Diilallote akati soorro kalqoomu bidhatto ikkitannokki gede assannohu manchi beettooti. Diilallote soorro seeda dirrara baalante kalqete qooxeessuwara dano kalaqqanni jawa bidhatto ikkite keeshshitino. Hedeweelcho dano, moolle, hudenna labbinori jiffanni keeshshitino. Gobbankeno, tenne kalqoomu bidhattonna qarra hedote giddo woratenni hanaffinohu haanju ha’rumi loossa gummaamma ikkitanni daggino.
Konne qarra dandiine uurratenna gargadhate ragaanni gobbuwa uminsa wo`naalsha assitanni nooha ikkanna; kalqe halantino mootimmuwa uurrinsha widoonni 2030 gumaamo ikkanno gede agarranni sufote latishshi mixo; Afrikuno Afriku mittimma widoonni 2063 gumaamo ikkanno gede agarranni ajanda qixxeessite loossanni afantanno.
Itophiyuno sufote latishshi mixono ikko ajanda 2063 gumaamo assate calla ikkikkinni; kawiinni luphi yiino garinni umisenni sa`e diilallote gadi soorro dandiite uurrite tareessate woloottaho dancho lawishsha ikkino looso gumultanni afantanno. Baxxinohunni sa`u shoole dirrara haanju harumi qixxaawonni gumultanni keeshshitino loosi lowo geeshsha gummaamonna qooxeessu agarooshshi loosira luphi yiino miinju horo noosita buunxoonniho.
Tenne shoole dirrara 20 biliyoone chigginye kaasate mixi`ne loonsoonni loosinni 25 biliyoone chigginye kaasa dandiinoonni. Kuni diilallote gadi soorro gargadhate ragaanni noosi horo lowontanni luphiima ikkitanna; wole widoonni qole haanju harumi qixxaawonni kaasantino chigginyubba sagalete meessaneete dandaate assinanni wo`laallo giddo uminsa horo noonsa laalubba lede hala`ladunni kaasantinonna gumunsano leellinoha ikkino.
Seyootenni jeefisamino umi gafi haanju harumi amuraatinni xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) hedote burqisaancho ikko ikkinnina; isi albaanni balaxe fule hanafinonna sufisiisino assootinni baalanti Itophiyu daga konne looso uminsaha assite gumultinoha ikkasi gumaho jawiidi bayicho amadanno. Kuni leellishannohu loosu hanafamino umi gafira mittu barrinni 20 miliyoone ali daga beeqqitinohu 350 miliyoone ali chigginye mittu barrinni kaansoonniha ikkasiiti.
Kuni loosi Itophiyu daga gobboomittete piroojekitubba aana kaajjino uurrinshi noonsata buuxisino assooteetinka. Mittu barrinni 350 miliyoone ali chigginye kaansannano ikko shoole dirra giddo mixote aleenni 25 biliyoone chigginye kaansanna harinshotenni beeqqitinoti 20 miliyoone ali daga uminsa fajjaaleessimmanninna kakkaooshshinni gumultinonka.
Kuni luphiima dagate beeqqo amadino loosi gafa mittetenni leeltino seyoonni huxxame gatannoha dikkino. Roorenkanni ledote 25 biliyoone chigginyubba aantanno shoole dirra giddo kaasatenni 50 biliyoone chigginyenni Itophiya uddisiisate harinsho konni dirinni layinki gafannino wole dhagge loosate harinsho hananfoonni.
Layinki gafa haanju harumi qixxaawo umonni gumunni hadhanni nooha ikkanna; umi gafi gede wole bayira dhagge loosate ximo amandoonni. Iseno maaja 10/2015 M.D baalante Itophiyu kifillara hala`lado dagate beeqqonni mittu barrinni 500 miliyoone chigginye kaasate mixooti.
Tenne mixo faajje assinohu haanju harumi burqisaanchunna massagaanchu xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r), “Maaja 10/2015 M.D mittu barrinni 500 miliyoone chigginyubba kaasatenni dhagge loonsammora woshshatto shiqisheemmo!” yaatenni sayisino sokkanni; mixote gumulama ilamate tirfitanno dhagge loosa ikkase daafira huwachishino.
Maaja 10 Itophiyu daga uminke riikeride hiiqqineemmo. Konni albaanni 350 ali haqqe mittu barrinni kaanse kalqe maala`linsoommo. Tayxeno 500 miliyoone chigginyubba mittu barrinni kaasatenni uminke riikeride woyyeessineemmo; dhagge loossannota ilamanke loosunni kalqete xawo fushshineemmo;” yitanno sokkasi qole dagate beeqqo xawisinnota calla aikkitukkinni; loosu gumaamimmara Itophiyu daga murciraanchimma wodaninni coyi`rinote.
Ledammummoro,halammummoro duuchunku handaarinni Itophiyu daga hendoommoro gumula dandiineemmo. Maaja 10/2015 M.D mixono gumaame ikkitannota huluullo dinoe. Konnira qole 10/2015M.D barru soode hashsha geeshsha hiittino Itophiyu daga minensa hosa dihasiissanno.
Sidaamu Qoqqowira 2015 M.D kaasate mixo amandoonni chiginye 306 miliyoone giddo xibbuunni 86 ikkitanno chiginye kaansoonnita Sidaamu Qoqqowi Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biiro faajja assitino. Mitto barrano 25 miliyoone chiginye kaasate qixxaawo assinanni hee`noonnita xawinsoonni.
Kuni Itophiya haanja uddisiisate, Itophiya baxatenna kalqete dagara Itophiyimmate ayimma xawisate hajootina. Itophiyu dhagge giddo uminke sumuda worate hajooti. Ikkinohurano mittu barrinni 500 miliyoone chigginye kaanse gobbankera baxillenke, kalqeteno kaajjillenke xawisate qixxaambo!
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
