Sa’u lamalara Sidaamu Qoqqowi mootimmate loosaasine “isilancho owaante aatenni dagate owaataancho ikkeemmo” yitanno hedo sinqisidhe gaadunni fulatenni daga kiisate sheemaate e’ino. “Daga’ya kiiseemmo” yitanno hedo albaanni owaatate aana foonqe nootanna taashshinanniri noota leellishshannote. Konne ammanne dagate owaatate qodhine ka’a naaxxissannote;kayinnilla harunso hasidhannote.
Eelinni ali geeshsha deerru deerrunkunni afantanno mootimmate loosaasine mitte lamalara haa’roo’mate hasaawa assitu gedensaanniiti dira fulte foonqe leeltinowa taashshidhe dagansa owaatate woyyo e’inohu. Daga owaantannihu balanxe haaroo’minirooti;foonqe noowa bande anfirooti. tini jawaachishshanno hanafooti
Coyinke aana daga loosaasinete aana foonqete yite xe’nete gede ku’litannori baca coyeti. Taalo owaata hooganna mittowa kumbuulle ogimmate illenni la’’a hooga, mussinnu,mu’’is hshu,gosoomitte,isilancho owaante aa hooganna labbeemmeri daga caacceessitino qara qara hajubbaati. Konni haaroo’mate hasaawi giddo duuchunku farci’rino halaaleeti. Konniraati; loosaasine haaroo’matenni owaatamaano daga taalo illenni la’’ate,mussinnunna muishshunni co’o yite isilancho owaante aatenni qeechansa fultara sheemaate dagate xawo e’inohu.
Daga caacceessino mussinninna moori woxe calla moora ikkinokkita mootimma buuxxe affino. Yanna moora woxe mooratenni ajinshe la’nannita dikkitino. Woxe loonsannihu yannatenniiti. Yanna muxxete. Tenne muxxe yanna 5 lipheessi giddo gundanni hajora onte barra raateessanno ogeessi woy sooreessi hee’riro kuni dagate xawo fulle e’noonni sheemaati xa’manno.
Haaroo’mate gedensaanni assinoonni diri aana leellinohu Sidaamu qoqqowi Jireenyu paarte sinu borro mini sooreessi kalaa Abirahaami Maarshallohu togo yaanni xawisino; Mootimma illacha tuggino hajubba mereerinni mittunna balaxannohu owaatamaano daga bilchaattino owaante afidhanno gede assate.
Qoqqowoho leeltanni noota owaatamaanote uyinanni owaante hayyo qarra tirate duuchunkunni qeechasi fula hasiissano. Deerru deerrunkunni mootimmate loosaasine foonqensa filte la’ino gari addintanni jawaachishannohona tenne bande fushshinoonni foonqe tirate assinanni assooti kayinni daga kiisannoha ikkanno.
Kuni daga kiisate assinoonni irkote diri wo’munni wo’ma mootimmate loosaasine noonsa foonqe bade leellishinoha ikkasi buuxisinoho. Techo dira fulle “Daga’yara hasiissanno owaante oommokkihu aneeti” yini eega ga’a bacu loosi agadhannota huwatano hasiissanno. Techo dira fulle coyi’noonnire loosunni leellisha daga kiisatenni gobba hasi’noonni jireenyira reekkantanno gede doogo fananno.
Tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosinchinke Sidaamu qoqqowi pubilik serviisenna mannu jiro latishshi biiro sooreessi kalaa Asaffi Gurraachihu xawisino garinni; daga owaata e’noonni qaale loosu aana hosiisate eeli geeshsha harunso assinanni. Ikkano hasiissannohu konneeti.
Daga owaata ayirrinyeho. Rossukkinni rosiissinonke daga owaatate celleeqata dihasiissanno. Rosiisidhino daga anga bacce,ittukkinninna aggukkinni rossino ooso iikkishidhino. Rosiisidhino oosonni naaxxa hasiissanna saala maminni daggute? Yine hedanna kiisa hasiissanno. Taalo owaante yineemmo woyte dureessano buxichono,fiixano xeertonnihano ate ane owaatattoenna qarra’ya tirattoe yee ammane ate anewa dayino daafira ayirrinse hasi’rino owaante yannatenni aa daganeke kiisate.
Mootimmate loosaasine gobba gashshitanno mootimma poolisenna Istiraateeje qacce gantanno gede noonsa qeechi luphiimaho. Konne ikkinohura deerru deerrunkunni haaroo’mine loosu yanna agarre daga owaatatenni daga kiisanna e’noonni sheemaate guutisa hasiissanno.
Tenne widoonni Sidaamu qoqqowi mootimmate loosaasine umonsa keentenna badhe higge la’e daga kiisate haaroo’mitenna xawo flute e’ino qaali addintanni jawaachinshannihonna wolootu qoqqowubbano rosicho adha hasiissanno. Kuni ikkannohu e’noonni qaali loosunni leellirootina haaroo’mate hasaawi kawa masoorro daggu yaannoha harunsa tenne hedo burqissunna qoqqowu luphiima sooreeyye yawo ikkanno.
Bakkalcho Maaja 27 , 2015 M.D
