Mittu agani giddo, mitte lamala giddo, mitte saatenna xiqqeessu giddo, xaphooma mitte hedeweelcho giddo kaade tuganno qiidinna Daalooli gede giira tufanno iibbilli noosete Itophiyu!.
Tini kalaqamunni afi`noonnite. Itophiyu duuchimma kayinni dagoomitte heeshshonnino hattoonti. Aliyyenna Wodiido, Galchiminna Soojjaatu babbaxxitino hayyo afantannowaati. Babbaxxino budinna woga, amma`nubbano afantannowaati. Mitte leellisho giddo baca coyibba leeltannowaati. Loosoho mitte basenni wole base ha`rino manchi wole gobba towaate daate gedeeti. Mitte gobba giddo baca gobbuwa jiro yaantella.
Sa`u lamala giddo Ortodokisete amma`no harunsaano Demeru ayyaana hattono Isliminnu amma`no harunsaano qole Mewliidi ayirrissinoti qaangannite. Tayxe tini ayyaanna mitto barra ayirrisante sa`ino; tennenkuraati togoo hedeweelchubba la`nanni woyte “Tenneeti Itophiyu!” yinnanna macciishshineemmohu.
Uddi`nanninna saga`linanni balchoominni hananfe mitto Itophiyu qooxeessa wolu qooxeessi ledo heewisa dandiinanni. Lamentanni jajjabba amma`nubba Kiristinnanna Isliminna la“a dandiinanni. Tenne baala coyibba la`niro Itophiyu gede duuchimma noose gobba nooha dilawanno. Karsantino mittimma yaate. Tini karsantino duuchimma raggetenni mittu qooxeessinni wole qooxeessa hadhanno; hakkiinnino banxannitanna shiqqi assi`nannita ikkitanno.
Tini duuchimma baalanti Itophiyu daga gobbase baxxanno gede assitanno; korkaatuno, haaro ikkitino coyibba la`anno yaate. Maala`lissanno coyibba gobbasi giddo noosi yaate.
Lee dirrara albaanni Woganna Turizimete Ministere Wollo Yuniversite ledo qixxeessitino budu bare aana mittu Addis Ababu Yuniverisite rosiisaancho ikkinohu kaimu borro shiqishanni; “Mitte gobba mitto dana ikkino coy heerisero ayno didaa“atannose” yiinonkanni. Wole widoonni, Galchimi gobbuwa lawate meessi bude burduuqa ayno daa’’atannokki gede assitanno yaante gedeeti. Korkaatuno, wole gobbati daa“ataano daggannohu haaro coye la“ateeti ikkinnina umisi gobbara noo coye la“ate dikkino. Illesira haaro coye duushshate ikkinnina.
Tenne duuchimma agarsiisa hasiissannohu gobbaydi daa“ataano kaima assatenni dikkino. Uminkeraati; seesanke ikkitinohuraati. Daashininna Daaloli badooshshi dhaggeeffachishinoe bikkinni Taaboorinna Garambi ilaalino maala`lisannoehuraati.
Qooxeessinkera Musliimootu noonkanni. Qooxeessu dagoomittete heeshsho rosichi garinni sarge woy ayyaanu hee`ranno woyte kaa`lama rosantinote. Mannu shooshanqesi, ogimmasi, dancha assite qoltannore ikkansa leellishshannoho. Mittu Kiristinnu amma`no harunsaanchi sargisi`ranno woyte Musliimootaho addinni booto woy meicho woy gerecho hidhanno. Togo assinannihu uminsa anganni gorrira noonsahuraati. Tenne assannohu olluu murricha waajje dikkino; woy leellamateno dikkino. Bushshino barranna keeru yanna ledosi heedhino Musliimootinni baxxa dandaannokkihuraati.
Amma`note badooshshe kissukkinni konni garinni mitto ikka dimaala`lissanno? Kuni manni badooshshu daafira diaffino yiniro “rosinoho” yinannihu poletiku manni ammanakka? Konni mannira mittimmate daafira rosiisa shii’rinohura dadillu odoo kula dikkitannokka?
“Tenneeti Itophiyu!” yinanni woyte qulli yitannoeti xawo fulle leellinshanni mittimmuwaati. Qulli yitannoeti Masqalu ayyaanira giwantino olluubba araarsannohu wole amma`no harunsannoho. Mitowa isinni Remedaani qoori eanno woyte arrishsho gantunsaro way gooriissannonsa yite Kirsinnu amma`no harunsitannori Musliimootu wixidhino gaashshe middannonsa. Mittimma xaano latto guma laalto! Oromote dagara dancha Irreechu ayyaana ikko!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 24, 2016 M.D
