Itophiyu daga Wocawaaru aganira qaccetenni qaccete geeshsha biiffanno. Aganu haaro diro hexxotenni adhate dandiisiissanno hexxo sinqisidhannoho. Dirunniha umi agana ikkino Wocawaaru agani giddo mittu mittunku dagoomi balchooma luphi assite leellishanno haammata ayyaanna baalante Itophiyu qooxeessubbara ayirrinsanni. Kuri ayyaanna Itophiyu dagoomu balchoommanni biiffinota, ha’nura egennonna gadubbanni kaajjitinota ikkase leellishshanno.
Techoohu Woganna turizimete gafinke kuri dagoomu kifilla balchoomma giddonni mitto ikkinoha Wolayittu daga haaru diri soorro Gifaatu ayaana lainohunni haa’ne shinqoommo. Haaru Wodiidi Itophiyi qoqqowi Wolayittu zoone woganna turizimete biddishshi sooreessi kalaa Gezzaheny Teshoome ayyaananna mitto mittonkanni budillaancho assoote lainohunni xawisino garinni; Wolayittu dagoomi haaru diri soorro Gifaatu ayyaani akkalu dirinni haaru widira reekko assinanniho.
Gifaata yaanno qaali bayira woyi umiha yitanno tiro noosita sooreessu xawise; Wocawaaru aganino (Gifaata agina) yaanno su`mishshi noosita huwachishanno. “Gifaatu Wolayittu daganni jawa darga uyinanni dirunni diro reekkammeemmo ayaanaati” yaannohu biddishshu sooreessi; wolootta labbeemme ayyaannanni baxxannohu ayirrisate amanyoote hananfanni barra ikkasi xawisanno. Gifaata ayirrinsanni amanyooti hanafannohu Ellu agani goofimarchinni hanafe ikkinota huwachishannohu sooreessu; meentu labballu, wedellu babbaxxitino qixxaawubba assitannota xawisanno. Ayyaanu iillara 15 barri albaannino jajjabba dikkuwa /Bosho, Qayenna woloottano su`mishshu noonsare/ harinsannitano xawisanno.
Biddishshu sooreessi xawishshi garinni; kuri dikkuwate barra amuwu Ellu agani goofimarchinni hanaffe babbaxxitino budillaancho sagallara owaattannore yaano “waasa, muchuwanna bachira” yaamamatenni egennantino budillaancho sagallara ikkitannota iillitino weese jaallansanna meyaa beettonsa ledo ikkite hogatenni qixxaawo assitanno. Qixxaawote kaa`lannonsa uduunneno dikko fushshatenni dikkidhanno. Konninnino daaxxu barbare, babbaxxitino agattubba yaano borde, farsho, xajje, qariibo qixxaabbanno gede assitanno.
Ledoteno “Gaziya” yaamamatenni egennantino budillaancho godo`lera ikkitanno loome hidhite qiidado bayicho wortanno; babbaxxitino seesu irra hidhitanno; sagalimmate hossannore babbaxxitino gidu danubba hidhite kuusidhanno. Amanyootu dagoomaho ayimmasi xawishsha baalante Itophiyu dagarano mittimmate lawishsha ikkinotano huwachishanno.
Woganna turizimete biddishshi sooreessi coyi`ranno garinni; Wolayittu annuwi Gifaatu yannara uminsa qeechi noonsa. Konni giddonnino babbaxxitino sagallate danubba wixu yannara wixira, gamba assanna Gifaataho bande wodha, ayyaanu meddi yaanno woyte oosote haaro uddanna hira, coommishaanonna makimaano hidhate ikkanno woxe amuwaho aanna Gifaataho gorrinanni booto hidhanna gorro harisa minaanni yawooti.
Wolayittu dagoomi Gifaatu ayyaani hosanno barra murannoti umisi diru kiiro noosita coyi`rannohu kalaa Teshoome; konni budillaanchu diru kiiro garinni ayyaanu ayee woyteno Sambatu barra ayirrisamannota xawisanno. Konni korkaatinnino Wocawaaru aganira 8–14 geeshsha noo barrubba giddo hosanno Sambati dagoomu diru soorro / Gifaata/ ayirrinsanniha ikkasi huwachishanno. Annuwuno agana xiinxallite, Arrishshote harinsho la`e kuni Gifaatu ayyaani hosanno barra badatenni seeru agaramanno gede uminsa qeecha fultannotano xawisanno.
Woganna turizimete biddishshi qeechi
Wolayittu zoone woganna turizimete biddishshi Gifaatu ayyaana ayirrisate ayee woyteno diru dirunkunni jawa qixxaawo assannota coyi`rannohu sooreessu; qarunni Gifaatu sufe aantanno ilamara tareessamanni ayirrisamanno gede loonsannita xawisanno. Gashshootuno dagoomu budi, Afuu agaramenna late sufanno gede assate Gifaata labbino balchoomma kaa`litannota ammanasinni konne amuraate sufisiisate loonsanni hee`noonnita huwachishanno.
Sa’u lame dirrara Gifaatu iibbadu garinni ayirrisamara dandiinota xawisinohu kalaa Teshoome; zoonete afantanno 18 woraddanna 7 quchummate tantanubbaranna baalunku qooxeessira ayyaanu balchooma, amanyootubba aagarino garinni ayirrinsoonnita qaagiissino.
Gifaata daa”attote (turizimete)
Itophiyu giddo haammata amammandannikkiti budillaanchonna amma`note balchoomma no. Kuri balchoomma dagoomu ayimma xawishshanna diru ayyaanna ikkatennino sa`e gobbate giddonna kalqoomu daa”ataano goshooshate dhukinsa luphiimaho. Gifaatu ayaanino konne wonshannota budillaancho ayyaana sayinsitte doogonni xiinxallate wo`naaltino ogeeyye xawisanno.
Konne laooshshe lainohunni Wolayittu zoone woganna turizimete biddishshi sooreessi xawisanni; gobbate gede ikko Wolayittu zoone gashooti gede jawa illacha afidhino handaarra mereerinni mittu daa”atto (turizime) ikkinota xawise; Gifaatu turizimetenni daanno gede assineemmero hasi`nanni lopho kaajjishate jawa qeecha godo`la dandaannota coyi`ranno. Konni korkaatinni Wolayittu bude ikkinohu Gifaatu amammandannikki manchi beetti riqiwaano donna tittirshi giddo kalqoomu deerrinni UNESCOte borreessamanno gede loosa hananfinkunni keeshshinota kaysanno.
“Gifaatu UNESCOte borreessamiro gobboomu donimmanni sae kalqete dona ikkanno” yaannohu biddishshu sooreessi; konne harunse daa”ataano ayyaanu ayirrisamanno barrubbara qooxeessu widira haratenni beeqqaano ikkitanno gede assate borreessamate horo luphiima ikkitannota huwachishanno. Zoonete gashshooti kuni Gifaatu ayyaani mitto turizimete iillo ikkanno gede, dagoomuno ayyaana harunse burqanno miinjinni horoonsi`ranno gede illacha aatenni loosanni noota egensiisino.
Konni albaanni ayyaana ayirrinsanni woyte addi addi kalqenke kifillanni, Itophiyunni baalunku ragubbanni ayyaanu ayirrisamanno zoonete qooxeessubbara daa”ataano afantannotanna gutunni dagoomu ledo gangalattanni ayirrissannota coyi`rannohu biddishshu sooreessi; baxxino garinni Gifaatu yannara wedellunni, seennunninna baalunku dagoomu ilamaanonni harinsanni qixxaawubba aana afamatenni Insa affinotenni baxxitino egennonna gade, boohaarsitanno ikkitubba cu`midhe higgannota huwachishanno. Tenne gade diru dirunni lossatenni turisitete du`namme lexxitanno gedenna Gifaatu ayyaanino Wolayittu dagaha calla ikkikkinni baalante kalqera afantanno daga quqquxxotenni agartannoha assate wo`naallanni hee`noonnita xawisinonke.
Tayixehu Gifaatu ayyaani aanano konni albaanni afantanno daa”ataanote kiironni luphi yitino kiiro borreessantanno gede addi addi xaaddote doorshubbanni egensiisate looso gumulanni hee`noonnita kayisannohu kalaa Teshoome; konni aleenni budillaanchu amanyootisi kalqoomu afamishsha UNESCOtenni afi`ranno gede Wolayitta Sooddote Yuniverisiteno umise qeecha fultanni noota xawisino. Baxxinohunni dooramaanchimmate shiqanno gede maareekkubba shiqishatenni hanafe hasiissanno xiinxallubba assatenni xaa yannara jeefote deerri aana iillinota UNESCOno hajo buuxatenna kaajjishate loossanni afantannota xawisanno.
“Gifaatu UNESCOte afamishsha afi`re borreessamiro Wolayittu dagara calla ikkikkinni Itophiyunna kalqete dona ikkeeti” yaannohu biddishshu sooreessi; tini seyoo afanturo amammandannikki doni amadooshshi, agarooshshi, egensiisanna latisate aana jawu qeechi hee`rannoseta huwachishino. Tayixehu Gifaatu ayyaanino konne wonsha dandaanno garinni ayirrisate qixxaawo assinoonnita buuxisino. Millimillote barubba harisatennino amma`no, gare hattono sirchonna kuula bandikkinni ayirrisate qixxaawubba jeeffinota kulinonke.
Boode budillaanchu amanyooti daafira
Wolayittu Gifaatu budillaanchu ayirrishshi ragaanni xiinxallo assinohu, budunna dhaggete xiinxallaanchi kaala Adaane Ayiza Gifaatu ayyaanira albaanni assinanni qixxaawubba daafira egensiisino garinni; Wolayittu daga lamalla kiirtannohu qooxeessaho hossannota jawiidi dikko kaima assatenniti. Gifaatu hosanna barra anfannihuno kunni budillaanchu diru kiironniiti.
Konninni, Wolayittu annuwi mittu dikkote barrinni aananno dikkote barri geeshsha noo yanna mitte lamala gede kiirtannota huwachishanno. Kunino mitte woy lame dikko yaa ikkitinota coyi`ranno. Tenne hayyo lawishshunni wortanni; mittu qooxeessira hossannoti jawa dikko Qidaame ikkituro aantanno Qidaame geeshsha noo yanna umi Qidaame mite yite aantanno lamalara dagganno Qidaame lame yaatenni lame dikko yaatenni woshshitannota huwachishanno. Konni garinnino onte dikko mitte wo`ma aganu harinsho mitto agana ikkinota coyi`ranno. Aganu umi yannara leellino barra mite yine kiirre hananfannitano xawisanno.
Kalaa Adaane xawishshi garinni; ayyaanu iillara albaanni gumullanni budillaancho amuraatubba mereerinni amuwu Gifaatu ayyaanira assitanno qixxaawubbanni umiti suuqo ikkitinota coyi`ranno. Tini suuqono buuru uqquwe yaamamatenni woshshantannotano xawisanno. Konni garinnino diro wo`ma suuqidhinoha Gifaatu iillanno woyte layinki lamalara dikkote qarqarira buuru uqquwe gamba assitannote mine buuru buna agguhu gedenaanni qeecha qeechansa bebbeeqqite adhitanno. Gifaatu saihu gedensaannino aananno dirira lamala lamalatenni suuqo suffannota xawisanno.
Wole ayyaanu feeffato keereensate amanyoote yinanni woshshinannita coyi`ranno. Konninnino Wolayittu budinni diru soorro ayyaani ga`a ayirrisamara /Hashshu taalira/ baalanti dagoomu miilla “akkalu diri ishini ledo haaro diro diadhineemmo” yitanno ammananni waa iibbishshe bisonsa hayishidhanno. Korkaatuno Wolayittu daga ayee woyteno haaro diro adhitannohu dhibbu, hude, moolle nookkiha dancha xeena tugannoha, dancha bubbe bubbissannoha, duuwu diro ikkanno gede sai diri cubbinni hayishshira noonke yite ammantannohura ikkasi kalaa Adaane coyi`ranno.
Dagate haaru diri ayee woyteno haaro hexxo haa`re daanohura co`icha ikkine adha noonke yitannoti kaajjitino ammana Wolayittu dagoomi giddo no yaanni huwachishanno. Dancha haaru diri soorro /Gifaatu/ ayyaana!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 9, 2017 M.D
