Looso hanafinohu layinki rosu dirima jeefisi gedensaanni anjesi dirinniiti. Roso layinki digiresi geeshsha rosino. Rosunni afi`rino egenno mootimmate mine qaxarame loosa giwe daddalu widira soorri’rino. Gumurukete uduunne saysate fajjo afi`re tiraanziitete looso loossannori giddo mittoho.
Kuni loosisi shiimunni kae jawu deerri geeshsha lophe iillinohu mulla di-ikkino; jawu qarrinna mitiimma iillitannasiiti. Uduunne hogowate hodhishshi loosi handaarira wodebete jifote giddoonni saiha 21 diro keeshshino. Konni diri giddo coy baalu qarru nookkiha loonsanniha di-ikkino. Mulla lekkasinni hiiqqaqqantino birciqqo kaxxanni ha`rate geeshsha jawu garinni jifamino.
Ikkollana, xaadinosi qarra baala cince techora iillino; gobbate kiirotenni 5 ikkitannoti garunni tantanantinoti ikkado uurrinsha kalqete baalira uduunne sayissanno uurrinsha giddo isi mittoho. Itophiyaho onte kalqete deerrinni uduunne sayissannori ejente no. Tenne ejente giddo isiti mittete.” International Mover World Cargo Association” yinanni ejente hundaanni loosano uurrinsha giddo isi mitto ikka dandiino. 21 diri giddo loose umisinni sae techo wolootta ogeeyyeno kalaqa dandiino. Qansootahono hala`lado loosu kaayyo kalaqino.
Kuni kalqete deerrinni su`ma fultino uduunne sayissanno kubbaaniyuwa qote diramara ajuuja amade milli yaanni noohu, wolootta ejente ledo ikke albillicho gobbate jajjabba moola uduunne worranni base ijaari aana bobbahe haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqara mixo amade wo`naalanni noohu gobbate beetti Selemoonni Zewuduhu “Shipping and Freight forwarding Agency” anninna qaru loosu harisaanchi Kalaa Selemooni Zewuduho.
Kalaa Selemooni Zewuduhu, hee`rannowi Addis Ababaho ikkirono iso ilinohu loosu korkaatinni Assbe Teferi yinanniwa no. Ikkirono, 10 diro nafa wo’minosikki qaaqqo maatesi loosu soorro assite Addis Ababa daggino daafira isino konne lophino. Umi dirimi rososi Atse Naaoodi, Layinki dirimi rososi qole Kokkebe Tsibahi rosu minnara harunsino. Sufe, fajjo fushshi`re gumuruketenna wodebete uduunnu saysaancho ikke loosanni, noosi yanna giddo qooce Gireesi yinanni hallanya rosu kolleejje giddo rososi harunsino. Hakko rose umi digiresi Akkawuntingetenni hattono layinki digiresi Massagote rosu golinni harunsino.
Layinki rosu dirimi deerrasi jeefisanni hee`re, gumurukete uduunne saysate loosi ledo egennaminohu Selemooni Zewuduhu; hattenne yannara konne looso hanafi woyte looso loosate hasiisannoha gumurukete loosi fajjo ikkinnina mageeshshi woxi nooro di-xa`minanni. Loosono ikko, hanafinohu callisi haammata ninke gobbara eanno uduunne Itophiyu Horophili hoowenni gumurukete saysaano widoonni uduunne kaysatenniiti.
Qaaqqimmasinni hanafe giddosi noo hasatto isi callu ite hee`rate ikkikkinni wolootahono hee`rate hedannoho. Konnira, qaxarame loosiro hasi`ranno looso assa dandaannota afe konni loosi giddora e”e loosate hanafi. Ikkollana, loosu yannate geeshsha injiinoha di-ikkinosi. Baca qarrinna jifote ledo sharrama hanafi.
1991M.Diro gumurukete uduunnu sasysaanchi daddalu fajjo afi`re looso hanafi yanna kiirotenni shiima ikkitanno tiraanziitooti giddo umiha ikkino. Loososino loosannohu mitte konteenere giddo wolootu uduunne sayissaannori ledo karaayyaeeti. Baara widinni eannohunna gobbara fulanno uduunne mittowa kuussannohu karaayyae noo magaazineraati. Injiino loosu qarqarinna biiro dino.
Suutu suutunni, loosu gobbate giddonna baara wido kalqete deerrinni yanna yannatenni hala`lanni daytanna lophono dagguta Itophiyahono xaa geeshsa uduunne hogowate hodhishshi loosu handaari furcho horoonsi`nanni garinna eanno uduunni widoonni mootimma illacha tugge loossanni noohura isino umisi qeecha fulate konni loosi handaarinni loosanni no.
Gobbate su`ma danchu garinni soorrate dandiisiissanno loossa loosanni sufi. Kalqete deerrinni loosu fajjo adhe gobbate giddora eanno uduunne haa`re, nooha loosu amanyoote wonshenna seera agadhino garinni hattono Jibuuti widoonni noo furcho kiliiraanse gude Addis Ababaho noo wodhonna biddissa harunse uduunne la”annosi manchi geeshsha iillishate loosono loosanno.
Kunino, Itophiyaho togoo doogo, kalqete deerrinni “International Mover World Cargo Association” yinanni ejente hundaani loossannori qubbichunni kiirranni ejente giddo isi mitto ikkate dandii. Konni handaarinni, gobbate dhukanna miinja abbate aleenni haammatu qansootira loosu kaayyono kalaqanni day. Loososi loosanni rosu mininni afi`rino egenno konni loosi handaari aana hasiissanno garinni hosiisino. Konne loososi ikkadimmatenni woyyeessino.
Shiimmaadda biironninna dadallu fajjonni calla loososi hanafinohu Selemooni Zewuduhu, “Shipping and Freight Forwarding Agent” suutunni umosi losse bashsho loosoho injiitanno yee karaayyaino magaazeenenna biiro agure Hayle Gaarmentewa loonsoonni sasu deerri ijaari aana haammata looso loosa hanafino. Kuni ijaari haammata biironna uduunne kuunsanni kifilla noohura looso roorenkanni biifisino. Konni aleenni konne looso loosate yee hidhino haammata kaameella kiirotenni 20 ikkkitannoti noosi.
Kubbaaniyyu, 121 ale ikkitanno qansootira babbaxxino daninni loosu kaayyo kalqinoha ikkanna, umisinni ijaarsino fooqenna kaameella noowa heedheennanni xaphoomunni noosihu woxu miinji 100 miiliyoone birra ikkanno. Konni giddo, kubbaaniyyu umisinni 35 miiliyoonenni 600 kaare meetirera hala`lado ijaara loosino. Konne ijaara magaazeenetenna biirote horoonsi`ranno. Kirayete fushshanno birrano gatisa dandiino.
Umisihu loosu kaameelinna loosoho kaa`litanno maashiine noosiha ikkanna, loososi isilanchimmatenni loosate irksanni noosi. Konnira, loosanni hee`re wole kaayyono la”anno gede assanni leellanno. Shiima yanna giddo, konni uduunnu hodhishshi widoonni noo qarra umisirano hattono gobbateno uurrinshasi gede tirate deera iillino.
Mittu loojestikete handaari gede uduunnu hodhishshi jawahonna lowota ayirrannoha ikkino daafira, kubbaaniyyu mitto uduunne mitte gobbanni kaysate wowe eanno woyte kalqete deerrinni “International Muvern World Cargo Association” yinanni ejente hundaanni hee`reeti. Kunino, kalqete baali deerrini ayii basenni uduunne kayinse, hattenne gobba gumurukete biddissa gunde, wodebe e”e kontinerete hogonbe, Jibuuti iilli gedensaanni umisi biironni looso injeesse, gumurukete biddissa woy wodho wonshe uduunne annaho shiqishanno.
Xaa yannara Kubbaaniyyu, gobbate giddora eessinannirenna baara widira sonkanni uduunneno hogowanno. Haammata loosono loosannohu Itophiyaho noo dippilomaatewiinni baxxinohunni 50 ajjinokki embaase ledooti. Konni gobbaanni, gobbate giddo no hallanyootano ikkito mootimmate uurrinsha biirote soorro assiturono uduunnu keeraanchimma seekkine agarre hakko garinni massine iillinshanni. Konne dirono, babbaxxitino mootimmate biiro woy uurrinsha biirote soorro assiteenna uduunninsa mittoreno ikkikkinni hogonbe massinoonni.
Konni giddono Itophiyu Keeraanchimmanna Mashalaqqete Owaante, Daddalunna Industirete Ministere, Dagitte Owaante, Amaanyootunna Mussinnu Komishiinenna Addis Ababu Quchumi Gashshooti uurrinshuwa uduunne hogowe masse aanno. Hasiisannoha gumurukete biddissa baala seeru amanyoote agadhino garinni uduunne Eeritirunna moola furchora noo uduunne kayse annaho hogowe massanno.
Deerrasi agadhino daninni addi addi uduunne usure magaazenete kuusanno. Uduunne saysate loosono loosanno. Moola kaargote uduunni owaanteno aanno. Addi addi kaameella gobbate giddora e’anno gedeno assanno. Tiraanziitete uduunni eonna fulo asse hakkonne loosono loosanno.
Albillicho, kubbaaniyyu kalqete deerrinni luphiima afamishsha afidhinonna konni handaarinni bobbakkino kubbaaniyuwa qote diramate ajuuja amade milli yaanni leellanno. Baxxinohunni, mootimma loossanni noo moola wodebete loosi ijaari aana hala`ladunni e’’e loosara mixo amadino. Konni moola wodebete ijaari loosi aana mootimmano kaa`lanni hee`re qansootahono wole loosu kaayyo kalqate mixono noosi.
Konne looso, mootimma wolu loosi ledo cu`mite mitteenni la”a, hattono loosoho injitinokki wodho woy seeri noohura loosu aana lowo qarra kalaqanni noota kulinohu Selemooni Zewuduhu; konni loosu handaarira umosi dandiinohu, isilanchimma noosihunna loosiisate dandiissanno seeri fula hasiissannotano qummi assanno.
Guma bikkinanni safaraanchi haammata ikkirono, Kalaa Selemooni saiha 21 diro konni loosi handaarinni haammata qansootira egenno heedhannonsa gede assenna loosu kaayyo kalaqate widoonni gumaamo looso loosino. Konni baalisinni qole duuchu qarri noo loosi giddo lowo jifo cince sae konni deerrira iillasi isira jawa guma ikkinota huwachishanno. Kuni gumi daynohu shotu garinni di-ikkino; waaga baanteenna ikkinota qummi assino.
‹‹Xaa yannara haammatu wedelli hasatto qaxarante loosse, mulenni wirri yitino doogonni dureeyye ikkate ikkinninna hunkiinsanni loosse lophate di-ikkino yinohu Kalaa Selemooni Zewudehu; wedellu woyyaawino deerra iillatenna guma abbate looso baxa, qaxarante loosse umonsa buuxate, gade adhate, cincatenna jifote giddoonni sa”ate wo`naala hasiissannonsa’’ yino.
Ninkeno, Kalaa Selemooni togoo jifonna qarru giddoonni sae wodebete uduunne saysatenna hogowate loosi addintanni lowo qarri noota ha`laladunni kulinonke; Konni loosinni jawa sharro asse hashsha barra yiikkinni hunkaanni loose umisiranna wedellahono loosu kaayyo kalaqe hattono konni loosinni Itophiyaho dancha su`ma fushshe jawa deerra iillino jawaata loosaasinchooti. Kalaa Selemooniha konne jawaata looso addintanni dhageeffantanni Itophiyu wedellinna qansootu isiwiinni lowore rossanno; dagansanna Itophiyu gobbansa su`ma danchu garinni woshshiishshanno yine hexxo assineemmo. Keerunni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 20 , 2013 M.D
