Mitte Hoteelera ledo`ya noo manni ledo e’’e saga`lanni noommankanni. Agatto xorshanno beetti basesira nookkihura, mittu agatto aganni noo beetti birciqqo hayishitannota beetto woshshe diraafite abbie yee hajajise. Iseno loosose ikkitinokki basera e`e diraafite xorshinanni maashine fante diraafite xorshitanni heedheenna xorshannohu qaru beetti daye hanqenna ufe hoolannose. “Loosokki ikkinokkiwa mayra eatta? Xe`uro aneetiwe baateemmohu” yaatenni hanqannasenna tenne ogimmanni ise loosa dandiitannokki gede asse kulannase macca gantue. Kuni beetti heeshshose dirinni wo`ma birciqqo hayishshitannota ikkite heedhara hasirinnokka? Hasi`rannoha dilawannoe!!…
May qarri nooyya xorshitaranna rossara fajjeemmesero? Suutunni asse kuleemmeserona? Birciqqo hayishshate gobbaanni wole woyyitino ogimma rossannonna woyyino baatooshshe afidhanno gede kaa`leemmeserona? Yitannoti yannate ane xa`mootinkanni; Kassariro lame woy sase burcuqqo (siingile) agatto callate woy lame xibbe birralla ikkanno.
Hiitti ogimmano heedhunkero ninkera woroonni heeshshi yee loosanno manni hee`riro, ninke ogimma egennate hasatto heedhunsaro egenno afidhanno gede danchu wodaninni fajjinonsa. Waalchonke fano assinonsa. Mitte egenno cu`mirate woy ikkitino ogimma rosiisi’ratenna afate Kolleejje e’’e rosa diagarantannonsa. Mito coye la`ne, mito coye macciishshine, mito coye hee`ne anfanni. Ikkollana, konne coye konni bikkinni hende egenninoommokkiha ikkara dandaanno. Kayinni wo`naallo hanni. Mimmitinkenni rosa dandiineemmo. Ogimma wolootuwiinni xorshira dandiineemmo. Mannaho mitto coye leellinshummoro ikkino coye rosanno.
Lawishshaho, Hospitaalete hoowe giddo agaraanchimmatenni loosanni keeshshino manchi caacceessannosi loosi giddonni fule woyyino baatooshshinni loosanna laoomma. Biirote giddo co`ishatenni loossanno beetto hakkonni loosi giddonni fulte lopho afidhe Jajju mini loosaasincho ikkite loossannano ille`yanni laoomma. Baankete mine agaraanchimmate owaatanni keeshshino mancho maskootete aana ofolle hajamaano owaata shota ikkitinotanna isino rosiro loosa dandaanno looso ikkino gede ledosi loosanno manni kuleennasi uurrisino roso wirro sufe, jeefoteno Akkawuntingetenni maassame baankete mini maskoote aana ofolle owaatanna lowo manna la“oomma.
Hoteelete giddo sheefe ikkinoommori co`immate looso loossannota jawaachinshe sagale rainsanni gara rosiinsose. Heeshshose dirinni wo`ma heeshshi yite uulla fiitanni calla heera dinose. Hiittenne baserano hiittenne ogimmanni owaantemmori baalu egennonke wolootahono beenko, angansa amande haaro coye rossanno gede kullanninsa irkinso. Tenne kalqe aana soorrama hasi`rannokki manchi no yee dihedeemma. Biirote giddo co`immatenni owaattannotanna heeshshose soorrate halchitanno beetto heedhuro borreessaancho ikkite fultanno gede borreessinanni gara woy taypiinge qajeelshinose.
Konstiraakishiinete giddo shaafanna siminto liisanno manni heeriro “Amo! Hiittoonni bilokkeette dirranniro rosiiseemmohena” yiiyyesi. Addintanni konne assankenni xeannonkeri horontanni dino. Irkisammummoro, halammummoro, mittoo`minummoro harancho yanna giddo lophineemmota ammaneemma. Mimmitonke irkisatenna kaa`lamate giddo jawu dhuki no. Wolu manni lopho daafira hajamanna irkisa noonke. Mimmito sakaalle tugate ha`neemmo xeertinyinni roore mimmito irkinse abbineemmoti manaadonna shota labbanno soorro woyyitanno.
Ikkinohura, mannu soorramanna la“ate gede hagiirsiisanno coy tenne kalqe aana may no? Hanni hedde! ki`ne korkaatinni mittu manchi woyyitino heeshsho, woyyino baatooshshe afi’ranno woyte noo hagiirre. Mageeshshi geeshsha hagiidhannoro wodanche. Irkisammo yitannoti techo sokka`yaati. Dancha barra!!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 13, 2016 M.D
