiissanna hakkonne barra calla biifinse ayirrinsanni, sokka naanneessine biifinsanni keeshshinoonni. Konni giddo rabbisa, mimmito huluullamanna mimmitunni xaadate qarri giddo keeshshinonkanni. Konni daafira, albillitte Itophiyaho hasiisannohu mimmito gowamme huluullotenni co’o yine; batinyimmanke eltotenna kaayyote gede assine adhatenni Itophiyu bareendenna jireenya sufisa callate. Wolu doorshi dino.
Soorrote gashshooti konne sayinsummo shoolu diri giddo Federaalizimete amanyoote albaagge qaafisate jawaata looso loosinoti ayerano gaa’litino hajo dikkino. Federaalizimete seeri daganna dagoomu qoosso umosi dandiinohu umisinni gashshanno gedenna budesi, balchoomasi, ayimmasinna mayimmasi buuxisi’re taalo qoosso afi’ranno gede kaajjishanno. Soorrote gashshooti konne buuxisannoha ikkasi 130 diro sharrantino Sidaamu daga qoqqowo ikkite kuneeti techo Federaalete deerrinni Daganna Dagoomu barra iibbadu garinni ayirrissino. Alba shokkinshanni keeshshino bayiriidi gashshooti uyino qoosso soorrote gashshootinni leeltino. Tenne daggino soorronna federaalizimete amanyoote seekkine amaxxanna albaagisa mitto mittonka xa’mitanno hajooti.
Mootimma qoqqowubbate mootimma xaadooshshi owaante harunsite gumulantanno gede assatenna haaruudde qoqqowubba xa’mora dawaro qolatenni Federaalete amanyooti taalo doogonni massagate looso gumultanni afamanno.
Kuni konne ikke hee’reenna babbadamooshshu buusa kartanno bissa meessinsa horo calla agarsiissannore ikkansa huwatano hambe dikkitanno. Eewanni babbadamooshshu, gibbotenna giwanshote giddo horaameeyye ikkitannori bikkantinoreetilla. Togoorira injo kalaqa agurre tayixehu Daganna Dagoomu barri babbadamooshshu golo hiiqqaqqe bata asse xaadooshshu buusa karannoha ikka noosi!
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
