Daa”atto (Turizimete) handaari miinju aana hee`rannosi qeecha lossate albirenna haaruudde iillote latishshuwa harisa, iillote jiro egensiisa, yannaasincho tekinoloje horoonsira hasiissannota handaaru ogeeyye coyidhanno. Handaaraho uynoonni illachira injiitanno tantanonna hajo la`annonsa bissanni qinaawino loosu amanyoote diriirsano balaxo uynanni looso ikka noosita buuxissanno. Yannate akata hedote giddo wortino poolisenna seeru woyyeesso assano hattonni gumaamimmasira qara ikkitino loossa mereerinni ikkansano ogeeyye huwachishshanno.
Aleenni xawinsoonni hajubba gobbaanni turizime gobbate miinji aana illete leeltanno soorro abbitanno gede assate hallanyu handaari qeecha riqiwannorichi nookkitano xawinsanni. Baxxinohunni, wosinna haa’ne koyinsanni gari (Hospitality), hodhishshunna daa”atisiisaano ogeeyye qeechi luphiima ikkinotano buuxissanno. Mootimmate iillote dargubba badate, latisate, agaratenna daa“ataanote hobbaate buuxisate qeecha adhito ikkinnina; hallanyu handaari ledo qinaawa hoogguro hasi`nanni gumi daara didandaanno.
Handaarunni kalqoomu turistete du`namme luphiima ikkitanno gede uurrinshubbanna ogeeyye (Tour operators and professionals) luphiimu qeechi noonsata xawinsanni. Daa”atisiisaano uurrinshuwa Itophiyu bude, dhagge, kalaqamanna wolootta turizimete iillo daa”ataanote egensiisatenni luphiima turistete kiiro Itophiya e`anno gede, keeshshonsano seedisatenni, gobbate ayimmanna miinju dhuki lophanno gede assate yawo fultannota xawissanno.
Daa”atisiisaano uurrinshuwanna ogeeyye baxxinohunni turistootu Itophiyu turistete iilloa daa”atate dagganno yannara hodhote mixo fushshatenni, fooliishshidhanno Hoteele, daa“attanno iillo (base) injeessatenni, keeshshonsanni dancha gadenna boohaarre afidhe gobbansa higganno gede assate ragaanni baca loosa agartanno.
Mootimma hallanya dureeyyenna uurrinshubba Hoteeletenni (turizimete Investimentenni), owaantete handaarinni, daa“atisiisaanote uurrinshuwanni, woloottu manaadda turizimete handaarra aana bobbakkanno gede jawaachishshanni afantanno. Kuri giddonni daa“atisiisaano uurrinshuwa umihunni kullanni. Kunino uurrinshuwanna daa“atisiisate massagonni owaattanno ogeeyye gumaamimma handaaraho sufote lophora qara qeecha fultannotano ammannanni.
Nibirete Adem Mehammed Hameri Laande Itophiyu daa“atisiisaancho uurrinsha ha’nuraqara manna maaneejiinge dayireekitereeti. Qixxaawote kifilenke Wocawaaru agani goofimarchi aana harinsoonni Oromiyu turizimete lamala Itophiyu turizimete handaari aana uurrinsha loossanni afantanno loosi daafira hasaawissinonkanni. Isi yaanno garinni; Hamer Laandi sa`u 11 dirrara iillote jiro kalqoomunna gobbate giddo daa“ataanora daa“atisiisanni keeshshino. Qarunnino Wodiidi Itophiyira Jinkunna Oomote xeichi qooxeessira afantanno iillo egensiisanni keeshshino. Xaa yannara Addis Ababaho Biiro fa`ne baalunku Itophiyu qooxeessira iillado ikkate loosanni afamanno.
“Gobbaydi turistooti aana qarunni illacha assine loonsanni hee`noommo” yaannohu maaneejiingete dayireekiterchi; turistoota Itophiya abbate uurrinshate weeb sayitenni, turistete amaalaanonni, leellishotenni hattono gutunni loossanno gobbaydi kubbaaniyyooti ledo uurrinsha assitino sumimme horonsi`rannota huwachishanno.
Dagoomitte miidiya (Inistagiraametenni, tiwuteretenni faasbuuketenninna labbeemme qoollanni) Itophiyunnita iillote dargubba egensiisatenni hattono uurrinsha addi xaaxo qixxeessatenni turistootu gobba daa“attanno gedenna keeshshonsa seedisse hadhanno gede injeessannota xawisanno. Kuni ikkasi gobbate miinja lossasinnino aleenni iillote qooxeessira afantanno dagoomu kifillara loosu kaayyo kalaqora kaa`lannota xawisanno.
14 dirisinni hanafe Jinkaho qooxeessu jiro egensiisatenni turistootu ledo loosate rosicho kaajjishinota coyi`rannohu maaneejiingete dayrekiterchi Nibiret; ilamino qooxeessi budunni jiroo`minohanna daa“ataanote wodana goshooshannoha ikkasi roorenkanni ogimmate ledo egensiisinosita coyi`ranno. Itophiyaho baalunku qooxeessira labbeemme budu, kalaqamu, donunna arkiyooloojete qachuwa noota xawise; baalunku qeechasi fula dandiironna handaaru lophanno gede qinaambetenni loonsiro turistete du`namme lossa dandiinannita egensiisino.
“Turizimete lophora hattono turizimete du`namme lexxora qarunni keeru hasiisanno” yaannohu maaneejiingete dayireekiterchi; kalqoomu turiste goshooshate turizimete jiro egensiisanna heewisamaano assa hasiissannota ikkiturono umi hajo kayinni keerenna hobbaate buuxisate” yee huwachishanno. Konne assa dandiiniro Afriku giddo noo dooramaano turistete iillo giddo Itophiya albaanni dira dandiisiisanno dhuki noota xawisanno.
Maaneejiingete dayireekiterchi xawishshi garinni; Itophiyu turizime qara qara taqqanni (gibrinnanna laashshate handaara) labbinorinni mitto ikka dandiitinonna miinju aana luphiima xiiwo kalaqa dandiitanno Industireeti. Konne garunni horoonsi`rate turizimete safote latishsha wonsha, keerenna hobbaate buuxisa hattono daa”ataano haadhe koysate handaarinni bobbakkino ogeeyye bobbaasa hasiissannota buuxisino.
Muli yanna kawa kovid fayya hattono mite mite qooxeessubbara kalaqantino gaancubba harunse boode yinannikkiti daa“atisiisaanote uurrinshuwa handaara soorridhanni afantannota xawisannohu maaneejiingete dayireekiterchi; Hamer Laandinna wolootta labbeemme daa“atisiisaanote uurrinshuwa kayinni turizimete handaari noosita dancha kaayyonna mootimma uytinoha luphiima illacha la“atenni xaa geeshshano uurrinshansa kaajjishshe suffinota xawisanno.
Wodiidi Itophiyu qooxeessira budillaano jiro hala`ladunni afantannowa ikkasinni Hamer Laandi daa“atisiisaancho uurrinshano qarunni illachasi budunna turizimete aana assitino yee coyi`rannohu Nibireti; woloottano kalaqamunna dhaggete iillo aana turistoota massatenni Itophiyu daa”attote jiro egensiisannota huwachishanno.
Maaneejiingete dayireekiterchi daa“atisiisate gobbaannino fotogiraafete ogeessa ikkinota xawise; sa`u lee dirrara egennaminohu fotogiraafete ogeessi Jowwi Lawurensi ledo qinaawatenni “Itophiya” yaanno su`mishshi noosi fotogiraafete maxaafa attamisiisinota xawisanno. Kuni maxaafi Amaazoonete luphiima hiro borreessiissanni noo fotote maxaaffa giddonni mitto ikkinotano xawise; kuni loosinsa turizimete handaarinni noo dhuka, Itophiyu biinfillenna iillo leellishate horoonsidhinotanna; ledote dhuka ikkanno yee wo`ma hexxo assi`rannota coyi`ranno.
“Itophiyu turizime xa noowinni roore lossa hasiissanno” yitanno hexxo noosihu Nibreti; kovidi fayyanna mite mite qooxeessubbara xaa geeshshano noo gaancenni kalaqantanni noo qarrubba ajishate mootimma baalunku hajo la`annonsa bissa loosa hasiissannota qummeessino. Daa“atisiisaancho uurrinsha gedeno Itophiyu noose jirubba egensiisatenni turistetewinni afantannota miinu horo horoonsira dandiinanni gede hallanyu qeechasi fulannotano huwachishino.
Hayimaanoot Zeriay, Aliyye Ikko turistete daa“atisiisaancho uurrinsha giddo markeetiingete ogeetteeti. Aliyye Ikko turiste qarunni kalaqama kaima assatenni Aliyye Itophiyu qooxeessira afantanno turizimete jiro turistootaho daa“atisiisatenni egennantino. Diilallote gadinna qooxeessu agarooshshi qorqoraancho ikkatennino kalaqamu turizime Itophiyaho hala`ladu qeechi hee`rannose gede loosanni noota markeetiingete ogeette Hayimaanooti coyidhanno.
Kalqoomu turiste Itophiyunnita kalaqamu jironna baattote ofollo daa“atate hasatto heedhannonsa gede Aliyye Ikko turizime loossanni noota coyidhannoti markeetiingete ogeette; daa“ataano kalaqamu qooxeessubbara afantanno woyte kalaqamunnita ikkitinokkita allaggicho coyibba horoonsidhanno gede uurrinshansa fajjitannokkita egensiissino.
“Itophiyu turizimete lopho aana eewaancho xiiwo kalaqate loonsanni hee`noommo” yitannoti Aliyye Ikko turistete daa“atisiisaancho uurrinsha markeetiingete ogeette Hayimaanooti; kalqoomu bare aana Itophiyu diilallote gadiranna qooxeessu agarooshshira addi illacha uytanno gobba ikkase daafira uurrinshase luphi assite leellishatenna su`mase kaajjishate loossanni nootano xawissino. Konninni, kalaqama baxxannonna agartanno turistooti aana addi illacha assite loossannota xawissanno.
Ise yaatto garinni; Aliyye Ikko turiste daa“atisiisaancho uurrinsha widoonni haammata turistooti Itophiya e`anno; daa“atisiisaancho uurrinsha kuri turistooti hodhate aanano ikko fooliishshonsa basera pilaastiikete kodda horoonsira hoogatenni, kalaqamu laalchubba jawaachishatenni, diilallote daafammera korkaata ikkara dandaannokki uduunne amadatenni iillote dargubba e`anno gede assitanno. Daa“ataano Itophiyu miinjira baraassanno qeechi gobbaanni iillote dargubba agarooshshira hee`rannonsa qeecha lossa hasiissanno yite xawisse; konne assa dandiiniro hegeraamonna kaajjado turizimete handaara kalaqa dandiinannita egensiissino.
Markeetiingete ogeette xawishshi garinni; daa“atisiisaano uurrinshuwa Itophiyu turizime lophora luphiimu qeechi noonsa. Turistootu Itophiya haammate e`anno gede, deerrasi agarino koyishsha afidhanno gedenna ikkadda ogeeyyenni iillubba daa“attanno gede uurrinshuwate dhuki lopha hasiissannosi. Konnirano mootimma addi addi garinni jawaachishatenninna qinaambetenni loosatenni irkisa hasiissanno. Konne sufotenni assa dandiiniro turizimete handaarinni dagganno gede halchinanni soorrora daa“atisiisaanote uurrinshuwa badhete miqicho ikka dandiitanno.
Aliyye Ikko turiste daa“atisiisaancho uurrinsha safantunkunni honse dirra kiirsiissino. Tenne yannubbara Aliyye Itophiyu kifile lede baalante Itophiyu kifillara afantannota turistete iillubba turistete daa“atisiissanni keeshshitino. Ikkolla ikkinnina koronu fayyanna gobbate xaaddino kipho handaaru aana hi`naancho xiiwo kalaqqino; konne harunseno turistete kiiro ajjino.
Uurrinsha kuri qarrubba dandiite uurrite Itophiya egensiisase suffinota coyidhe; xaa geeshshano sufinohu ga`labbote qarrinna keeru hoongi mala afi`ranno woyte xa noohunni roore loosa dandiitannota egensiissino.
Itophiyaho haruudde turistete iillubba ijaarantanni nootano Hayimaanooti xawisse; iillubba kalqoomu turistooti haammate dagganno gede assate umise qeecha fultannotano xawissino. Uurrinshansa turistete qixxeessitannota towaanyote mixo halashshate ijaarroonninna ijaarranni afammanni iillubba ledote dhuka kalaqannonsatano huwachishshanno.
Turizime Itophiyu miinji aana baxxino qeechi hee`rannose gede iillubba latisa, egensiisanna albire gawajjotenni agara hasiissannota coyidhe; duuchunku aleenni kayinni keeru turistete hobbaatira qara ikkinota buuxxissino. Ikkinohurano baalanti Itophiyu daga gobba geisatenna keere dirrisate loosa hasiissannota qummeessitino.
Konne assa dandiiniro Itophiyunniti turizimete jirubba ajjinokkita buuxissino. Daa“atisiisaancho uurrinsha gede Itophiyu keeri higanno gede, danchu su`mise agarame keeshshanno gede dandiisate uurrinsha mootimmatenna wolootta uurrinshuwa ledo halamatenni loossannotano buuxissino.
Jeefoteno
Daa“atisiisaano uurrinshuwanna daa“attote massagaano turizimete handaarira badhete miqicho ikkansa kullanni. Uurrinshuwa mitte gobba budi, kalaqamu, dhaggenna donu daa“ataanote ille giddora e“anno gede jawiidi qeecha adhitanno. Towaanyote mixo fushsha, fooliishshote dargubba qixxeessa, daa“ataano iillubbate daafira ikkadonna halaalaancho mashalaqqe afidhanno gede assa, turiste injootenni keeshshonsa seedissanno gede xiiwo kalaqa daa“atisiisaanote uurrinshuwanna daa“attote massagaano (Tour Guide) yawooti.
Konniraati mootimma iillubba latisatenni, keerenna ga`labbo agarsiisate, dhaggetenna kalaqamu dargubba agarate gobbaanni industire millissanno labbeemme uurrinshuwa ledo qinaabbe loosa hasiissannota ammannannihu. Mootimma baxxinohunni dhukinsanna tantanonsa kaajjado ikkitanno gede harunsonna irko assa hasiissannoseta handaaru fullahaano hedonsa kayissanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
