Mittimma jawaantete. Mittimma halamme assinanniri jeefo ganannolla. “Ani callu…” yitanno hedo ikkitoro ka’a kawa kabbi facci yinanna dhuku,yanna,woxunna hayyo baala billaallite ba’anno. Kayinnilla mittimma jawaantetena kaajjilleho.
Ilama qaaggannore,ilama badhe higge bushatenni ikkikkinni danchummatenni kayissannore assa Itophiyu dagara kullannita dikkitino. Techoo wolaphonke bashsho annuwinke Adiwaho abbitino qeelleeti. Hatte qeelle mittimmate gumaati. Mittimmate jirsi diina irraawiseenna techo annuwankenna akaakkanke danchummatenni qaanganni hee’noommo. Ninke ilamano bayiriidi haaroo’mate kofatto lendanna haanju harumi gaadinni dhagge loossanni ilama qaaggannore wortanni afantanno.
Sa’u lamalara konni gafira maaja 10/2015 MD kaansanni 500 miliyoone chigginye kaasate Xaphoomu ministirichi sayisino woshshattora “halammummoro dandiineemmo” yaanno uminni gaazeexinke guulcho hedo borreessinoommoti qaangannite. Techo kayinni “Dandiinoommo” yitanno xaphitte hedo hasiissinonke.
Ee,dandiineemmo yaanno wodaninke techono shaa’’a dikkino. Haanja haruma hananfi 2011 MD mittu manchi 40 chigginye kaasanno yine herreenge xaphoomunni 4 biliyoone kaasate amandoonni mixo, mixote aleenni gumulantu. Kuni ikkollana “didandaamanno” yitinori dihooggino; kayinni dandiinoonni. Maaja 22/2011MD arrishsho fulte leeshshi yita geeshsha 200 miliyoone 12 saate giddo kaasate amandoonni mixo 354 miliyoone ikkite leeltu. Hakkuno yinoonnihu aleenni dandaamilla.
2012 MD Koroonu fayya hembeelsitino yannara xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed “Xeertinyenke agadhine meessinna maatete deerrinni kikkisama heedhukkinni haanja harumanke worro; meessaneetonke koroonunni, baattonke diilallote gadi soorronni gatinso” yaatenni woshshatto assi. Konninnino gobboomu deerrinni umi doyichonni mitte biliyoone roorrinyinni Onte biliyoone chigginye kaasate mixi’ne mixote aleenni jeefinsi.
Sayikki doyichono “Itophiya uddisiinso” yitanno hedonni ninkera calla ikkikkinni olluu gobbuwa geeshsha iillinshi. “Ella 14 2013 MD kaaseemmo” yitanno hedonni miliyoonnatenni kiirranniri haanja harumansa wortino. 6 biliyoone hende roore kaansi. Sa’u shoole dirra giddo kalqete illacha goshooshate deerra iilinoonni millimillo techono suffe leeltu. Kuni duuchu dikkanno yinanna, didandiitanno yinanna dandiinoonnita buuxise sainoho.
Tayixeno soodimarinni leeshshote geeshsha calla 500 miliyoone chigginye kaasate woshshatto Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed assi yannara “ikkannokkireeti” yitinori bacaho; kayinni mixote aleenni 567 miliyoone kaasa dandiini. Didandiitanno yitannori irraabbanna, Itophiyu umise rikoorde hiiqqite dandiitannota leellishshino. Konnirati mittimmatenni ka’niro hiikko ilaalano diinganni; hiitoo jifono sa’nanni.
Sa’u shoole dirra 25 biliyoone chigginye kaasatenni Itophiya haanja uddisiisse diilallote gadi soorro qarrira mala hanaffino ilama hundi annuwi gede dhagge loossanni no. Itophiyu daga jeefo gantannokkire dihanaffannona tayixeno layinki fooliishsho gafa gantanno gede oyimbarra mitte arrishshonni 567 miliyoone chigginye kaasatenni umise riikoorde hiiqqite dandiitannota leellishshino.
Aantanno shoole dirra giddo 25 biliyoone chigginye kaasate amandoonni tenne foolishshora tayixe calla 6.3 biliyoone chigginyubba kaasate lonsanni hee’noonni. Tenne mixo giddonni Maaja 10/2015 MD calla boco biliyoone mitte arrishshonni kaansoonni. Kuni xaano mixotenni ero kaasa dandiinannita leellishanno.
Konne halaale kalqe hasi’ra hooggurono, diilallote soorro kori kayinni jajjabba lophitino gobba ikkansa habbannoha dikkino. Ikkollana kuni ikkara hasidhannokkiri bacaho. Hasi’ra hooggurono bashsho Adiwu qeelle qaraartannansa egemmituntenni gede techono liqi’mi assitino. Itophiyu hasatto umisenni sae kalqete xagicho, qachaho hurrenna injoo kalaqate. Haanju harumi diilallote soorro qarrira dawaro qolannoha calla ikkikkinni, sagalete wowe, loosu kaayyo kalaqonna Industirete seyoora woweteyya.
Ninke Itophiyu haanju harumi horo huwatatenni, huxxino qarrinkenni roorre,qarranke kaxxatenni luphi yaate noonke kaayyonna injo haanja harumaati yine albaagge gugguunfanni hee’noommo. Maaja 10/2015 Itophiyu haanju haruminni sa’u shoole dirra gido kaansoonni harinsho riikoorde hiiqqino barraati; dhagge habbannokkinna ilama qaagganni heedhanno dhagge borreessiinsoommo. Dandaatero togooti. Ee; dandiinoommo!
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
