Gibirinnu gobbanke miinjira badhete miqichooti. Konni albaanni rosamino gadinni calla loonsanni gibirinnu handaari muli yanna kawa yannaasincho assatenni eeli geeshsha loosidhe galtino daga iilla dandiinoonni.
Gibirrinnu handaarinni laalchonna laalchimma lossate gibirrinnu reekko abbate duuchunku gibirrinni handaarinni hala’ladda loossa gumulsinanni hee’noonni. Konnirano hajo la’annonsa bissa gibirrinnu ministere,woshshamaano uurrinshuwanna qoqqowubba sa’u lamalara Adaamaho bocu boci keeno assitino.
Assiinoonni keeno leellishshino garinni tayixe bocu boci dirinni gidu,haanju harumi kaashshinni,maatete jireenyinni,investimentetenninna waacote shiqqonni hattono gibirrinnu fulote daddali jawaachishanno guma borreessiisinota gibirrinnu ministirichi Girma Amente (Dr). qummeessino. Kuni duuchunku gibirrinnu handaari loossa gummaa’mara faasho leellishinohonna wowete.
Gibirrinnu duucha handaara amadinoha ikkasinni,duuchunku handaarinni laalchonna laalchimma luphi assate sayinsummo bocu boci diri hexxo uyinoha ikkanna; goyirete laalchinni latinsoonni loossa dancha diilallote gade afidhe roore laalcho uyitanno yine agarrannita ikkitino.
Tayixe goyirete laalchi sa’u agannara loonsoonni loossanni 20 miliyoone hekitaare ikkitanno baatto gobboomu deerrinni gidunni diwantino. Konnirano hasiisanno gibirrinnu waaco baatto loosidhe galtino dagara yannanni iillisha dandaa mootimma adhitino eewaancho qaafo leellishshanno. Gibirrinnu waaco yaano madaabbarunna dooramino wixu gidi 2015 MD loosidhe galtino dagara doogote sarraaqamenna sarxame ba’’asinni kalaqantino foonqe konni dirinni taalte leellasenna kaaliiqino diilallote akata taashsheenna xeenu yanna agadhinoha ikkasi goyirete loosinni danchu gumi maareekkamannota buuxisannoho.
Saadate laalchonna laalchimma lossate loosunni leellinshanni hee’noonni maatete jireenyi shoole dirra giddo jeefisate hendoonni mixo sa’u lame dirra giddo jeefisiisa dandiinoonni.
Maatete jireenyi gibirrinnu handarra mereerinni mittohonna albisaho. Saadate ceatto handaara yanneessate widoonni maatete jireenyi pirogiraame gummaame assatenni danchu gumi maareekkamanni nooha ikkasinni sircho woyyeessa,mittu barri caacurre iillishatenni,yannaasincho diishshote kosho shiqishatenni,qulxu’mete jiro halashshatenni jawa looso loonsoonni. Konnira naqaashe ikkannoha 20 kumi ale mittu barri caacurre iillisha dandiinoonni.
Kalaqamu jiro agarate loossa eewaancho guma borreessiissino. Umi bcu boci dirinni haanju harumi mixonni 7.6 biliyoone addi addi haqqete sircho hanqafino kaashsho kaasatenni jawa soorro borreessiisa dandiinoonni.
Gibirrinnu waaco shiqishate widoonni roorenkanni bushshu madaabbari shiqqonna tuqishshi aana wogga mereersino garinni bilchaata looso loonsoonnita sayinsummo lamalara gibirrinnu ministirichi Girma Amente (Dr) xawisinoti qaangannite. Konninnino 2017/18 laalchu dirinni 24 miliyoone kuntaala madaabbaru waaco shiqishate loossa hananfoonni.
Baajeettete dirinni gibirrinnu handaarinni amandoonni timo jeefisate aantino agannara illacha tunge loosa hasiissanno. Roorimankanni goyirete laalchi billaallikkinni ragunni gamba assa hattono gorsu qamade loossa aana illacha tunge loosa mootimmatewiinninna loosidhe galtinoriwiinni agarranni yawooti.
Kaansoonni haanju harumi kaashsho awuuta,yannaasincho tekinolooje mootimma abbitannota horoonsi’ra,hiikku gidi hiitto baattora laalannoro balanxe huwatanna gobba amaddino jireenyu tmora qeechanke fula mitto mittonka qansicha xa’mitannote.
Mootimma gibirrinnu handaarira tuggino illachanna kakkaooshshi kaimi industiretete reekkora jawa dhukaati. Kunino sagalete gidinni meessaneeto dandaate ikko buxima dhagge assate hananfoonni sharrora luphiima qecha amadannoha ikkinoho. Konne ikkinohura Gibirrinu handaarinni maareekkisiinsoonni gumi jawaachishannohonna duumbara higa hasiissannokkiho.
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
