Mootimma baajeette faajje assitannohu daga diro wo’ma giwire baatte qeechansa fultinoha latishshunni leellinshansaraati. Latishsha halashshinannihu mittu mittunku qansichi diru giddo addi addi doogonni Qeesaariha qeesaarira aatenni fulino yawosiraati. Tenne assitu daga latishshunni,ga’labbo agarsiisatenninna gobba latisatenni wirro owaantannisi.
Onkoleessunna Ella aganna eanno woyite lame hedo dagate giddonna mootimmate mereero burraaqqanno. Daga Niri Baajeettenni maa latinsinke? yitannoha ikkanna Mootimma niri baajeette mama fultu? Mageeshshi gati? Ella aganira fajjinanni baajeette mageeshshite? Mama hossanno? yitannonna wolootta xa’muwa ka’anno. Mootimma kayissanno xa’mo mixo hiittoonni gumultinoronna aantete baajeette hiittoonni horoonsi’ra hasiissannoro mixo fushshateeti.
Mixo yannatenna woxunnite.Mixotenni hara gummaamo assitanno. Mitowa loonsanni latishshi fano hee’reenna baajeette gattino yine qollanna woy gattino baajeette Onkoleessunna Ella aganira addi addi wiinamu songo assatenni,hattono hasiisannokki uduunne hirre bajeette taashshate wo’naallanna la’nanni. Kuni assooti kayinni woxu hafanfarre kalaqannona kuni agani mageeshshi woxi mama hosannoro amaalamme,mallenna falle taltino mixo amandanni yannaati. Kuni ikka hoogiro mito woyte damooza nafa baantanniri ajanna tultaambe kalaqantanna la’nanni.
Mixonnirenna hafanfarrennire kageeshsha yinummoro ballaho Sidaamu qoqqowi Womaashshu biiro sooreessi Araarso Gerremew (Dr) Itophiyu Pireesete uurrinshanni ledo hasaawa assi yannara mitte qara hedo kayisinota qaagiissa hasiissanno. “Dagate uyinoonni baajeette faajje assinanninte gede faajje assinoonni baajeette hiikkonna mama fulturo,mayi latiro,mayi gatiro bajeettete jeefora birru hosinowa faajje assa hasiissanno” yaanniiti coyi’rinohu. Togo ikkiro addintanni naandanninna jawaachinshannite.
Baajeette mama fultinoro biirote hoowe giddo xalla hoongirono loonsoonni loosi naqqasanno. Gaammanni baajeette dagate safote latishsha guutisateeti. Doogo loosanturo,xalalu way iilliro,caabbichunna bilbilu iillo hala’lituro,maatete jireenyi taale iilliro jiro taalo dagate iillitino yaate. Sayinsummo baajeettete dirinni Sidaamu qoqqowira doogote latishshinna maatete jireenyi aana leellino loosi kuri handaarra bajeettensa horoonsidhino base naqqasinnoho. Duuchunku handaarinni guuta ikke dagate hasatto guutisanno gede Ella aganira amandanni baajeettenna mixo taala hasiissanno.
Federaalete deerrinni dagate riqiwamaano amaale mini 2016 bajeettete dirira ikkitanno yiino 801.6 biliyoone birra kaajjishinoti qaangannite. Tini baajeette diro wo’ma gobba massagantannota ikkitanna;duuchante qoqqowubbara hasiisanno garinni bikkine beenkeenna mittu mittunku qoqqowi amaale mini wirro qoqqowoho kaajjisheenna loosoho e’nannite.
Konni garinni hananfoonni baajeettete beehaachi deerru deerrunkunni eelira dirreenna duuchante baajjeettete loosi minnara qeechansa adhitanno gede assinanni. Bajeettete loosi minna insa widoonni kaajjinshoonninsa baajeette mixonsanni ledo keente baajeettensa mixonsanni ledo xaadisse dgate latishshira hosiisa hasiissanno. Dagate latishshi loosaminsaronna horaameeyyimmansa buuxanturo bajeette hasi’noonniwa hossino yaate. Wole naqaashe dihasiisanno. Xa hee’nommo yanna tekinolojennite. Konne ikkasinni baajeette qorqortanno mootimmate bissa baajeette mama,mamootenna hiittoonni loosu aana hossanni nooro harunsitanno hayyo kaajjito.
Sidaamu qoqqowi amaale mini 2016 bajeettete dirira 22.6 biliyoone birra kaajjishinoti qaangannite. Tenne baajjeette annuwinna amuwi dagate. Loosu minna maa loossinoro xa’matenna baqqi assate qeechi noonsa yaate. Togo ikka hoogiro latishshaho yite qeesaariha qeesaarira uyitu daga horaameeyye ikkansa xa’mote giddo ubbanno. Kuni kayinni mootimmateno ikko gobba amaddino latishshu harinshora guficho ikkanno.
Bajeettete jeefora kachaachama daggannohu dagate gaammoonni baajeette mamootenna mama horonsi’ra hasiissannoro buuxa hoogatenniiti. Kuni kayinni bainchu loosira reqecceessanno. Bainchu loosi kayinni gobbate dhiigaatina qorophotenni ikkiro gobba lattanno. Sai dirira jirote aana leeltino foonqe handaaru handaarunni keeninikki bajeettete loosi minna diheedhanno. Ikkinohura niri foonqe tayixee bajeettera wirro kalaqantannokki gede baqqi yaa hasiissanno. Konni daafira,Gaammanni baajeette dagate horaameessimma buuxissanno gede ammanamme loosa hasiissanno!
Bakkalcho Maaja 20 , 2015 M.D
