Wocawaaru agani baxxinoho. Raadoonetenna Televizhiinete egensiishshubba hattono sirbubba wodanchitinoonniha ikkiro ayyaanu iibba hanafannohu Inquxaaxaashira woy Masqalu ayyaani iillanno woyte calla dikkino. Aganu eara meddi yaanno woyte noo qixxaawonna feeffato dhaggeeffantannite.
Wocawaaru agani iibbino gedeenni goofanno aganaati. Raadoonete, Televizhiinete qixxaawo hattono egensiishshubbano konni aganinni ayyaannate aana illachishshannota dagate woy egennantino seesiqalote loossa, sirbubba, diraama labbino qixxaawubba luphi yite macciishshantanno.
Wocawaaru agani kalaqamu hayyo leeltanno baxxino aganaati; tini kalaqamu hayyo qole mannuno hayyoo`manno gede assitino. Haruudde coyibba leeltannoha ikkasinni haaro kalaqo hedate seesiqalote ayidde kakkayise sa“anno. Kalaqamunni hawadi yanna fulteenna arrishsho warri yite fultanno, daraarchu baalu faashshi yee daraarannote. Wocawaaro agani hawadinnino ikko arru aganinni baxxinoho.
Hawado gane birrannokki xeeninna qucuccishanno qiidi no. Baattono sabbitanno. Arri yanna giddo qole sammo dadhite e`anno arrishsho, iibbillunna fooggalu, wiliiltanno buko banni yitanno. Wocawaaru agani kayinni konni lamunku coyinni co`o yiinoho. Qiidu dibati`ranno, uddano mulqisiisanno iibbillinna fooggalu dihee`ranno, xeenuno eanna fula diho`lanno. Konninni kainohunni, kuni agani kalaqamunni biifadoho. Agannate giddonni baxxinoha ikkasinni kainohunni Amaaru Afiinni ‘’Meskeremi’’ yaanno su`ma mannahono horonsi`nanni.
Wacawaaru agana konni deerrinni marro hinge kayinseemmo gede assitannonke korkaatta giddonni kuni agani Inquxaaxaashi ayyaani gobbaanni, Masqalu ayyaana, Irreecha, Yaahode, Gifaatanna wolootta ayyaannano ayirrinsanniha ikkasiiti. Ayyaanna korkaata assatenni seesiqalote loossano haammattanno. Tennenkuraati seesiqalote loossa giddo Wocawaaro (Meskerem) yaanno su`ma baasa hige kayinsannihu. Sirbaanote widoonni roore kullanniha ikkirono, kiiro borreessitannoriwa, diraama loossannoriwa, borreessaanote widoonnino wole agannanni roore xawinsannihu konne aganaati. Hayyote manni daraarcho la`anno woyte hedo burqitannonsa yaate.
Masqalu ceichonna adalu daraaro mimmito labbanno. Lamunku leeltannohu Wocawaaru agani giddo callaati. Masqalu ceicho lainohunni kayinni mitte sayinsitte hedo no. Ceicho wolewinni dagginota woy haaro gede kalaqantinota ikkitukkinni bashshono noote yinanni. Hawadi yanna sa`eenna Wocawaaru agani eanno woyte fultanno arrishshonni soorrantanno yitanno hedo kullanni.
Adalchu fojo kayinni xaano dixabbino. Kuni kalaqamu fojo noosiha lawanno. Qaalesi agare Wocaawaarunniiti daraarannohunna baatto diwannohu. Wolootta mu’rote danubba xeenanna gorsu waa afidhuro mudhanno, daraartanno. Arri yannara gorsu qaccera leeltanno. Adalchu kayinni diro wo`ma xeenu heerono hoogo didaraaranno; hiittenneno gorsu qaccera adalchu dileellanno; kuni umisinni kalaqamu hayyooti.
Konni agani giddo Inquxaaxaashi lede Masqalu Demeri, Mewiliidi ayyaaninna Irreechu ayyaanino iibbino garinni xawoho ayirrisamanno aganaati. Kuni agani daga xaadisannohanna mittimma kaajjishanno ayyaanna ayirrinsanniha ikkasi baxxinoha assannosi. Dagoomu mereero nooti babbaxxitino balchoomma, budu, heeshshote hayyo xawoho leellinshanni agana ikkasinni daga baala mittimma gamba yite ayirrissanno ayyaannanni iibbino gedeenni fulanno; kuni agani.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 17, 2016 M.D
