Mitte gobba callichose diuurritanno. Mittu qubbichinni anga waxa assinanninkintenni gede anga waxa assineenna biiffannohu qubbuwa gamba yiturooti. Kalqete gobbuwa gamba assa hoolannori baca korkaatta ikkirono,gamba assannorino hakko bikkinni hasiisanno.
Gobbuwate uminsata ikkitinoti poletiku, ikonoomennitinna dagoomitte hasattubba noonsa. Hassattonsa halaale assate babbaaxxinoha haammata doorsha horonsidhanno. Tinino kalqoomu deerrinni seeda dirra kiirsiisidhino harinshooti. Ajo batiro konni halaali giddoonni sa’inokki gobbano ikkito daga dino. Kuri hasattubba xaa yannara nooha kalqoomu halaale kalqoomu harinsho giddo qummeessinannireeti. Babbaxxitino hasattubbanni kalqe shafantanni leellitanni noo tenne yannara, halaalu; duuchu garinni xawu ikkito ikkatenni sae; gobbuwate mereero noo xaadooshshubbara hi’naanchunna aanamaanchu korkaatinni kullanniho.
Sai saninni hanaffe kuri gobbuwa hasattubbansa halaalaancho assate wolqatenni kayisse babbaxxitino doorshubba horonsidhanno; Roore kalqenke koyissino gaancinna oli mittetennino ikko woletenni konni halaali ledo gowaminoho. Konni ka’irano kalqenke yaachishano/huluullisanno gaancinna oli konninni saino korkaati hee’rannonsa yine dihendanni.
Xaa yannara kalqete daga keereho faarsitanno faarsonna keeru daafira noonsa hasatto garinni; hasattubba halaale assate harinsho wolqantenni roore amaalenna heyyeeyyamme hattono kurinni burqitannota hegere faasho duuchu garinni doodhinannite. Mittimmate horaameessimma kaima harinsho assidhino doogonni hasatto wonsha doorshaho.
Konnira kayinni baalunkurichinni roore xaa geeshsha dandiinannikki doogonni kalqe jawa waaga baatisiisinorichiwiichinni (la’’annokki qeechira mereero lummi yine eatenni) qoropha, gobbuwanna gobbuwate daga uminsa qeecha uminsa yoonni assidhanno gede jawaachisha; konne assate wolaphonsa ayirrisanna ayirrisiisa baalunkurichinni roore balaxisiisa hasiissannorichooti.
Hee’noommo yannara awuutaancho hasidhanno gobbanna daga dino; ayee gobbanna daga horo aannosehuranna jifannosehura yoo sayisate dandiissannoseti egennote xe’ne dinose; konne assate awuutaancho dihasidhanno. Awuutaanchimmate hedo mageeshshi waaga baatisiisannoha ikkasira; Afrikunna Afriku qansoota sae farci’ra dandaannohu dino.
Awuutaanchimatewiinni qalantinoti musidhino hedonni Afriku mannimmate mayimmansa, gobbansanna hexxonsa/ ajuujansa hawulukantinoti qaangannite. Ile amansa ikkitino gobba giddo wosincho ikkite seeda hirammete dirra sayisate gadachantino.
Kunino halaale qolate luphi yinoha lubbote aamama xa’mitinnota qaraartino sharro assitanno gede xa’minonsa.
Duucha qaraartanno sharro gedensoonni afidhino wolaphonsa garunni coommishidhukkinni, babbadooshshe halashshannonna gaancoho sayisanno seeri ganonni hawaqante sa’u 6 tonnooti dirrara keerenna ga’labbo hoogge, mittetennino ikko woletenni uminsata ikkitinokki hajora hasiisannokki waaga baattanni keeshshitino; techono hakko garinni baattanni noori ahigurete daga shiima di’ikkitino.
Xaa yannara Afriku dagara hasiisannosehu seerunni liisantino harinshonni babbadooshsheho hixamanya ikkitukkinni buximatenninna badhera gatatenni/ duumballichotenni fushshitannonsati mittimmate hixammanyeeti/ hajoooti. Tini kayinni sa’u yannara jawa waaga baattinota wolaphote sharro wo’ma assatenni, dagansa jiroo’mite leellate hajuujansa halaale assate dandiissanote.
Konni gobbaanni Afriku daga mereero maaxamme babbadooshshu seeri gano kalaqatenni, poletiku, ikonoometenna dagoomitte hasatto halaalaancho assate mereero eate asso, ayee doogonninna keenonni afanshu hee’rannoseta di’ikkitino.
Baxxinohunni Itophiyunna dagase wolaphote noonsa jawu bayichinna baattino jawa kakkalo widoonni ayee daninni kubbine mereero e’nanni gede waalchose horontanni fano assitannokkita afa hasiissanno.
Tenne lamala jeefora IFDR haaro Pirezidaante assine Ambaasaadder taayye Atsiqesillaase motoonsini yannara assino hasaawinni, “Itophiyu baxillaano batisate illacha tunge loonsanni” yiino. Ee, baxillaano batisate gobbayidi anga calla ikkitukkinni giddoyidi “baadooti” hemaanonna qasiisano uminsa godowira yite diinaho soqqantannori no. Baxillaano batisate giddo heedhe diinaho soqqantannori dagganno ilamara yite qorophito. Konni baalunkura diina ajinshe baxillaano batisi’rate allaggu anguwa eemaranto. Allaggu xeertotenni calla daannoha ikkikkinni mule nootano mootimma dagatenni ledo halante reqeccishsho. Hatto ikkirooti baxillaano batisi’ne diina irraawinsannihu!
Bakkalcho Wocawaaro 30, 2017 M.D
