Turizime lossatenna wosinna adhate handaara lossitaranna albira fushshitara dadiitanno safote latishshuwa mereerinni quchummannita doogimaro latisa mitte hayyooti. Baxxinohunni turizimete iillo latishshinni gumulantanni noo loossa handaaru kaayyo danchu garinni woyyeessitannota ammannanni. Ninkeno qixxaawonke kifilenni tenne lamala attamonkenni koriiderete woy doogimaru latishshi turizimete lophora noosi qeechi maa lawanno yitannota la“ate banxoommo.
Mootimma muli yanna kawa quchumma co`icha, biifadonna heeshshote injiitannore assate gumultanni noo latishshu loossa ragaanni leellitanno soorro borreessantanni afantanno. Addis Ababaho hananfoonnihunna xaa yannara wolootta qoqqowubbara hala`lanni dayinohu koriiderete/doogimaru/ latishshi Afrikaho lophitanni daggino quchumimmara ka`annota safote latishshi xa`mubba dawarate dandiisannoho.
Itophiyu borreessiissanni afantannoha rahino miinjanna dagoomitte lopho luphi yino deerra iillishate quchummate co`ichimma, biinfillunna haanju harumi latishshi loossa sufatto noosi garinni mommoddikkinni buuxisiisa hasiissanno.
Afrikaho quchumimmate lopho 3.5% iillitino; kuni yaa quchumma wo`ma hasiissannonsata safote latishshi hasattubba wonsha xa`mannoha ikkasinni koriiderete latishshi loossa owaante shiqisho lawishshaho way, caabbichu, bilbilu, interneetenna wolootta maazzagaaju mini owaantubbate qinaambe heedhanno gede jawa qeecha fulinota mootimmate komunikeeshiine owaante mashalaqqe leellishshanno.
Koriiderete /quchummate doogimari/ latishshi quchummate biinfille agarate gobbaannino turistete goshooshora injiitanno quchumma assanno. Hattono tini pirojekite dagoomaho babbaxxitino owaante uyitannota ikkasenni; shalleettenna wolootta boohaarshunna lekkate hodho, ispoortete millimillubba mitteenni amaddannota ikkasenni Addis Ababano ikko qoqqowubbate quchummaha deerra luphi assitanno.
Koriiderete latishshi loosinni albire Addis Ababaho akkaltino ijaarubbanna doogga wirro haaroonsinoonni; doogo fanate loosono hattonni gumullanni hee`noonni. Mitu mitu ijaari aana qole suudu soorro assatenni illete baxisanno garinni biifinsoonnita la“ate dandiinoonni. Konne buuxate Addis Ababaho Piyaassu Aduwu addabaabayenni shoole kilo,Maganaanya massitanno doogoha doogimaro la’’a illete sagale,lubbote kasseenya kalaqqanno.
Koriidete latishshi quchumma tekinoloojetenni yannoo`mitinorenna turizimetenna investimentete doorantanno iillo ikkitanno gede dandiisanno. Daddalonna hodhishsha ollahisannoha ikkasinnino qansootu heeshsho woyyaabbanno gede, quchumma teessaanote injiitannota ikkitanno gedenna gobba rahotenni jiroo`mitanno gede assate ragaannino waalcho fananno. Konni kaiminni Addis Ababahonna qoqqowubbate quchummara gumulamanni noohu koriiderete latishshi duucha horo hanqafe amadinoho.
Tini pirojekite quchumma wolootta kalqoomu quchumma ledo heewisamaano ikkitanno gede assate ragaanni jawu qeechi noose. Konnirano 2017 MD “Afriku quchummate foreme” konne Itophiyu qaru quchumira Adiis Ababaho ikkitanno gede doorroonni. Tenne yannara eotennino Ikko Itophiyu su’ma kalqete barera leellishate jawa kaayyo kalaqantino.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) Piyaassunna shoole kiilo qarqariha looso amandoonni sasu agani yanna giddo jeefinsi yannara sayisino sokkanni; islanchimma agarsiisanna qansootu baalira injaanno qarqara kalaqa balaxo uyinanni looso ikkinota xawisino.
“Quchumanke loonseemmori ninkeeti; wolu loosannonkehu dino! jawaantetenninna danchummatenni loosa noonke” yaatenni coyi`rinohu xaphoomu ministirchi; coyi wo`munni wo`ma injiinoha ikka hoogirono kayinni loosa dandiinoommo yiino. Itophiyu daga halanturonna loossuro biifisa dandiinannitano huwachishino.
“Itophiyu loosantanni, baca qarrubba heedhunkerono loonsanni soorrinanni afammeenno” yiinohu xaphoomu ministirchi; kalqete deerrinni biifado yinanni quchumma giddonni Addis Ababu quchumi mitto ikka dandaannotano coyi`rino.
Safote latishshi lossa, loosu budinna jawaante, doogimaru doogga, ikkado hodhishshu doogga quchummate lophora qara ikkitinota xawisinohu xaphoomu ministirchi Abiy (D/r); akkaltinorenna gawajjantinore quchummanke kifilla haaroonsa ilamate woyyino qarqaranna dancha kaayyo ragisiisate gari qaafo ikkitinota huwachishino.
Addis Ababa su`misi gede biifadonna hee`rate injaanno quchuma assatenni kalqoomu daa“attote mereershanna turistete iillo assate e`noonni qaali garinni injaanno doogimaro, shallaattete doogga, baase/taakise dirrissannonna hogobbanno bayicho, kaameelu paarkubba, haanja basenna, doogimaru qaccera ofollinanni barcimma, daga boohaartanno quchumu istandaarde garinni caabbichonna foonchuwa harancho yanna giddo ijaarre Addis Ababu quchuma 24 saate iibbadonna ishinunni co`icha ikkino quchuma assinoonnita Addis Ababu quchumi kantiiwa Dukko Adaanech Abeebeti xawissinoti qaangannite.
Addis Ababu quchumi kantiiwa Dukko Adaanechi; koriiderete latishshi loosi gumulamino qarqari lifixino hodhishshinna hee`rate injaanno qarqara kalaqate ledotenni haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqqinonna 24/7 loosatenni haaro loosu bude dagankera egensiisatenni Addis Ababa kalqoomu deerrinni heewisamaanchonna yannaasincho quchuma assate looso kaajjinshe sunfannitano xawissinonkanni.
Lawino garinni, muli yanna giddo hananfe Hawaasi quchumira gumullanni hee`noonnihu koriiderete latishshi loosi danchu deerri aana noota sa`u lamala giddo towaanyo assitinoti mootimmate komunikeeshiine owaante ministir deeticho Seelaamaawiit Kaasiti; “Hawaasi aantete Itophiya dukkissanno 1ki Afriku quchummate foremenni rosicho beehannohanna rosichono adhanno quchuma ikkanno yine agarranni” yaatenni naqqassino.
Pirojekite gobbate babbaxxitino quchummara gumulantanni noota xawissinoti ministir deeticho; Hawaasi turistete mereersha ikkasi gede daa“attote bayichubba latisatenni daa“ataanote injaannoha assate loosi loosamanni nootano buuxa dandiitinota egensiissino.
Hawaasi quchumi kantiiwi kalaa Mekuriya Mershayehu isi widoonni; koriiderete latishshi loosi wo`munni wo`ma loosu bude soorrinonna hanafe geefisa rosiissino pirojekite ikkase huwachishino.
Kantiiwu xawishshi garinni; quchumaho babbaxxitino qooxeessubbara 5.7 km diwanno koriiderete latishshi looso gumullanni hee`noonni. Tini yanna quchummate ka“ote yannaati; konni albaanni hasi`nanni deerrinni lopha dandiitukkinni gattinotanna xaa yannara kayinni quchumma woyyitino lopho leellishanni noota kayisino.
Hawaasi quchumi koriidete latishshi loosi barra hashsha gumulamanni noota coyi`rinohu kantiiwu; turistete iillo ikkinohu quchumu roorenkanni daa“ataano goshooshannohanna biifado ikkanno gede loonsannita huwachishino.
Hawaasi quchumi quchumu latishshinna konistiraakishiinete biddishshi sooreessi injiiner Mihiretu Gebire isi widoonni xawisanni; quchumaho hananfoonniha koriiderete latishsha lame handaarranni bande harinsanni hee`noonnitanna kunino quchumu giddonna halashshote bayichubbara ikkinota huwachishino.
Hawaasi quchumira hananfoonnihu koriiderete latishshi loosi Addis Ababunni baca rosicho afi`noonniha ikkasi kayisinohu injiinerichu; koriiderete latishshi doogimaru doogo, shalleettete, foonchuwate, fooliishshote bayichubba, ooso godo`litannowa amadanno gedeno xawisino.
Maaju aganira hananfoonnihu Hawaasi quchumi 1.5 km koriiderete latishshi loosi xaa yannara 50% iillinotanna amandoonni yanna giddo jeefisamannota coyi`re; Hawaasi pilaanetenni loosamino quchuma ikkasinni xa hananfoonnihu koriiderete latishshi loosi quchuma roorenkanni turistete gawalo assanno yine agarrannitano injiiner Mihiretu xawisino.
Koriiderete latishshi daga qineessatenni harancho yanna giddo gobba soorra dandiinannita leellishino loosooti. Quchumimma sufo noose lopho giddo sa`anno harinshooti; konni kaiminni koriiderete latishshi quchummate teessaano daanno sanira qixxeessannoho.
Taxxi yitannokki quchumimmate lopho giddo heewisamaancho ikke sufate ikkadonna injaannoha safote latishsha ijaarsa hasiissanno. Itophiyu quchumu lophora ikkitannoti duuchu dani dhukubba noose gobbaati; tenne dhukubba latishshi widira soorratenni gobbate miinja ollahisanna hattono daa“atote mereersha assa dandiinanni kaayyo hala`ladote. Ikkinohurano gobbankera noota jiro garunni horoonsi`ratenni Itophiyu baatto daa“attote gawalo assate hananfoonniha koriiderete/quchummate doogimari/ latishshi looso kaajjinshe sufisiisa hasiissanno.
Koriiderete latishshinni Addis Ababu quchumira gumulamino loosi gummaamo ikkasinni sa“i sambatu hawarro xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) konni loosi aana qeechansa fultino bissara afansha uyinoti qaangannite.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 30, 2016 M.D
