Abbebech Maatewoos
Mannu baalu surrete akatoominni afi’rino egenno lossatenna gufissannosita busha hedo duucha xeertise hunate rosu hasiisannosi. Konnira, lawishsha haranchunni xawiseemmo. Mittu busulu baatto loosi`re galinohu kaashsho kaasi`re moolannokki gede waa hayikkise, saada kaddannokki gede huxxe, diilallo tuggannokki gede irkise gedensaannino laalo iillitanno yannara cea ittannokki gede agariro kaasino haqqi mittu 30, mittu 80, mittu 100 laaleennasi isino ite fiixa firasino itise qachisira turrufaatete looso loosate dandaanno.
Hattonni manchi beetti kalaqotenni afi’rinota egenno rosu minira e“enna rosiisaanchisino dancha seejjonni wodanasi suwisanni Maganu doogono leellishanni woleno addi addi turrufaatete looso gobbasi baxillira, mootimmasira horo ikkanno roso xawadu garinni huwachishisiro, tini rosunni afi’rino egenno umisira calla ikkikkinni duucha gobbuwara roore horo uytannota duhuluullammanni.
Ikkollana, konni aleenni borreessinoonnihu gede mannu tenne surrete akatoominni afi’rinota egenno rosunni dhaabbachishiro ilaalu iima laaltino haqqicho gede lophitannonkanni. Guunjo, bubbe, gomichonna kuri labbino kalaqamaha baala kalaqonsa daafirea xiinxalline, xagishshanna mahaandiisimmannirenna wolootta jajjabba rosubba rosate Awuropu afuubba giddonni mito mito afoo rosa dibushshanno.
Albert Enisten
Mitte yannara kaameelaho gidde ha`ranni hee’reenna kaameelaho; woxe haarannohu woxe adhe higannosiha qolisi. Qoleenna, higino birra mitte hige kiire, ledeno laynkita kiire, sayikkitano kiire, xaano qole shoolkita kiirita, birru qolinosihu shoolenka kiirora taala giwe babbaxxi.
Tenne kiiranno gara la’’anni noohu kaameelaho woxe adhihu giirame, “Koo mancho hiikkoottoho? Maati qarrikki? Kiiro kiirranni gara diafoottohonso? Higge higge kiirattohu kuni maati?’’ yee qacifate coyi`rita Enisten dawaranni; “Eewa, buuxate ikkinnina lowota muddamme kiirrannirira laafaho” yee daware ha`ri.
Awaawurshu Qaale
Mitto barra mittichu manchi haqqe muri yee beettisira magaaze uy. Beettu kayinni togoore loosara hasi`rinokkihura annisi harihu gedensaanni magaaze ole hiiqqi.Beettuno isi hiiqqamino ikkinnina ani dihiiqqoommo yaatenni wodanisinni heda hanafi. Qaalisinnino umosi awaawurara hasi`ri. Ikkollana, kaphu qaale ikkinota wodanisi afinohura annasi la’’ate waajji.
Mitto barrano rosu mininni higeenna amasi; ‘’xa tonne saate ikkino; rosu mini cufamannohu lee saatenniiti; beetto`ya hiikko hosseeti?’’Yitusi. Beettuno qole ‘’ama`ya, kowaase godo`linanni wolere baala hambe minira hingeemmo yanna dihendoommo. Xaate fooliishshiri dawoommona’’ yeennase iseno dogantu. Beettise hasaawi jaallasi ledo godo`lanni hosino gedeetinka huwachishinosehu; ikkollana, roso nabbawikkiinni gatinohura mitte kifile giddo cunfeennasi hosino ikkinnina digodo`lanniitinka. Konne amasira egensiisasera dibaxino. Isi godo`lanni hosinota calla heddanno gede coye kalaqe kulinose.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
