Addis Ababa:– HWHT (IHADG) kalaqamisinni hanafe tenne gobba gashshi yannarano; xaano cancishaanchoho; yaanni Atileetichunna Itophiyu Diyaspoori keeru gaadaanchi Belayneh Diinsamohu egensiisi.
Ameeriku gashshshooti cancishaancho HWHTra hale ikkasi addinta saalfachishanno assoote ikkasino baxxinohunni Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino.
‘’Atileetimma’yanni egennamoommo daafira gatoommo ikkinnina ane aanano jawa hekko kalaqqanniiti sa’inohu” yaanni xawisanno. Atileetiksete heewisamaancho ikka’yanna poolisimmano qajeeloommo daafira gobbatenna baandeeru daafira sharrameemmotano dibaxxannonka’’ yaanni Cancishaanchu HWHT akata xawisino.
Halaale coyi’rannohanna halaaleho uurrinoha effi’re giwannonna shaannoha HWHTra hale ikkatenni xaa yannara Ameeriku gobbanke aana kalaqanni noo hekko hiikko garinnino adhamooshshu dinoote yinohu Itophiyu Diyaspooru keeru gaadaanchi; konne seeda dirrara gobba diigate seedhanni keeshshe ola fanino diina sharramanna seerunni xa’mantanno gede loonsara hasiisannota xawisino.
Gobbankera sa’u 27nna hakkuy ale ikkitino dirrara gobba massaginohu Cancishaanchu HWHT (IHADG) daganke lowonta kadanni, miicanni, shaanninna jirose mulqanni; hakkiino sae daga ga’retenna amma’notenni, boosaallunni babbadanni mimmitu ledo giwansiisanninna ku’u ko’oye huluullamanno gede assanni keeshshinota xawisino.
Gobbankera soorro daggu kawano babbaxxino garinni mootimmanna HWHT gaamo mereero sumiimme kalaqanteenna daga shettotenni gatisatenna gutunni gobba wolaphisate duucha yannara wo’naallirono macciishsha giwatenni annootto ikke gobbate gargartote olanto aana hilo iillishatenni sae xaano gobbate aana ola fane leellanno yino.
Gobbanke gobbaydi diinna gargadhitanni ayirrinyese agarsiisse keeshshitinota techo HWHT gobbaydi hale lexxe isino giddoydiha jawa diina ikke gobbanke diigate assanno wo’naalshi hiikko garinnino sharrammara hasiisannoho.
Itophiya diingeemmo yaa Itophiyu qansoota baala gundeemmo yaansaati. Konnira roduuwu Tigrayete dagano ikkito gobbanke daga baalanti dirinsa iillinonsakki qaaqquulle olaho diranninna dagano shettote giddo eessinoha HWHT; Tigrayete annuwinna amuwi, amma’note annuwi, fullahaanono ye’e yitara hasiisanno yino.
Tigrayete daga keere hasidhannote yinohu keeru gaadaanchi Belayne; gobba gashshitanni nooti mereerima mootimma uyitino kaayyo garinni keere hasidhanno wolquwa heedhuro xaano yanna barritinokki daafira araaru widira higganno gedenna jaddaasinchimmatenni hasantannori kayinni seerunni xa’mantanno gede assinanni harinshora agarranninsa qeecha fultara hasiisannotano coyi’rino.
‘’Halaalaanchimmatenni loonsiro qorichishammanni yannaati sa’inoti; daganke aana iillitinotino tenneetilla. Ani Ameerikaho ha’re hee’ra hanafummonkunnino duucha yannara assinanni dirira shiqanni gobbankera qansootinke aana HWHT hunote gaamonni iillitanno hilo uurritanno gede kolishsho uddi’re huuro’ya macciishshiishanninna babbaxxitino sokka sayisanni keeshshoommo’’ yaanni coyi’ranno.
Ameeriku techo cancishaancho HWHTra kaa’lannohu, gobbansara mittichu gargartote olanto miili hedewelcho nafa meexamiro gobbate mootimma qacce qamatte huxxite amadde hakkonne gargartote olanto kisinohu aana kaajjado qaafooti adhitannohu yee; tini ayirrado daga noose gobba kayinni xaa yannara yannate massagaanose gobbuwatenna dagate ayirrinye shollishanno garinni assitanni noo hekkonna cancishaanonna shitanno gaamo irkissanni noo assooti gobbuwate mereero nooha seeda yanna xaadooshshe diigannoho yino.
Sa’u 20 nna hakkuy ale ikkitanno dirrara Tigrayete daga ledo keeshshinoha gargartote olano aana iillishino barsheno ikkituro HWHT kakkachimma leellishshannotenna kalqenkera hiittenne gobbarano diinu aana nafa assine egenninoonnikkireeti yaanni coyi’ranno.
Tigrayete daga wolootu Itophiyu dagara roduuwaho; HWHT kayinni Tigrayete daga roduuwimmanna dhaggensa, hattono gobbansara noonsa baxilleno soorratenna hunate wo’naalinoha ikkasiiti lede egensiisinohu.
‘’Tini gobba poletiku mannira calla uyinoonnita di ikkitino. Ani Atileetichaho; gobba’ya daafira eessannoe; wolootuno keeraanchimma hasi’neemmori baalunku gobbanke dagankenna baandeeru daafira eessannonkehura gobbate aana daannore effi’ne sharrammammora hasiisanno’’ yaanno Atileetichunna keeru gaadaanchi.
HWHT kalaqamisinni kayise kaadaanchonna kakkacha ikkasinni gobbasi giwironna diigate kairono Tigrayete daga kayinni Itophiyimmansa hasidhannore ikkansanni dagate kaa’linoha lawanni dhaggensa hunanninna keerunni heedhannokki assanni shettote ganinonsaha cancishaancho gaamo seejjitara hasiisanno yino.
Xaa yannara qaaqquulle olaho diranni afamannoha cancishaanchu HWHT assootesi uurrisanno gede qoqqowu daga hunaanote assoote effi’ratenni olu uurrannonna dagano ikkito oosonsa keeraatunni heedhanno gede agarranninsaha fultara agarrannitano amadisiise coyi’rino.
Tenne gobba ani callu gashsha hoogummoro diige huneemmo yitanno hedonni kakkae gobbate aana ola fanasinni roduuwu mereero kalaqaminonna fannoonni oli uurreenna araara karranni hayyo mallanni hee’noonnitano amadisiisatenni.
Aliyye Ameerikinni Itophiyu Diyaspoori keeru gaadaano ikkite xaa yannara Itophiyaho dagge leellitanno miillano Tigrayete qoqqowira ikko gobbate keeraanchimma heedhanno gede loossanni afantannotanna keeru aleenni woluri nookkita hattono olunni ayino horaamrrssa ikkannokkitanna gawaajjono gutunnita ikkitinota huwatatenni keere dirrisate loossanni afantannotano Atileetichunna Itophiyu Diyaspoori keeru gaadaanchi Belayneh lede xawisino.
Amsaalu Felleqe
