Itophiyu haammata balchoomma afantannose gobbaati. Kalqete doninni borreessantino donna giddo 16 balchoomma UNESCOte borreessiisatenni adda assitino gobbuwa giddo qara ikkite leellitanno Itophiyu. Kuri jiro manchi beettita birqiiqi busulle, heeshshote gara, daganniha budu balchooma, dhagge hattono manchi beetti sirchi kalaqama gara leellishshanno arkiyoloojete donna gamba assite amaddinoreeti.
Kuri turizimete atootubba la’’ate gobbate giddora haammata daa’’ataano dagganno. Jiro hasi’nanni deerrinni latinse, egensiinse turizimete bobbanke xa noo kiironni woyyeessine lossa dandiiniro Itophiyaho donimmatennino sa’e gobbate kaajjado ikonoomete dhuka dhaawate du’mu qeechi hee’rannonsata handaaru ogeeyye coyidhanno.
Wocawaaro aganira jawa kiiro noonsa daa’’ataano leellitannonsarinna Itophiyunniti budu balchoomma heedhanno ayyaanna giddonni Oromote daga budi, woganna heeshshote gari jawu deerrinni xawannohu Irreechu ayyaani mittoho. Ayyaanu daga diru du’ma latishsha, keerenna dirunni diro sayisinonsa kaaliiqira galata shiqishshannohonna jawa kiiro noonsa beeqqaano babbaxxitinota budu balchoommansa leellishshannoho.
Muli yanna kawa kayinni konni naadamino budu ayirrinyira kalqoomu daa’’ataano, Itophiyunni babbaxxitino basenni ayyaanaho beeqqo assate hasidhannori Itophiyaho gobbaanni heedhanori dagate ilama leellitannoha ikkanni dayino. Yanna yannantenni budu ayyaanimmannino sae turizimetenna ikonoomete buicho ikkatenni egennamanni leellanno.
Kalaa Negga Wodaajo Oromiyu turizime komishiine layinki komishiinereeti. Isi yaanno gede ikkiro; komishiine hanafantunkunni kayisse qoqqowoho leellitannota turistete jiro egensiisatenni, latisatenni gobba turizimetenni afidhannota ikonoomete horo lossate loossanni noota xawisanno. Turizimete wolqa ikkansa ammannanninsa jiro giddonni budu jiro qummi assinannita ikkase xawise; kuri giddonnino Irreechunnihu ayirradu ayyaani mitto ikkinota leellishino.
‘’Irreechu ayyaana duucha miliyoonenni kiirranni daga xawo fulatenni ayirrissanno’’ yaanni layinki komishiinerchi; kalqoomunna gobboomu daa’’ataano tayixe Hora Finfine, hattono Hora Harsedde Bishooftu ayirrisami ayyaana dagate ledo mitteenni ikkatenni ayirrissinota xawisino.
Haammata kiiro noonsa beeqqaano leellitinonsa kuri barrubbanni ikonoomete horo kalaqqanno, wosinsi’rate loosi handaara baqqi assitanno loossa kalaqantannota coyi’ranni kalaa Negga; fooliishshote base, koyishshunna wolootuno budu uduunni aana hasatto jawu garinni lexxitinota xawisino. Tenne labbinoti ayyaanu qixxaawo gobba turizimete handaarinni ikonoomesera dancha qeecha kalaqate assitanno hixamanye kaa’litannota huwachishino. Addis Ababahonna Bishooftu quchummara lamu barrira jawa fulo dunne assinanni woxinna womaashshino owaantete handaarira jawa horo afisiisannota coyi’rino.
Layinki komishiinerchi xawishshi garinni; Irreechu ayyaani ikonoomete noosi horo qotira daga aaneessate/ xaadisateno jawu qeechi noosi. Babbaxxitino Itophiyu basenni daggannori, olliicho gobbuwanni hattono wo’ma kalqenni daggannore aaneessate/shiqishate qeechisi jawaho.
Baxxinohunni gobbate giddiidirinna kalqoomu tuqu xaadooshshubba odoo halashshate Itophiya daggino. Kunino tenne jawa ayyaanu qixxaawo qarriweelo babbaxxitino gobbuwara, haammata miliyoone dagara iillishate, bude egensiisatenna Itophiya daggannore turistete kiiro ledatenni kaa’lanno. Komishiineno tenne wolqa dirunni diro lossate loossanni no.
Irreechu ayyaani diru ayyaanimmasinnino sainohunni ikonoomete dhukisi lophanni daanno gede komishiine babbaxxitino doorshubba kalaqqanni noota xawisanni kalaa Negga; kuri’’uu hayyubba giddonnino ayyaanu barrubbara albaanni babbaxxitino baanerooti, daa’’achishshu uddunni, wolootuno kuri labbinori qixxaabbinota huwachishinno.
Kuri qixxaawubba aana Itophiyu giddo noo daa’’achishshu uurrinshubba, hoteella, baankootu, telekoomenna tekinoloojete kubaaniyooti qoleno turizimete handaari bissa beeqqo assitinota xawisino. Kalqoomaho iillanno gede halashshateno tayixe Burundi, Ugaanda, Keeniya, Ruwanda, Nepaali labbino gobbuwanni laalchonsanna jironsa egensiisi’rate babbaxxitino bissa leellansa xawisino.
Irreechu budu ayyaanimmasinnino sainohunni ikonoome abbate noosi dhuka kaajjishate yanna yannantenni woyyeesso assa hasiissannota ikkase kayisanni kalaa Negga; Biraziilete harinsanniha diru kaarnivaale lawishsha asse kayisanno. Kuni ayyaani xaa yannara dirunni biliyoonetenni kiirranni doolaare afi’nannisiha ikkasi egensiisino.
Ayyaanu dhaaddo ikonoomete horo afisiisanno gede ayyaana beeqqitannoti jawa kiiro noose daga boohaartara, hidhitara, hattono wole fulo eessa dandiissannonsata dikkote doorshubba kalaqa hasiissannota coyi’ranno.
Biraziile labbinori kaarnivaalensanni jawa ikonoomete buicho kalaqidhanno gobbuwa qote xaara di’’iillinoommo yaanni kalaa Negga; yannate gedensoonni kayinni Irreechu hakko deerra iillasi gattannokkita coyi’ranno. Tene mixo loosu aana hosiisate dandiissannori kaimu latishshi, egensiishshu, ikonoomeete dikko doorshubba halashshate loossa hanafantinota xawisatenni loossa yannate ledo hatte ajuujawa shiqishshannore ikkansaati coyi’rinohu.
Isi egensiisino garinni; tenne labbino ajuuja Irreechu aana calla ikkikkinni Masqalu, Xinqatunna/cuu’’ammetenna wolootu Itophiyu giddo ayirrisantanno amma’notenna budu ayyaanna qixxaawo/ festiwaale aanano loosama hasiissannose. Kuri’’uu Itophiyu balchoommati ikonoomete horonsa jawate. Mitteenni baalanka agarranni deerrinni latisatenninna kalqoomaho iillansa deerra halashshatenni hasi’nanni guma abba hasiissanno. Konnirano Oromiyu turizimete komishiine wolootu hajo la’nnonsa bissa ledo gamba yaatenninna millimillo kalaqatenni loosu giddora e’anno.
Tayiixe ayyaanira Addis Ababaho ayirrisamihu Hora Finfine hattono Hora Harsedi Bishooftu ayirrisami ayyaani ledo ayyaanaho 10 miliyoone sa’anno daga beeqqo assitinnota qummi asse kalaa Negga; beeqqaano lamente quchummara fooliishshote, sagalete, budu uddannaranna babbaxxitino hajubbara 10 kayise 25 biliyoone birra ikonoomete e’’o assitinno yine agarrannita xawisino. Konni kaiminni owaante uyitannori, laalshaano, tenne qixxaawo aana illacha tugge diru du’ma haaruudde eote doorshubba kalaqquro gumaamma ikka dandiitannota qummi assino.
‘’Haammata gobbuwa Itophiyu afidhino gedeeti budu balchoomma heedhansara halchitanno’’ yaanni layinki komishiinerchi; korkaatuno kuri labbino donna budu balchoomimmansannino sa’e jawa ikonoomete wolqa kalaqannota ikkansanni ikkinota xawisanno. Itophiyuno kuri jiro batinyinni kaayyaataame ikkase deerrinni jirotenni horaameette ikkatenni deama noosekkita coyi’ranno. Balchoomma calla ikkitukkinni dagate kiirono ikkase jawa dikkote dhuka kalaqqannota qummi asse, konne doorsha hasiisanno garinni horote aana hosiisa hasiissannota huwachishino.
Layinki komishiinerchi xawishshi gede ikkiro; Irreechu ayyaani hasi’nanni deerrinni ayirrisamanno gede assate babbaxxitino qixxaawubba assinanni; kuri giddonni qara qeecha adhannohu owaantete handaari assanno qixxaawooti.
Gobbayidinnino ikko gobbate giddiidinni ayyaana beeqqate dagganno wosinna hasiisano koyishshi, amadooshshinna agarooshshi noose owaante afidhanno gede assitanno loossa loosantino. Konnirano baxxinohunni hoteelete annuwa ledo hasaawa assinoonni.
Konne harunseno 15 kayise 45 xibbuyi ikkanno waagu xeishshinni wosina adhite koyissanni noo hoteelubba noota layinki komishiinerchi coyi’rino. Kunino hasaawunna balaxote qixxaawo guma ikkasi huwachishino. Wosinu qarramikkinni ayyaanu balchoomma hasiisanno garinni daa’’atenna beeqqaancho ikke higasi ayyaanu qixxaawo lophitanni daasera jawu qeechi heerannosita xawisino.
Mootimma Irreecha labbanno ayyaanu qixaawubba aana dhaaddo horaameette ikkitinokkita xawisanni layinki komishiinerchi; ikkollana giwirunna hattoo hajubba widoonni afidhannota xawisanno. Ikkeennano kayinni turizimete handaarinni qaru horaameessi hallanyu handaara ikkasi kayise tenne labbino qixaawonna ayyaanna aana jawaata beeqqo assa hasiissannota xawisino. Baxxinohunni ayyaana kalqoomu deerrinni egensiisate, babbaxxitino investimente assatenni Irreechaho beeqqo assitanno daa’’ataano yanna yannantenni lexxitannonna ikooomete doorshubba hala’litanno gede loonsanni gede qaagiissino.
Wole gobbuwa rosichi leellishannohu karnivaallansa ayirrisante jeefantuhunni layinki soodo daanno diri qixxaawo hanaffanno yaanni kalaa Negga; togoo rosichi Itophiyaho laafa ikkinota coyi’rino. Konne rosicho soorrate hallanyu handaari baxxino illachinni gamba yee mittimmate horaameessimmara loosa hasiissannosita coyi’rino.
Baxxinohunni Irreecha ayirrisate gobbate giddora e’annno daa’’ataano teessonsa yanna seedisiratenni wolootano kikkinsanninna kikkinsannikki donna daa’’atate; adhite daggino jiro hasiisanno garinni fushshite hadhanno gede loosa hasiissanno yiino. Konnirano tuurete injeessaano, daa’’atisiisaano ogeeyye hattono turizimete wosinsira loosira uurritino bissa balaxxe qixxaawatenni leellitanno soorro abba noonsata xawisanno.
‘’Itophiyu diilallote doogo geeshshi dhuki noonke. Hoteellanke wosina adhine koyisate ikkanno uurrinshi noonsareeti’’ yaanni layinki komishiinerchi; kuri qineessa calla jawa soorro adhite daggannota egensiisino. Tenne mixxo loosu aana hosiisate widoonni Oromiyu turizime komishiine tuurete ogeeyye, hoteellatenna hallnyu hadaari widoonni investimentete looso loossannori ledo xaadooshshe kalaqatenni mitteenni loosate hasaawa assinannita xawisanno.
Oromiyu turizimete komishiine Irreechu ayyaani ledo wo’ma Itophiyaho heedhanno donna egennantannonna gobbano hakkuyinni horaa’meemitanno gede loonsannita coyi’ranni layinki komishiinerchi; konne lawino loosi mittenna lame uurrinshuabbanni loonsanniha ikkinokkita leellishino. Loosu duuchunku Itophiyu qeecha ikkasi qummi asse, mittu mittunku qansichi gobbasi balchoomiu doni jirora nyekkeerama, egensiisanna ambasaadere ikka noosi yaanni huwachishino. Kuni ikka dandiiro mixi’noonni Itophiyu turizime lopho muli yanna giddo adda ikkitannota egensiisino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Wocawaaro 30, 2017 M.D
