Itophiyu turistete goshooshora ikkitannoti haammata mannunni loosantinotinna kalaqamu jiro noose gobbaati. Tenne jiro agarrenna latinse ilamate ragisiisatenni sa`ne daa’’ataano dagge daa’’attannoha assate gadi gobbate gede ikkadoho yaate didandiinanni. Ikkollana, baxxinohunni soorrote mootimma kawa kuni rosichi soorramanni dayino.
Kalaqamunna dhaggenniti addi addi base maala`lisanno garinni babbaxxino qooxeessira latinse turistete fano assate gadi xaa yannara lophanni dayino. Itophiyunniti gobbate ofollo, injiitanno diilallote gadi hee`ra, biiffinoti kalaqamu jiro, tenne gobbara calla heedhannoti dubbu saada, muxxe ce“a, haqqu sirchi, hattono ha’nura egenno kalqoomu turiste Itophiyu gobba kaxxitanno gede assitanno korkaattaati.
Sidaamu qoqqowino turistete ille goshoosha ledatenna handaarunni afi`nanni eo lossate qoqqowu gede babbaxxitino wo`naalshubba assanni afamanno. Ikkinohurano qoqqowoho babbaxxitino qarqartora afantannota turizimete jironna cibbamino dhuka mucci assine horoonsi`ratenni handaarunni afi’ra hasiissanno miinja kalaqate loonsanni hee`noonni loosi maa lawanno yitanno hajo aana assinoonni keeshsho qixxaawonke kifile haadhe shiqqino.
Qoqqowu woga turizimenna ispoortete biiro layinki sooreessinna turizimete handaari sooreessi kalaa Abbebe Marimohu xawishshi garinni; Sidaamu qoqqowi budillaancho dhaggetenna kalaqamu turistete bobbanke hala`lado jiro noosi qoqqowooti. Injaanno diilallote gadi noosi qoqqowo ikkasinnino hala`lado ce“a, xashshuwa, foonchuwa, garbuwa, dubbu, gaxigalu saadanna baca kalaqamu turistete goshoosho hanqafe amadino.
Wolu Sidaamu daga budunni jiroo`mitinota ikkasi ledo amadisiisame budillaanchonna dhaggete turistete iillonna turistootu hasatto kalqete donimmanni UNESCOte borreessaminoha Fichee Cambalaalla lede affini, adhamme, uddi’ratenna seesate, sagale loosi`nanni amanyooti, baadiyyete daga mittowa gamba yite heedhanno garinna sheeku mini hayyo lede hala`lado Sidaamu dagara calla ikkikkinni gobbateno kaajjado safo ikkitara dandiitannoti turizimete jiro no yiinohu sooreessu; xaphooma kalqete aana kalaqamu budillaanchonna dhaggete yine bandoonniri turistete goshooshubba hala`ladunni afantannota coyi`rino.
Gobbate gede soorrote mootimma kawa haaru garinni tantannoonninna luphiima illacha uyinoonni handaarra giddonni turizime mitto ikkitinota coyi`rannohu kalaa Abbebe; konni albaanni gobbanke gibirinnu massaganno miinjinni massagantannotanna xaa yannara kayinni onte ikkitanno handaarra ikkonome ollahissanno yine bandoonnita huwachishanno.
Konni garinni gobbate turizimete handaari haaro gede tantanamanno yannara Sidaamu qoqqowunni tantanaminotanna konni kaiminni qoqqowu turizimeno haaro gede tantannanni hee`noonnita kayse; gobbateno ikko qoqqowu gede turizimete industirenni hala`ladunni loosu kaayyo kalaqantannokki gedenna hasiissanno eo afi`nannikki gede mitiimma ikke keeshshinohu turistete iillo latishshi aana noo xe`ne ikkinota buuxise; qoqqowu tantano kawa hala`lado wolqa, yannanna woxe fushshatenni iillote latishshi aana loonsanni hee`noonnita coyi`rino.
Kalaqamu budilaanchonna dhaggete turizime jiro mitto widoonni cibbantino jiro ikkiturono daa“attote, fooliishshote, sagaletenna babbaxxitino owaantubba aate widoogge reekkantannohu safote latishshi diriirso assine baalanka coye wonshinihu gedensaanniiti yiinohu biirote sooreessi; qoqqowoho turistete iillo badatenna latisate loosi gumulamanni nootano huwachishino.
Kalaa Abbebe yiino garinni; albi turizimete du`namme woy gobbate turizimete dikkote hayyo garinni Sidaamu qoqqowi giddo “Southern cultural root” yine bande latinsoonniri Yirgaalamenna Wondo Gennetete qarqarira hattono Hawaasi gaangaawira turistootu bati`ranna sase barra qoqqowoho towaanyo assitanno yaate.
Sidaamu qoqqowo ikkihu kawa albi iillubba aana hornya ledatenni hattono wolootta haruudde turstoota goshooshshanno qooxeessuwa latisate looso hala`ladunni loonsanni hee`noonnita sooreessu xawise; Wondo Gennete, Yirgaalame, Hawaasinna gaangaawu iillo aana hornya ledate looso loonsannire ikkitanna; Garambi dagoomu hanqafaancho dargira, Lokka Abbaayyu paarke iillo, Bansanna Booni qarqarira afantannota kalaqamu goshoosho hanqaffino turizime latisate looso istiraateejiikete mixo dirinni loonsanni hee`noonni.
Turizime 21ki sani kawa babbaxxitino iillo marre la“a calla dikkitino; turistootu martino iillora babbaxxitino millimillo yaano sirbunni, sagale ra“isse itate amanyoote gumultanno. Konni kaiminni turizimete hasatto xa`mitanno garinni dagoomu hanqafaano ikkitinore iillote dargubba latinsanni hee`noonnita sooreessu kalaa Abbebe huwachishino.
Lawishshaho dagoomu hanqafaancho ikkino bayichi Garambi Sidaamu qoqqowi giddo luphiima dargaati yiinohu sooreessu; kuni ilaali 3 kume 368 meetire baaru gaxi aleenni ikkinonna leemmunni diwaminoho. Koosotenna wolootta ha`nura haqqubba, Duume Yeedaala, alichu Gaaraancho, dubbu saadanna babbaxxitino ce“a giddosi afantannota huwachishe; Garambi ilaali gaangaawira afantanno kalaqammanna budillaancho biiffanno minna kaima assatenni ilaala mereersha assine 6 xibbee km iskuyeere raadiyeese xeerti`nyinni dagoomu hanqafaancho turizime latinsanni hee`noonnita coyi`rino.
Itophiyaho hananfanni hee`noonnita haaro hashshi beeddahenna agana la”ate woy hashshi turizime /astiro turist/ yinannita Garambi ilaalira loonsannita buuxisinohu kalaa Abbebe; Itophiyu spees sayinsenna jioloojete inistitiyuute hatte basera leense kaasate qixxaabbanni noota huwachishino.
Wolu ilaalunni 6km, 4km, 2km xeertidhanno quchumma turistootu lekkatenni hodhatenni, hee`nanni hayyo la`anninna budillaancho sagale ra“isse ittanno gede assine tantannoonnihu gobbate gedeno qaddo ikka dandaanno turistete iillooti yiino sooreessu.
2016M.D maaja woy woxawaajje aganira harinsanni kalqete turizimete konforaanse aana gobbanke sette ikkitanno qooxeessubba kalqete islancho turistete qooxeessa badde shiqishshinoha ikkanna; konni giddonni mittunna baadiyyete dagooma hanqaffino turizimete dikko hayyo diriirsinoonni bayichi Garambi iillo ikkinota coyi`rinohu sooreessu; turiste galtannoha, turistete mashalaqqete mereersha, saga`litannowa, restoraantenna babbaxxitino owaante aanno ijaarsha ijaarranni hee`noonnita buuxise; kalqete turistete qooxeessa ikke borreessamanno yitanno hexxo nootanna kalqoomunniha ikkino dikkote xaadooshshi woy turizimete dikko xaadooshshi hee`rannosita huwachishino.
Tini iillo lowo hexxo tungoonnitenna batinyu qansooti loosu kaayyo afidhannote; hattono baca baadiyyete daga turizimetenni beeqqitanno gede assitannote yiinohu sooreessu; anfinte gede turizime egennonna kaapitaale hasidhannotano qummeessino
Gobbate gede turizimetenni buxichunna eeliidi kifile owaante loosatenni afidhanni nookkihura dandiinummoro qoqqowoho afantanno gawalonni baatto loosidhe galtino daga turistetewiinni doolaare afidhanno injoo kalaqate loonsanni hee`noonnita xawisino.
Hawaasinni 100 km xeertinyi aana afantannoti Lokka Abbayyu paarke soojjaati Afriku xe“ichaame giddo noo garbuwanni jawiidi garbi Abbayyu garbi mule afantanno paarkeeti. Abbayyu garbi jawa ikkasinni kainohunni Oromiya, Wodiidonna Sidaamu qoqqowo xaadisannota xawise; tenne paarke jawa gawalo assate latisatenni garbu qaccera jajjabba loojubbanna ispoorte lede addi addi owaante aa dandiissanno loossa loonsanni hee`noonnita huwachishino.
Turizimete handaari sooreessi xawishshi garinni Yirgaalamete gaangaawira, Bansanna Booni qarqarira hattonni haaruudde gawalo lattanni afantanno; aananno istiraateejiikete diro hananfanni woyte tini iillubba wo`munni wo`ma latishshinsa jeefamannohura qoqqowoho turizimete ragaanni noota loosu kaayyo, handaarunni afi`nanni eonna turistete du`namme kiiro erotenni lexxitanno yine agarranni. Turistete du`namme 100% lophitanno gede hajo la`annonsa bissa, daa“atisiisaano uurrinshuwanna hodhishshu riqiwamaano ledo ikkatenni gumaamo looso loonsanni hee`noonni.
Xaphooma qoqqowu turizimete handaarira luphiima fulo gaamatenni iillote latishshi looso illachunni gumulanni afamannita huwachishinohu kalaa Abbebe; konninnino haaruudde iillubba latisatenna bashshoori aana hornya ledate looso loonsannita xawisino.
Turizimete millimillo lainohunni qoqqowu gede hala`lado turizimete dikko no; baca kalqoomunna gobbate giddoydi turiste daa“atetenna gangalatate daggannota coyi`re; Itophiyu giddo Hawaasi quchumi, hundinni hanafe fooliishshote barri gawalo ikkinota lawishshunni kayisino.
Kalaa Abbebe Marimohu amadisiiseno; Sodere, Hawaasinna Laangaanno gobbate giddoydi turistooti gangalatate doodhite hadhanno iillooti yee; Addis Ababunninna babbaxxitino gobbate kifilenni qidaamenna sambatu barra baca turiste gangalatate hajantenna dinyidhe daggannota buuxisino.
Hawaasi quchumira 16 ikkitanno beeddakkote deerrinna beeddakkote woroonni ikkite dukkissannori baca Hoteella noota xawise; injiitanno doogo, garbu, taaboorinna allaammuri ilalla lede daa“ataano goshooshshanno coyubba noota huwachishino.
Hattono Hawaasinni ka`e woraddate geeshsha baca gobbaydinna gobbate giddoydi turiste hadhannotanna,hala`lado turistete dikko noo qoqqowo ikkinota egensiisino.
Sooreessu yanna yannantenni lexxitanni dagginota turistete kiiro dukkisa dandiisiisanno laalchi hanqatasi qarru gede kayise; iillote anje kaima assino looso loonsanni hee`noonnita qummeessino. Ispoortete turizime boohaarshiunni aanchite daa“ataano goshooshshannota ikkasennino illachunni loonsannita huwachishino.
Kalqoomu turiste baxxinohunni Itophiyunnita muxxe ikkitino ce“a, Aabbo Wonsho dubbo, Abbayyu garbi aana hala`ladunni afantanno ce“a, Wondo Gennete, Yirgaalamenna wolootta gangalatu bayichubba hattono amma`note ayyaanna korkaata assatenni la“ate dagganno yiinohu turizimete handaari sooreessi; qoqqowoho turistete keeshsho seedissanno owaantubba halashshine loonsannita xawisino.
Dirunni qoqqowo 4 miliyoone turiste millissannoha ikkanna 2 biliyoone eo afi`nannita huwachise; konneno lossate illachiinshe loonsanni hee`noonnita coyi`rino.
Qoqqowu gede noo injoo baala mucci assine horoonsi`ratenni turizimete handaara kaajjisha hasiissanno. Daa“ataaanote kiiro hedote giddo woratenni uyinanni owaante hanqattannokki gede qooxeessaho addi addi bayichira goshoosho leddara dandiitanno iillo latisa hasiissanno yitannoti sokkankeeti!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 23, 2016 M.D
