Masqalu ayyaani Itophiyaho kiristinnu amma`no harunsaano ragaanni baxxinohunnino qole ortodokisete amma`no harunsaano jawa darga uytanno ayyaanaati. Ayyaanu feeffatotenni kayse xawoho iibbadu garinni ayirrinsanni ayyaannanni mittoho.
Gobbankera jawa darga uyne ayirrinsannihu kuni masaqalu ayyaani qoqqowubbatenna gare garentenni babbaxxino garinniti ayirrisamannohu. Tayxeno balchoomasi agarino garinni ayirrinsanniha ikkanno. Ikkinohura qixxaawonke kifileno tenne lamala attamonkenni masqalu ayyaani mayra ayirrisamanno? ayyaanu tiro maati? babbaxxitino gobbate kifillara konne ayyaana ayirrinsanni gari maa lawanno? yitannote aana amma`note annuwinna dagoomu sayinse fullahaano laooshshi maa lawannoro haadhe shiqqino dancha ninwaawe.
Masqalu ayyaanu Yesuus Kiristoosi manchi beetto keereensate uullara daatenni masqalu aana sutame tunsicho xawaabbu widira soorrinoho.
Yesuus Kiristoosi sutamino masqali Aremaawiyaanetenni seeda yannara maaxame keeshshinota kultannori amma`note annuwi Israeelaawitte mootitte Illeeni Maganu massagaanchimmanni konne masqala barra Wocawaaro16ni wiliiletenni massagantanni halaalaancho masqala afidhino barraati; amma`note mini liqaawunte/fullahaano/ qole masqalu afamino barri wocawaaro 17ni ayirrisamanno gede murtino garinni ayyaanu ayirrisamanni sufinota xawissanno.
Ikkinohurano ammanaasine diru dirunni wocawaaro 16nni “Daamara” ayirrissannohu mootitte Illeeni wiliiletenni irkisante masqala afidhino barra qaagate ikkinota kultannonke. Kuni Yesuus Kiristoosi sutamino masqali bocu Itophiyaho Wellote giddo Gishen Debire Kerbe afamannota coyidhannori amma`note annuwi; gattinoti masqalu kifile babbaxxitino gobbuwara afamannotano kultanno.
Kuni masqali afaminkunni 5 kumenna 500 dirra kiirsiisinota ortodokisete amma`no mini ammanannota huwachishannori amma`note annuwi; masqalu Israeelete giddo Golgota yaamamatenni woshshamanno ilaali aana afaminota coyidhanno. Itophiyu ortodokisete amma`no mini ammanaasine konne masqala woxxaancho woy xawaabba assite kiirtannotano kullanni.
Masqalu ayyaani amma`note kaimi hee’risirono; babbaxxitino qooxeessubbara addi addi doogonni dagoomu mittimma kaajjishannonna agarsiisanno garinni ayirrisamannota dagoomu xiinxallote ogeeyye huwachishshanno.
Ayyaanu aliyye Itophiyira, mereerinna wodiidi Itophiyu kifillara babbaxxitino amanyootubbanni amma`nonna dagoomu ayimma kaima assatenni ayirrisamannota ogeeyye xawisse; kuni ayyaani Addigraatete, Waagihemira, Gonderete, Gojjaamete, Awwi, Shinaasha, Welleggunna wodiidi qooxeessubbara babbaxxitino doogonni daga mittimmatenni gamba yitenna kaaliiqira galata shiqishatenni ayirrisamannota xiinxallaano coyidhanno.
Masqalu ayyaani baxxinohunni wodiidi gobbate qooxeessubbara Guraagete, wolayitta Sooddo, Hadiyaho, Shekka, Yeminna Goomote baxxitino doogonni ayirrisamanno yitannoti xiinxallaano loosu korkaatinni babbaxxite heedhanno maate xaaddannoha, ooso maatensara baraarsha uyte maasso baraadhannoha, kaaliiqansa galattannohanna wolootta eltubba afidhannoha ikkasino xawissanno.
Masqalu ayyaani Guraagete
Masqalu ayyaani Guraagete daga fiixinsa ledo karsantanno yannaati, korkaatunni masqalu Guraagete daganni ayyaanna baalantenni roore ayirrinye uyinanniho. Ayyaana ayirrinsanni amanyooti aana afantanno wedelli maate kalqidhanno kaayyo kalaqannonsa.
Ayyaanu Guraagete daganni wocawaaro 11 hanafe birru 5 geeshsha babbaxxitino budillaanchonna amma`note amanyootubbanni ayirrisamannoha ikkanna; Wocawaaro 11 leemaatinna saga`linanni uduunne sutaminowinni dirranno; meentuno minensa co`isannoha ikkinota xawinsanni. Wocawaaro 13 “Welqene” yaamamatenni egennaminoha ikkanna; meentu bacu daafurinni qixxeessitinota ayyaanu sagalla intanninna duuwu barraati. Wocawaaro 14 “Dengesa” yaamamatenni egennaminoha ikkanna; barraho meentu shaanu kitifo, qixxeessitanno, meentu masqala ayirrinsanniho. Hashshu qole ooso masqalu “Daamara” xawissannonna budillaancho sirbubba sirbitanni iibbishshannoho.
Wocawaaro 15 kiristinnu amma`no harunsaano ikkitino guraagete daganni baxxino barraati. Konne barra doorre xiikkinoonni booto gobbate geerri maassidheenna garrote amanyoote gumullanni; kitifonna bura maala /qurxe/, burundonna cooma, burbuxxonna waasa danu danunkunni doorranni intanni. Wocawaaro 16 qole annuwu amma`note mine woy mannu gamba yaanno xawira “Daamara” giirtanno barra ikkanna; ayyaanu babbaxxino amanyootinni birra 5 geeshsha ayirrisamanni keeshshe jeefoteno sutaminowinni dirrinsoonni uduunne dargaho qollannita kullanni. Kuni ayyaani loosu korkaatinni babbaxxitino qooxeessubbara heedhanno maate mittowa gamba yitannoha ikkasinni Guraagete daganni jawa bayicho uyinanniho.
Addigiraatete masqalu ayyaani “Daamara” wocawaaro 16ni qixxeessine layinki barra “xihilo” yinanni budu sagale itatenni hananfanniha ikkanna; Waagihumiraho qole demeru gedensaanni amma`note mini owaataano woy soqqamaano minu minunkunni doyitanni hagiirru faarsubba shiqishatenni baraarshubba afi’ratenni ayirrisamanno.
Welqayitete, Gonderete, Gojjaamete qole yaachishannoha hawadi agana sa“ansa harunse badalate shoe intanniha, kaaliiqira galata shiqinshanniha, suffanno goyrete yannara dancha halcho shiqinshanni ayyaana ikkinotano ogeeyye coyidhanno.
Baxxinohunni Awwi Gonderetenna Gojjaamete wedellu liisantinota qamade woy gaashete lixe demeru bayichira abbatenninna demeru giiranni ra`anno gede assatenni “Difuny” woyi “Guzguz” woyi “Rmixo” yaamantino sagale saga`litannotano dagoomu xiinxallaano huwachishshanno.
Addis Ababahonna gaangaawaho qole demerunna masqalu ayyaani gobbaydi daa“ataano goshooshanno garinni masqalu xawiranna qooxeessu qooxeessunkunni dagate mittimma agarino garinni ayirrisamanni afamanno. Kunino turizimete industirenkera luphiima irko heedhannosita dihuluullammanni yaate.
Masqalu ayyaani baalante gobbate qooxeessubbara ayirrisamannota kayissannori dagoomu xiinxallaano wodiidi Itophiyira daga dhukinsa fajji bikkinni booto woyi wolootta saada gorratenni ayirrissannotano huwachishshanno.
Galchimi Itophiyira baxxinohunnino Welleggaho qole labballu laga haratenni haqalenna gorrote saada qixxeessate budinna ayyaanu ayirrishshi noonsatano xiinxallaano xawisse; “Jolbulti” yaamamino sirbinni masqalu ayyaanansa iibbishidhannori Welleggootu “Daamara” qooxeessaho noori jajjabbu geerri maassirihu gedensaanni giirre ayirrinsannita kultanno.
Xaphooma masqalu ayyaani ayirrishshi amma`note kaimi heerisirono aliyye Itophiyu kifilera shoe qamasatenninna aantanno goyirete yannara gamba assinanni gidi daafira hexxo assi`ratenni ayirrinsanniha ikkanna wodiidi Itophiyu kifilera qole batinyunni saadate gorro gumulatenni iibbadu garinni ayirrinsannita mashalaqqubba leellishshanno.
Kuni ayyaani daga daganniwa noose xaadooshshe kaajjishatenni, miinju millimmo lossatenni, gobbaydinna gobbate giddoydi daa“ataano goshooshatenninna gobbate bude egensiisate ragaanni qeechisi luphiimaho.
Turizimete ministere hattono deerru deerrunkunni nooti hajo la`annonsa bissa gobbate ha`nura budubba baxxinohunni budillaanchonna amma`note amado noonsa ayyaanna lattanno gede kaajjite loosa hasiissanno. Masqalu ayyaani UNESCOte angate amammandannikki donna mereero mitto ikke borreessami yannanni hanafe daa“ataanote du`namme lossatenni turizimete handaari lophora qeechasi baraasanni afamanno. Ikkinohura konne ha`nura ayyaana amma`notenna budillaancho balchoomma butukantukkinni aantanno ilamara tareessanna gobbate turizimete lophora horoonsira hasiissanno.
Ayyaanu wo`munku Itophiyu dagara keerunniha, baxillunna irkisamate hattono duuwunniha ikko yinanni techota borronke jeefinsummo. Dancha masqalu ayyaana ikko`ne!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 16, 2017 M.D Hamuse
