Sidaamu latishshu maamari albisa maamaraati. Maamara Sidaami giddonna qooxeessaho nooha addi addi dagoomittete qarra tiranno yine uurrinsinkunni techo 30 dirra kiirantino. Umi yannara maamara uurrinsoonnihu dagatewinni gamba assinoonni woxinni ikkinota addi addi buenni afi’noommo mashalaqqe kultanno.
Yannate qarunni dagate mitiimmaati yinannire safote latishshi qarra tirate baxxinohunnino rosu, fayyimmate, doogote latishshi qarra tirate, Sidaamu afoonna bude lossate hattono meentu taalleenyanna qoosso agarsiisate illachinshe uurrinsoonniho.
Sidaamu latishshu maamara uurrinsi yannanni hanafe Sidaamu qoqqowi giddo haammata loossa gumulantinotaati maamaru loosu gumulsiisaancho dukko Woyinisheet Mangashiti Itophiyu pireesete uurrinshara xawissannohu.
Sidaamu latishshu maamara uurrinsi yannara qoqqowu giddo safote latishshi qarri luphi yee leellannoha ikkanna; baxxinohunni rosu, doogote latishshi qarri hattono Sidaamu afoonna bude lossate injoo nookkita kayissannoti loosu gumulsiisaancho; tenne mitiimmubba tirate fulino qeechi luphiimaho yitanno.
Ikkollana, babbaxxitino korkaattanni maamaru mereeroho daafurino yanna noota kayissannoti dukko Woyinisheeti; muli yanna kawa maamaru daafurara kora ikkinore badate looso loonsanni keeshshinoonnita kultino. Lawishshaho; maamaru massagamanno seeri lowo geeshsha keeshshinoha ikka, maamarunnita umisi boorde uurrisa, dagate maamari lallawi garinni mannu jiro gashshooti massago, womaashshu massagonna wolootano seeru haaroonso assinoonnita xawissino.
Hattono maamaru gobbayidinna giddoyidi e’’o lossine dagooma roorenkanni irkisate dandiinanni hayyo aana kaajjinshe loonsanni keeshshinoonnita xawissannoti loosu gumulsiisaancho; konnirano babbaxxitino halamaano uurrinshuwa ledo qinaambe hattono addi addi pirojektuwa kalanqe qoqqowoho doorantino qooxeessubbara meentonna wedellaho loosu kaayyo kalaqatenni miinjunni ikkadda assatenna qaaqquullu amadooshshi aanano illachinshe loonsanni hee’noonnita kayissanno.
Giddoyidi e’’ote bue assine horonsi’nanni uurrinshuwa mereerinni hawaasi garbu qaccenna Yirgaalamete iibballicho haaroonso assinenna halashshine eote bue assa dandiinoonni. Gudumaalehono boohaarshu base qixxeessinanni hee’noonnita coyidhino.
Konni gobbaanni maamaru miillara ayimmate xawishsha haaroonsatenna haaruudde miilla kalaqate qixxaawo muli barrinni harisate mixo amandoonnita qummeessitanno.
Sidaamu latishshsu maamari woloottu qooxeessubbara afantanno latishshu maamarranni albisa ikkirono; maamaru seerunna istiraaateejetenni umosi haaroonsa hasiissanna kuni ikkikkinni gatasi maamaru duumbara gatanno gede assitino korkaatta mereerinni qarunni kullannite. Kunino seedanna harancho yanna mixonni, mannu wolqa gashshootinni, womaashshunninna w.k.l loossanni umosi haaroonsanna reekkisa hasiissanno. Kuni ikkikkinni gata maamaru aana foonqe kalaqqinota kayissannoti dukko Woyinisheeti; tenne foonqe taashshateno sa’u muli yanna kawa 16 seera fushshinoonnita xawissino.
Maamaraho yaa daganniha ikkino daafira umisi e’’o kalanqe horonsi’nannihonna mootimma uyitinokki kaayyo horonsi’rate sharro assinanni hee’noonnita baalunku afara hasiissanno yitannoti dukko Woyinisheeti; maamaru bowiraranna wo’munku raginni lophara dandaannohu daga egennoteno ikko woxunni irkissuro ikkinota huwachishshino. Konni garinni horonsira dandiiniro albillitte lowo kaayyo noota xawissino.
Xaa yannara haaroonsote looso jeefinse aantete daganniwa iillate looso gumullannita xawissannoti dukko Woyinisheeti; daganniwa iillineemmohuno maamaru ajuujanna sokko egensiisatenna maamaru mayimma daafira huwanyo kalaqa hattono miilimma woxu fushshaato ledo xaadisate laooshshe soorranna miila assate aana illachinshe loonsannita xawissino.
Woluno noonke doorsha co’o assine horonsi’ne e’’onke lossa dandiinanni hajubba aana loosanna Sidaamu latishshu maamara dagate egensiisa ikkinota qara dukko Woyinisheeti egensiissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 2, 2017 M.D
