Abbebech Maatewoos
Faashine annu annunku doorshaati; mito maala`lissino xumme wolu effirara dandaanno. Baalunku manni biinfillunna seesu daafira noosi tironna laooshshu babbaxxinoho. Ikkinohurano faashine tenneeti yitanno sumiimmenna suudu dinose; tenne hedonni haammatu manni sumuu yaanno. Mittu coy kayinni baalanka sumuu assara dandanno; hiikku manchino ikkiro hiittenne faashineno harunsanno woyte qaru illachisi mannu mereero xuma ikke leellate.
Tenne giddo mitte xa`mo ka“ase digattanno. Duuchanti faashine mitto mittonka mancho taalo biifissara dandiitanno? addintanni duuchu sumuu yitannohu didandiitanno yitanno dawaronniiti. Korkaatuno qole harunsineemmoti mitte mittenti faashine biifado ikkite biifissinohe, xunsitinohe yiisiissannohu faashinete islaanchimmate deerri, fushshinoonni woxu bikkinni woy woletenni dikkino. Hajo kalaqamunna xummennite. Faashine togo ikka noose yee gadachanno seeri hoogiserono seesu seeri noose.
Batinye yanna faashinetenna moodeeliingete heewubba aana tini seerubba wo`ma hasiissanno coyibba gede la“antanno. Tenne seerubba garunni agarrummo kiironni roore xuma ikkine leellineemmo. Faashinete laooshshi giddo biifanno albi noonkehura calla xumaho diyiisiisannonke. Biifannokki albi noonkehurano bushaawa dikkinoommo. Baalanti coyibba kaajjitannohu noonke coye horonsi`neemmo doogonniiti.
Kalaqamu uyinonkeha danchano ikko busha albu seesira ikkitanno faashinete dana agare keeshshiishano ikko xagisa dandiineemmo. Biinfillu seerubba bisinke suudinni, hojjatenni, danunni, uurrinshunni hattono bisinke kee`milli aana xintantinoreeti. Tini bixxillubba mitte mittente faashinete amanyooti giddo jawu qeechi noonsa. Mito mito woyte uduunne hirranni suuqe ha`ne biifanno uduunne hidhine dange uddi`neemmo woyte kayinni ninke aana biifannokki dana ikke leellankera dandaanno.
Mito mito woyte qole giwiseennanke hunnoommoha wolu mannira uyineenna woy hedeweelcho wodhinoommowiinni kayise uddi`noha la`neemmo woyte techo geeshsha leellinonkekkihu uddannote biinfilli xawannonke haaro ikkannonke. Konni daafira mittoho biifanni woleho qole maaxamanno korkaati xummete fojooti. Ikkinohurano konne uddirate seera harunsatenni ane biinfille hiitto asseeti afira dandeemmohu yine xa`minammora dandiineemmo.
Ikkolla ikkinnina dawaro shallagginannita dikkitino. Tenne afirate kalaqamunnita kuullate mittimma shiimunnino ikkiro afa xa`manno. Lawishshaho tenne seerubba giddo kuullate seeri afamanno. Biishshu manchi halli ale duumu kuuli noonsa uddanna uddirannokki gede amaallanni. Albunna uddannote kuuli mitto lawanno yannara manchu dani maaxamanno woy uddannote biinfilli shaanganno.
Kuni qole la`nanni woyte illete dibiifanno. Lekka shaaltino mannooti boggenna lowontanni cu`mite amaddanno uddannanni roore hala`lado bolaalla uddidheemmero biifannonsa. Qoleno bolaale, koatte, shamize, koote wkl… horonsi`neemmo doogo uminsanni illete biinfille kalaqa dandiitanno.
Ma dani bolaale ma dani koatte ledo uddi`nummorooti roore biifannohu… doodhinoommo bolaalera woy shurraawete kuulunnino ikko wolootta coyibba kaiminni woyyinohanna mitteenni hara dandaanno coye doodha dandiinummoro uddirankeno danchanna biifado ikka dandiitanno.
Lawishshaho Itophiyu baandeeri aana haanja, baqqalanna duume kuulla mitteenni qinaawansanna alinni eeli geeshsha dirantino doogo illete baxxino biinfille kalaqqanno. Ikkolla ikkinnina kuulla addi addinni ikkiteemmero woy aantensa gari konni garinni ikka hoogeemmero konne biinfille la“a hoongammora dandiineemmo.
Harunsineemmo faashinna gumaammanna aye woyteno dooramaano ikkitanno gede uminkeha gari doorsha assa heedhannonke. Uddirate amanyootinke kalaqamu xummenke gotti asse fushshateno ikko maaxate wolqa noosi. Mitte faaxaame xuma meyaa beetto, umose amaxxituro albise xumme hunaranna xummese maaxara dandaanno. Ikkolla ikkinnina umo amaxxitanno gari paanke ikkiro woyyanno. Umose albise aana sharba assatenni umu nookki base dibbannose istaayile horonsi`ratenni fano base wonshitara dandiitanno.
Batinye yanna labballu uminsa badda hanafanno woyte koffiyya wodha batissanno. Baddimma kalaqamunni kalaqantannota ikkitara dandiitanno; ikkolla ikkinnina kalaqamu mito mitoho xummenna biifaaleessa alba uyinonsata le`neemmo. Kowiicho aleenni kayinsoommota bisu suude yitannota biinfillu seera mittenni kayinseemmosi.
Baddimma biiffannonsarinna biiffannonsakkiri ayiooti yitiniro; dawaro afi`neemmohu mannootunniha albanna umu suude kaima assatenni ikkanno. Ay woyteno ikka hoogiro, jawu umu qoonchi noonsa mannooti lowo geeshsha umu biifa hoogansara dandaanno.
Meyaate widoonnino umo lossirantenni roore haxira biifannonsari noota wodanchinoommoha ikkara dandaanno. Hakko bikkinni qole umonsa haxirantenni losidhanno woyte, shurrubbanna labbino umu amaxxa harunsitanno woyte biifannonsarino hatto wo`mitino. Tini lawishshubba kalaqamu ma danita faashinete sayinse harunsa noonke yitanno hedo kaajjishshanno. Konni daafira faashinnanke giddo biinfille kalaqate assineemmo millimillubba giddo ay woyteno kalaqamanke hedote giddo eessitinore ikka noonsa.
Faashine hayyitte sayinse ikkitinohura faashinete harunsaano ikkate qole umo sayinse egenna hasiissannonke. Sayinsete giddo nootino tini seerubba mannu mannunni babbaxxitannoreeti. Tenne coyibba afate wodancha ikkinnina baca hedano ikko yaada xa`mitannore dikkitino. Hedeweelchono batinyu anfoommore kayinni wodanchineemmokkire ikkitara dandiitanno.
Baalunku manni xumanna biifado ikke leella dandaanno. Baalunku manni qole umisihu seesu buenna harunsa hasiissannositi umisi manyootubba noosi. Qaru coy noonke coyinni ka“atenni ninkera ikkannore hasiratenna doodhe horonsirate.
Konni ledo amadisiisame Sidaamu dagoomi giddo uddiratenna seesate amanyooti dirunni, koo/teenna dagoomitte deerri ledo lowontanni xaadanno. Uddirate amanyootensa buuxa mannu dironna dagoomu giddo noonsa deerra afate dandiisanno.
Labballunna meyaate mereero luphi yitino uddiratenna seesate badooshshubba leeltannoha ikkanna baxxitino bareendimmate assoote gumultino mannootinna dagoomu giddo baxxitino yawonna ba`latto noonsa manni wolootunni baxxino uddiratenna seesate amanyoote harunsanno. Uddirate amanyootinna seesu jirotenna injoote deerra leellishshanno yineno adhinanni.
Meyaa qaaqqulli Gerechu goginni qixxeessinanni lande uddidhanno, seemo beetto giddoonni qolo uddidhannoha ikkanna iimaannino siitu goginni qixxeessinanni qonxolo uddidhanno. Seemo beetto uddidhanno qolo babbaxxitino kuulla noosi hoccinni, eleellatenni xawanno gede assinanni. Hattono mitte seemo beetto mine assidhanno woyte dudda yinannita gogunni loonsanni uddanno uddidhanno. Minaanniseno naaxxissannota wodaare yinanni uddanno hirannose.
Wedellunna amuwu gogunni loonsanni gorfa, tubba, duddanna boke uddiratenniti seessannohu. Boke, woodaarenna gorfu seesu uddanna ikkitanna tubbunna dudda ayyaanahonna loosu yannara uddi`nanni uddannaati. Gorfu gobbaanni wolootta halli woro uddi`nannire ikkitanna gorfu babbaxxitino eleellanni biifinohonna seennu tuuta fulanno woyte iimaanni tuqqitanno kaabbaati. Halli ale babbaxxitino irranni seessino qolonna qonxolo uddidhanno.
Labbaa qaaqquulli meehante gede Gerechu goginni qixxaabbino uddano uddidhanno. Wedellimmate diri giddo afantanno labballi fuuttunni loonsanniha hafare uddidhe darphata woy gusso iimanni diphitanno. Ledoteno Sidaamunnihu jajjabbu labballi fuuttunni loosaminohanna babbaxxitino kuulla noonsa heqonni seesino gonfa uddiratenninna hiitotenni usudhatenni iimanni seemma diphitanno. Baatto loosidhanno yannarano qonxolonna lande halli ale badhensa aana tuqitanno.
Jajjabbu labballi seesate uyitanno illachi shiima ikkirono dureessa ikkino manchi bullukkonna gonfasi buuro buuratenni uddiranno.Dagoomu giddo bareendimmatenni egennamino manni baxxino garinni uddi’ratenna seesate amanyooti noonsa.
Moicho shitino bareedda machalla woy bilico yinanniha birrunni loosamino maccate irra wodhitannoha ikkanna umonsa lossiratenni gunfaara fixxidhanno. Ficheete ayyaanira moicho shiino labballi womi ceaha baalle uminsa aana qasidhanno. Xaa yannara dagoomunniti budu uddannano faafriiku gummanni riqiwantanninna babbaxxitino dizayinenni loosantanni afantanno.
Bakkalcho Dotteessa 5, 2015 M.D
