Mitte gobba latishshinna lophora keerunni roore luphi yiino waagi noori dino. Keeru duuchunkurira safote. Keeru waaga hiittoohuno baattote aana noo kalaqami diriqiwanno. Keere bikkinanni uduunnichi dino. Gobbatenna dagate keeri jawu waagi noosi. Keeru gobbate latishshiranna lophora qara heellichootinna kaimaho.
Keeru booraambe abbitino shettonna qarra kulate xeertowa uminna layinki kalqete oli daafire kayisa dihasiissanno. Olu iillishino galaaffato naqqasate Liibiyanna Sooriya qaaga dihasiissino. Oli galaaffate sainore kulate sayinsummo dirira keeshshino Aliyye kalaqame sa”inna lubbonna jajja galaaffati oli muli barri qaaggonna naqaasheeti.
Xeerto ha’nummokkinni Aliyye olire qaaga olu iillishanno gawajjo gawajjo huwatate dandiissanno. “Ane la’nohu qorichishamo” yaanno maammaashshu. Ee,Aliyye Oli iillishino daafo lainohu techo olunni dihaariimanno. Buxanete lubbo xoqolantino. Qaaqquullu maatensawiinni mito abbalotenni mito dartunni baxxitino. Rosu taxxi yee ilamate ille ba’ara kora ikkino olu.
‹‹Keeru hasi’neemmo xeertote hexxora calla ikkikkinni hattenne hexxora iillineemmo doogooti›› Maartiin Luter King. Keeru kalqete kalaqamu baalira hasiissannoho. Manchu beetti, dubbu giddo heedhanno gaxigalla, bubbete aana buubbanno ce“anna waay giddo heedhanno kalaqama baalunkura keeru tii“insa ledo xaadannoha ikkasinni lowo geeshsha hasiisannonsa.
Keeru baalunkura hasiisanno qara hajo ikkasi bikkinni; baalunku keeru dirrara qeechisiha baraasarano agarranni; gadachu gedeno adhama noosi. Baxxinohunni gobbankera sa`u dirrara keeru hoonge kalaqqino dagoomittete shetto, miinju kasiira, qansootu reyonna bisu xe`ne hattono daramme wodanchinohura waagisi mageeshsha muxxe ikkinoro huwatannona baalanti dagoomu kifile qeechase fula gadachoho.
Amma`note annuwa sokkansa kaimano ikko jeefo keere ikka noose. Gobba xaaddinose yannate keeru booraambenni keeru balchooma kaajjishate luphiima yawo tungoonninsare ikkansa gede; amma`note duduwinsanni ammanaasine seejjatenni, roorannohanna xaadissanno doogo leellisha insa qeechaati.
Aliyye oli keerunni tidhamanno gede mootimma adhitino qaafo cincatenni wo’mitinotenna keeru daafira noose hasatto buuxissanno. Konnira galatu hasiisanno. Dagate irkono hattonni. Mootimma keereho diriirsitino anga Itophiyanna dagase woxxateeti. Keere agarsiisate,hananfoonni latishshu loossa sufisatenna duuchu raginni gobbate lopho abbateeti. Konnira kayinni dagano uminsa qeecha fula hasiissanno.
Piriitooriyu Sumiimme Birra 24/2015 MD hadhinoti keeru sumiimme malaati qiiddukkinni xaa Amaaru qoqqowira ka’ino urde olu iillishanno gawajjo huwata hooga ikkitukkinni olunni dadda’litannonna ca’lamaddi yaanno woyte baxxannokki kakkachuulli hasattooti. Konne kayinni xaano dibarrinona keerunni hasaambe tira busullete.
Amaaru qoqqowira ka’ino keeru booraambe lainohunni IFDR Layinki xaphoomu ministirchinna gobbayidi hajo ministirchi kalaa Demmeqe Mekkonnin Amaaru qoqqowira wodanchinanni hee`noonnita ga`labbote qarrubba hasaawunni tira hasiissannotaati xawisinohu. Qoqqowoho babbaxxitino qooxeessubbara leeltanni nooti ga`labbote qarrubba huluullissanni dagginotano xawisino.
Dawaro afidhinokki xa`mubba dawarantaranna qarrubba tirate hasiissanno doogo keeraanchonna hasaawunni ikkinotano huwachishino. Ee,keeru doorshi angankera hee’reenna urde doodah xaano keeraano qansootira shettote bue ikkatenni gobba diige Itophiyu lophonna keere hasidhannokki diinnara faro fana ikkitanno.
Hasaawu gobbaanni noo harinsho xa`mubba tirranni doogo gufisanno; noonkeha adhannonkeha, sufotenni la“ama hasiissannonsa yineemmo hajubba baala tidhantannokki gede sarraaqqanno harinshooti. “Keeru hoogihero duuchare hoogatto” yinanni halaale wodaninni hedatenni wodanchatenni ikka hasiissanno dhaggete yanna aana afammeemmo. Yanna yannate giddo jiffanna qarrubba xaaddanno woyte hayyotenni sa`e sayissinonketa annuwinke hayyonna wodancha kaajjisha xa`mannotano.
Konne ola gaa’lite guraanninna qiniiteenni gobbayidinnino giddoydinnino he`litanno wolquwara sargenna kiifatto ikke dhuka hoolanno, ayirrinyenke gawajjanno; reqecconke halashshanno. xaphooma duuchankare adhannonkeha ikkannokki gede busulletenni gobbatenna ilamate keerira qarrinorenna afoo arrawo xaadisinokkire xarapheezzu aana shinqe hasaawunni tira ilamate ga’ara qarransa hasaawunni tirtanno dhagge wore sa’’atenni techo olunninna urdetenni dagganno daafama gatinsanni.
Keerunni gobba suffanno;lopho hala’litanno. Urdetenni baotenna hunote. Urdetenni wolaphitino gobbuwa dino. Olunna urde ilama co’eessite gobba diinaho sayisse uyitanno. Konnira naqaashe Liibiyanna Sooriya ikkitanna insanni bacare rosa hasiissanno. Busulu wolunni rosannoha ikkanna gowwu umisira iilleenna rosate kaayyo afi’rikkinni ba’’anno. Olunni cophi yaannori dinona keereho gaando.
Bakkalcho Woxawaajje 4, 2015 M.D
