Mitte gobba wolambinatinna utuwimma baxxite leeltannohu baandeerunniiti. Atileetootu heewo qeelletenni guddanno woyte balaxxe kayisse sunqitannohunna gotti assite leellishshannohu baandeeraho. Gobba dagasenni, dagano gobbatenni xawisantanno. Itophiya qaanganni woyte Itophiyu qansooti woshshamansa; Itophiyu qansoota qaanganni yannara hatonni Itophiyu woshshamase konni halaalira mitto xawishaati.
Kuni riqiwaanchu malaati gobbate dhagge, busulle, egennote jawimma deerrinni ayirrinye afi’ranno. Itophiyu gede dhaggete, egennote, wolaphote ha’nura ikkitino gobbuwara kayinni kuni malaatinsa insaha calla ikkikkinni duuchu malaate ikke ragisiisamanno. Techo konninkuraati Itophiyu afanshanna malaate ikkinohu baandeeru duucha gobbuwa baandirubba giddo kuulisi karsame leellannohu.
Korkaatuno kuni Itophiyu baandiri kuulaamo hocco calla di’ikkino. Kayinnilla wolaphote, dhaggete, anga dieemmo yaate, qeelle assate, kado saalsiise uraaqqate, halamatenna dagatenni mixidhino mittimma, … riqiwanno sumudaati. Kuullasino ikkituro haammata tiro afidhinota ikkite; halchotenninna mittimmatenni xabbe gamba yino malaate amaddinoreeti.
Itophiyu baandeeri aana leellitannori sase kuulla (haanja, baqqalanna duumo) la’nummoro haanju looso, shaqqadonna lophote malaateeti. Itophiyu hakko garinni kalaqamunni kaayyaataame, tonaa sasu diri nooseta, ajay ajeenna honse agana xeena afidhannota, diro wo’ma du’nantanno lagganni diro wo’ma laashshanna dagase itisa dandiissanno jironni kayyaataabbino gobba ikkase xawisanno garinni riqiwaanchimmatenni ofollinoho.
Baqqaluno ikkiro, Itophiyu noose jiro horoonsidhe latatenna lophate, berota jawa dhaggese qeellese marro afi’ratenna wolootano gottiimmate halchubba; dagase wolaphoranna taalloonyira baatto calla ikkitukkinni, beronni techo geeshsha manchi beettira yoo lattanno gede loossinota ikkasera loosu mayiimmase riqiwaanchu malaati aana leellishshinoho.
Sayikkihunna duumu kuuli riqiwaanchimma kayinni, Itophiyu wolaphote baattose; tini wolaphono qolte Itophiyu qansooti mundeenna lubbo kakkalonni uurritinota ikkase; beronte gede techono ikko ga’a hattonni wolaphonna dagase taalloonyi ge’e harunsanno gede assate kakkalonna worbimmate ejjeettimma leellishannoho.
Kuri sase kuulla aana ofolle mereeroho leellannohunna baqqala xoxu caabbicho amade gordu gedee kuuli doyicho giddo noo malaati kayinni; Itophiyu daga beronni techo geeshsha mittimmansaranna wolaphonsara calla ikkikinni keerinsarano jawa waaga baattinotaati. Techono ikko ga’a hiittee millimillonsaranna loosinsara keere balaxisiisse loossannore, jawaattannore ikkansa leellishate coyidhanno malaatensaati.
Techo togooha jawa ayimmate xawishshanna riqiwaancho ikkinoha baandeeranke barra uyine ayirrinseemmo woytenna qaangeemmo wote; ninke Itophiyu daga ayerichi giddo hee’neno; mittimmankenna halammenke; roodiimmanna baxillinke ayerichinnino roore dhaawe harunse hee’ranno gede marro qaalenke haaroonsi’neemmoha ikkanno gede assatenniiti.
Konni qotirano, Itophiyu bero gottiimmase ayimma qoltanno; wo’ma wolaphonna farose gashshoote buuxisiissannota duuchu dani latishshi loossa loosate; hanafantinota duuchu dani ikonoomete lophonna seyoo harunsiisate; gobbate gedeno ikko dagate gede ikkara agarrannire udumaayyitte lopho halaale assate harinsho giddo baalinke ninkewiinni agadhinanni qeecha fulate dandiisanno hixamanye uddirate baandiranke cu’mine amande qaale e’neemmoha ikkasinniiti.
Baalunkurichira aleenni kayinni, Itophiyunna Itophiyu daga mittimmansara, lophonsara, dancha olliichimmansaranna kaa’lamansara dhuka ikkannonsa keere keeshshiishate baandiransa balaxisiisse coyidhanno bare ikkasenniiti. Baxxinohunni xaa yannara Itophiyunna dagase gobbate giddiidi bunshe wolqanni; gobbayidinni kayinni Itophiyu gottiimma hasidhannokkiri dhaggete diinna, doyiichomkera miqilaallitanni noo yannara; baandirinke macciishshamme uddira addinta hasiissannote.
Ikkinohurano tayiixe 17ki yannara gobboomu baandeeru barra ‘’baandeerinke gobboomu mittimmankera; ayirrinyinkeranna Itophiyu gottiimmara!’’ yitanno albisaancho hedonni ayirrisame saino. Kuni mitto widoonni giddiidi mittimmankenna halammenke kaajjishate qaallenke haaroonsatenni; layinkitano, Itophiyu latishshunna tii’’u xa’mose qolate asitannota ayee millimillono keerunnitanna kaa’lamannita ikkase leellishatenni; sayikkitano, baandeerinki ayirrinyinna baxilli einonsakkiri ayee wolqa heedhuronna keeru doogo hi’noonti yituro; beroti Itophiyu daga kakkalamme techo ilama mundee giddono hee’rase hedo amadisiisateeti. Korkaatuno baandeerinke mittimmanke meqqeerricho, qeellenke lallawa ikkannohu togoonniitina.
Bakkalcho Birra 7, 2017 M.D
