Addis Ababa:- Tayxe dirinni qoqqowoho 300 miliyoone chigginyuwa haanju harumi kaashshira qixxeessinoonnita qoqqowu dubbu, qooxeessu agarooshshinna diilallote akati soorro billoonyi qaru dayirekiterichi kalaa Shittaye yumurihu xawisi.
Irshunna kalaqamu latishshi biironna dubbu, qooxeessunna diilallote akati soorro biilloonyi mittimmatenni ikkatenni babbaxxitino haqqete dani chigginyuwa kaasate qobbaabbinotano qummeessino.
Qaru dayirekiterichi kalaa Shittaye 146 miliyoone chigginye dubbu latishshira ikkanno Leemmi, quchumu biinfillira hossanno chigginye hattono wolootta afantanno yee; 154 miliyoone chigginye sagalimmate horora hossannota ikkase coyi`rino.
Waadde, Hengeddenna labbinore caalehonna bushshu shaqqillira ikkitanno haqqete chigginyuwano hala’ladunni qixxeessinoonni yiino.
Kalaa Shittaye xawishshi garinni; qooxeessu agarooshshi loossa albaanni loonsanni keeshshinoonniha ikkirono; kaansi gedensaanni annimmatenni agarooshshe assa hoogate miitimmubba no.
Dagoomuno ikko mootimma yawo adhite qooxeessu agarooshshi loossa sufino garinni gumultanni noota qummeessinohu kalaa Shittaye; baalunku qooxeessu agarooshshira qeechanke fula hasiissannonke yiino.
2011 MD hananfe loonsoonni haanju haruminni techo laalcho uytannokki baatto wirro latte laalcho aa hanaffinotanna mulluuggino baatto latteenna loosidhe galtinori saadate sagale (hayisso) garunni afidhanni no yiinohu dayirekiterichu; qooxeessu mulluugama korkaatinni mooltino bu’ano wirro waa burqisa hanaffinota buuxisino.
Latino qooxeessira Diida ceatenni malawu laalcho afi’nanni hee’noonnita xawise; hakkiinni saeno latino qooxeessira saadate sagalimmara ikkitanno hayisso laashshatenninna saada xiikkate handaarinni wedellaho loosu kaayyo kalaqa dandiinoonni yiino.
Konninnino qooxeessaho haanju harumi loossa hananfi kawa haammata soorro dagginota qummeessino.
Xaa geeshsha kaasantino chigginyuwano danchu garinni lattinota buuxisinohu dayirekiterichu; alichaame qooxeessubbara wo’munni wo’ma lattino, worichaammeteno xibbuunni 90% ale lattino; gammoojjaamete Lokka, Borricha, Daraaranna Baleela lede sette woraddara kayinni xeenu anje kalaqantanno daafira chigginyuwa latate bikki woffi yaanno yee huwachishino.
Ikkollana qoqqowu deerrinni kaansoonni chigginyuwa mereerimunni 85% ale ikkitannoti lattinota xawise; federaaletenni daggino bissano ikkito ninke deerrinni keennoommo garinni chigginyuwate latate deerri woyyaawinoho yiino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 15, 2016 M.D
